Siirretty ketjusta: Leijonat talvisodassa:
Ruotsin mallin ja "kiireen" tuntien Talvisota olisi ehtinyt loppua ennenkuin tosi toimiin olisi päästy. Niin melkein kävi vapaaehtoistenkin suhteen. Vajaat 2 viikkoa pieni osa heistä ehti palelemaan Sallan suunnalla. Loput oli luultavasti töpinässä.
Jostain luin kuinka Saksalla oli Suomessa olleilla joukoilla (1941-1945) 2-3 miestä töpinässä aina yhtä etulinjan sotilasta kohden. Näin oli tilanne ainakin Suomessa olleella saksalaisarmeijalla ja tämä tieto taitaa olla Halstin kirjasta muisteltu juttu.
Talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten "organisointia" tehtiin niin pitkään ja perusteellisesti, että lopulta ne 2 vahvennettua ruotsalaista vapaaehtoispataljoonaa ehti Sallan rintamalle vajaa 2 viikkoa ennen Talvisodan loppua. Taisteluthan siellä oli vaimenneet jo aikoja sitten ja suurimmat tappiot (yli 150 tapausta) tulikin paleltumista. Hyvä asia kuitenkin oli tuo suomalaisten joukkojen vapauttaminen Sallan suunnalta, sillä ne ehtivätkin vielä Viipurinlahden koviin taisteluihin mukaan.
Useimmissa lähteissä puhutaan noin 8000 ruotsalaisvapaaehtoisen määrästä, mutta mistään lähteestä ET löydä tarkkaa lukua siitä, kuinka monta ruotsalaista vapaaehtoista oikeasti ehti Sallan rintamalle!
Talvisodan historia kertoo määräksi 2 (vahvennettua) pataljoonaa.
Tuolla esitetty määrä on tyypillinen esimerkki "huhaa tiedosta"
Svirkompaniet
Kirjoittaja laitman » 13.11.08 18:45
"Sallassa oli vapaaehtoisia talvisodassa , yli 8000 miestä."
viewtopic.php?t=1879
Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen?
Svenska frivilligkåren 1939-40
http://www.svenskafrivilliga.com/timelineindex.html
Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan:
Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185.
Ruotsi muut , 420 (muut aselajit ja puolustushaarat)
Norja 693, kaat. 2
Tanska 944, kaat. 5
USA:n suomalaiset 364, kaat. 5, haav. 5
Unkari 346
Itäkarjalaiset, inkeriläiset, aunukselaiset n. 350 Muut n. 210
Yhteensä 11370.
Kyseisessä kirjassa käydään sivulta 40 alkaen sivulle 59 läpi koko vapaaehtoisasia.
Talvisodan historia 1-4, osa 4. Sivut 40-59
Sivulta 40 alkaen: Luku 2 Ulkomaiset vapaaehtoiset.
Sivulla 51:
Suomalaisia irroitttiin kaikkiaan 5 pataljoonaa ruotsalaisten otettua rintamavastuun 27.2.1940 kun "SFK:n I P ja II P saapuivat Kemijärveltä hiihtomarssissa Sallan rintaman keskilohkolle, Märkäjärvelle, jonka länsipuolelle neuvostoliittolaiset joukot olivat pureutuneet."
"Frivilligkåren ei saanut osakseen kovin vaikeaa tehtävää, sillä taistelujen painopiste oli muualla."
Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Suomen silloinen ulkoministeri Tanner sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi ilmoittautunutta miestä ole rintamalla.
Tuota samaa viivytystaktiikkaa harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan. Tämä tykistökranaatteja koskeva esimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskuussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne kranaatit tulivat ja naapuri teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se Ruotsin kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...
Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html
"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Turtolan kirja Torniojoelta rajajoelle antaa ehkä realistisimman kuvan Ruotsin todellisesta asenteesta Suomen avustamiseen: Mitäpä se Ruotsille kuului sillä sehän oli Suomen käymä sota.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY, 1984, 259 s.
*****
Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen?
Pentti Airio kävi 4.5.2009 Oulussa esittelemässä kirjaansa Ragnar Nordström ja Talvisota.
Aluksi hän kertoi kirjan olevan tavallaan "tilaustyö" RN:n pojan taholta, koska Talvisodan aikaisia tapahtumia Pohjois-Suomessa ei kuulemma monetkaan tunne kovin hyvin. Samaten selvitettiin RN:n suorittamia asehankintoja Ruotsista. Ragnar Nordströmin Voitto tai kuolema -kirjan lukeneille ja Talvisodan tapahtumia tunteville ei esitelmässä ollut juurikaan uutta.
Airio kertoi ruotsalaisia vapaaehtoisia olleen Lapin rintamalla kaikkiaan noin 7700, mukaan lukien norjalaiset vapaaehtoiset, joita oli noin 700. Toki heidän sinne saapumisensa myöhäinen ajankohta tuli sivulauseessa kovin epämääräisesti esille. Airio painotti muutenkin aivan erikoisesti Ruotsin avustustoimintaa ja kuinka tärkeänä Ragnar Nordström piti maayhteyden säilyttämistä Ruotsiin. Ostihan kirjan sankari Nordström itsekin maatilan aivan länsirajan pinnasta, ehkäpä juuri varmistaakseen perheelleen sujuvan siirtymisen Ruotsiin tarvittaessa.
Yleisön seasta tulleeseen kysymykseen ruotsalaisvapaaehtoisten todellisesta määrästä rintamalla hän antoi saman vastauksen eli noin 7700. Lopulta hän kuitenkin kertoi, ettei asiasta oikeastaan ole tehty edes suomenkielistä tutkimusta. Luulisi olevan jo vihdoinkin syytä tehdä sellainen tutkimus!
http://www.riihi.fi/esitelmat.html
4.5.2009 Prikaatinkenraali evp. Pentti Airio "Ragnar Nordström ja talvisota"
Asiaa tuntemattomille: kuka Pentti Airio? Prikaatikenraali evp, sotatieteiden tohtori Pentti Airio, oli vuonna 2008 Suomen Sotahistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Airio