laitman kirjoitti:Koska teen näitä tutkimuksia omalla ajalla ja omalla kustannuksella, ne etenevät hitaasti. Mutta, päivitetään vähän näitä lukuja. Virallinen sotahistoria sanoo, että talvisodan pikaoikeustuomioita oli 18 kpl.
Todellisuudessa niitä on ollut varmuudella 24 kpl, todennäköisesti 27, luultavasti enemmän. Eli P-SR/RajaE 14 kpl ( Perus 5682/11 ) Lapin ryhmä ainakin 4 (Perus 1641/4, Perus 3976/6 ). Muut ovat sitten "Teloitettu totuus" kirjassa mainittuja, paitsi yksi todennäköinen 3:n tapaus ( T 13575/20 ).
En tiedä mitä Kari Selén on sanatarkasti sanonut Kulomaan väitöstilaisuudessa, mutta median mukaan suunnilleen näin "tässä on sitten lopullinen totuus, faktoihin ja lukuihin ei ole enää mitään lisättävää." Eli "sotilaskäskyteitse" kerrotaan, että tässä ovat lopulliset luvut, niihin ei saa koskea. Mauno Jokipii on todennut, että tämä "sotilaskäskytyyli" sopii tavattoman huonosti historiantutkimukseen, jossa ei koskaan ole lopullista totuutta eikä lopullisia lukuja. Se elää koko ajan ja muuttuu kun uusia tietoja löytyy. Tarvitaan nöyryyttä ja pitää olla avoin ja hyväksyä uusia lähteitä ja todistajia.
Ollaanko foorumissa samaa mieltä kuin minä, että kun Jatkosodan historia 6 päivitetään olisi tarpeen muuttaa näitä "lopullisia" lukuja ja sanoa vielä, että ainakin 24 tuomiota?
Laitman
Sikäli kun Selén on noin sanonut, on se tietysti hieman rohkea lausunto historioitsijalta, sillä lopullista totuuttahan ei kovin helposti ole mistään asiasta löydettävissä. Toisaalta, jos ajatellaan Kulomaan väitöskirjan aihetta, eli sotilaskarkuruutta 1941-44, niin niihin faktoihin ja lukuihin ei
toistaiseksi ole tullut kovin paljon lisättävää. S. Laitmanin löytämät pikaoikeusjutut ovat Kulomaan tutkimuksen rajauksen ulkopuolella sekä aiheeltaan että ajankohdaltaan. Sen sijaan Jukka Lindstedtin väitöskirjan tutkimusteeman suhteen ne tuovat uutta tietoa.
On myös paikallaan huomata, että sen paremmin Kulomaa kuin Lindstedtkään eivät koskaan ole suhtautuneet torjuvasti uusiin lähteisiin tai todistajiin. He ja monet tällä forumilla keskusteluja käyneet ovat ainoastaan edellyttäneet asiallista näyttöä erilaisten väitteiden tueksi. Kun esimerkiksi Huhtiniemen teloituksia (RIP) perustellaan muistelukertomuksella, jossa sotilaita kuljettanut kuorma-auto palaa hetken kuluttua tyhjänä takaisin, ei tarvita tippaakaan nöyryyttä tämänkaltaisten selitysten deletoimisessa.