Eki kirjoitti:Muitakin puolivirallisia muistopäiviä on, esim tammisunnuntai, jääkärien kotiinpaluu, vapaussodan päättymispäivä, Tarton rauhan vuosipäivä. Aikanaan aatteellinen vasemmisto muisteli kansalaissodan alkamispäivää (27.1.)
Olisi hienoa ottaa valvontakomission Suomesta poistumisen päivä (17.9.1947?) ja esim YYA-sopimuksen raukeamispäivä (20.1.1992 ?) muistopäivien joukkoon.
Olin Laihialla 27.1. ja sielläpä olikin väkevät kirkonmenot! Armeijan kappareita kirkonpenkin eturivi pullollaan ja "isänmaallisuus" käsin kosketeltavaa. Liput saloissa jne. Onhan Hulmin taistelu ollut aina ehdolla 1. sijalle siinä sodassa, kun alettiin toisiamme lahtaamaan 1918. Silloin tosin venäläiset suuttuivat ja listivät pistimin puoli tusinaa Laihian miestä Hulmin sillan alle. Surkea pelin avaus se oli. Pari ukkoa oli sillan palkkien päällä piilossa ja tärisemässä kauhusta. He näkivät kaiken... ja sankareita kuulemma tehtiin kun ukkoja kylmättiin. Siitä aloittiko valkoisten porukat ammuskelunsa Viipurissa samaan aikaan, tai jopa hieman ennen Hulmia, kiistellään varmaankin taivaan tappiin saakka!
http://www.netikka.net/heikki.peltomaki ... vatko.html
http://www.netikka.net/heikki.peltomaki/
---
Suomessa on koetettu ehdottaa kaikenlaisia muistopäiviä, kuten toista itsenäisyyspäivää Välirauhan solmimisen päivälle 19.9.1944.
Imelä-Eikka teki kyseenalaisen ennätyksen "naapurien nuolaisussa". Vain KePulainen voi alentua tällaiseen lipomiseen entisen vihollisen edessä! Ikuinen häpeä tuosta pahasta. Ei ihme jos Felix Karasevin kirjassa suomalaisia selkärangattomia poliitikkoja kuulemma kutsutaan kaulapantatsuhniksi, siis hyväntahtoisiksi idiooteiksi tai -hölmöiksi, jotka tekevät mitä käsketään, tai mitä isäntä käskee.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepikon_torppa
Uudemman ajan kaulapantatsuhna on se "Kremlin multakuriiri" eli Seppo Kääriäinen, joka vei Lepikon torpan multaa, "parasta mitä isänmaa voi tarjota", Kremlin herroille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Uusitalo
Vuonna 1974, ollessaan keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uusitalo sai aikaan kohun esittämällä Suomelle toista itsenäisyyspäivää jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan päivämäärälle 19. syyskuuta. Myöhemmin Uusitalo perusteli esitystään sillä, että halusi tällä korostaa rauhanomaisen rinnakkainelon merkitystä. Uusitalo osallistui itsekin jatkosotaan 1942–1944 Kannaksen Metsäpirtissä.
Eino Uusitalo ehdotti vuonna 1974 Königstedtin kartanossa, että 19.9. tulisi nimetä Suomen toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Perusteena Uusitalo käytti sitä, että 19.9.1944 allekirjoitettiin välirauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Vaikka tuolloin elettiin pahinta suomettumiskautta, ei ehdotus saanut kannatusta. Uusitalo kertoo itsekin omassa muistelmateoksessaan Jälkipeli (1983), että Keskustan kenttäväki oli järkyttynyt ehdotuksesta. Silloin muistettiin enemmän kuin hyvin, että 19.9. tarkoittaa päivämäärää, jolloin sinetöitiin 11% maa-alan menetys ja 440.000 suomalaisen kotien menetys.
Sellainen "isänmaanystävä" on Kepu-Eino, joka muuten taitaa olla vieläkin keskuudessamme elävien kirjoissa.