Euroopan Yhdysvallat

[Veikko Palvo]

R.G.Coundehove esitti 15.11.1922 taloudellisesti ja sotilaallisesti yhtenäistä Eurooppaa:
http://www.paneuropa.org/gb_int/geschichte.html, mutta idea ei näyttäisi saaneen laajempaa julkisuutta ennen Ranskan ulkoministerin ja Pan-Eurooppa -liikkeen kunniapuheenjohtaja Aristide Briandin Genevessä Kansainliitossa 5.9.1929 tekemää esitystä Euroopan Yhdysvalloista.

Saksan ulkoministeri G. Straseman kannatti Briandin aloitetta asettaen Briandin tavoin etusijalle nimenomaan Euroopan taloudelliset näkökohdat.

Mutta mm. brittiläinen Daily Express kirjoitti: "Kansamme ei aio liittyä sen paremmin Euroopan valtiolliseksi kuin poliittiseksikaan osaksi."
Ja suurin osa Saksan lehdistä ja Kansallissosialistisen puolueen johtaja Hitler tyrmäsivät Briandin ehdotuksen.
Briandin idean tultua hylätyksi ( toisin kuin 27.8.1928 allekirjoitettu Kellogg-Briand -"sodat kieltävä sopimus" ) Goundehove varoitti Baselissa "Stalinin valmistelevan Euroopan sisällissotaa ja Hitlerin Euroopan kansojen ja valtioiden välistä sotaa."

Euroopan Yhdysvallat- idea ei näyttäisi olevan kovinkaan uusi vaikkakin se on tuotu esille nykyisinkin?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Olisikohan R. Coudenhove- Kalergin Pan- Eurooppaidean taustalla 1922 ollut
parinsadan vuoden Pax Romana ajanlaskun alusta ja Kaarle Suuren imperiumi?
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... ner814.jpg v. 814 kartta
Ja
kreivi Caudenhoven äiti oli japanilainen, olisikohan idean taustalla ollut myöskin Japanin 250 vuotta kestänyt rauhanaika, Tokugawa- kausi 1600 - n. 1860 ?
Samuraitten
valtakausi ja samalla samuraiden rappeutuminen, tiukka kastijärjestelmä purettiin täysin n. 1860 nimellisen vallan siirtyessä keisarille. Tokugawa-shogunien kausi oli samalla ulkomaailmasta eristäytymisen aikakausi.

Euroopan yhdysvaltoja on visioitu suurvallaksi Venäjän, Kiinan, Intian, Brasilian ja USA:n tavoin, mutta Euroopan Yhdysvalloissa olisi 27...... enemmän tai vähemmän omia intressejään ajavaa "osavaltiota."
Rooman imperiumi ja Charlemagnen imperiumikin hajosivat, kuinkahan kauan Euroopan Yhdysvallat pysyisi yhtenäisenä jos sellainen saataisiin luoduksi?

Veikko Palvo

[jsn]

Olisikohan R. Coudenhove- Kalergin Pan- Eurooppaidean taustalla 1922 ollut
parinsadan vuoden Pax Romana ajanlaskun alusta ja Kaarle Suuren imperiumi?

Taustalla oli myös paljon tuoreempi kokemus, vastikään historiaan mennyt Habsburgien imperiumi, joka kyllä piti itseään Charlemagnen perillisenä. Coudenhove-Kalergin isänpuolen suku oli alunperin flaamilaisperäinen, mutta asettunut Itävaltaan jo 1600-luvulla, jolloin Itävalta hallitsi Flanderia.

Jo Itävalta-Unkarin monarkian loppuaikoina visioitiin sen muuttamista liittovaltioksi, jossa millään kansallisuudella ei ollut johtoasemaa. Kiistaa tuli kuitenkin siitä, olivatko sen osat kansallisuusperiaatteella vai historiallisen maa/maakunta-periaatteen mukaan muodostettuja ja tietenkin eräiden vaikutusvaltaisten kansallisuuksien, kuten saksalaisten tai unkarilaisten ylivaltapyrkimyksistä muihin nähden.

Tämän puolesta puhuu myös se, että maanpaossa ollut Habsburgin suku ryhtyi aktiiviseksi Pan-Eurooppa-liikkeessä. Johtomiehiä oli kuolemaansa asti viimeinen kruuunperillinen Otto von Habsburg. Oikeastaan Coudenhove siis jatkoi entisen isänmaansa etujen ajamista, kun se ensin oli kadonnut kartalta. Habsburgit tunnetaan siitä, etteivät heille kelpasi Euroopasta alue kuin alue, joita he hankkivat historiassa mieluummin naimakaupoilla kuin sotimalla.

[Veikko Palvo]

Jo Itävalta-Unkarin monarkian loppuaikoina visioitiin sen muuttamista liittovaltioksi, jossa millään kansallisuudella ei ollut johtoasemaa.

Euroopan liittovaltion sanotaan olevan mm. tässä http://www.fiia.fi/fi/news/1259/ luonnollinen kehityssuunta, mutta monietninen Itävalta-Unkari
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Austr ... ethnic.svg näyttäisi olevan oivallinen historiallinen esimerkki sellaisen toimivuudesta, Balkanilla taisteltiin ja kansanmurhailtiin vielä 1990-vuosikymmenellä.
Itävalta-Unkarin kirjoitetaan syntyneen kompromissiratkaisuna ja se pysyi koossa vain 50 vuotta.
Eikä Itävalta- Unkarissa näytä olleen kuin vain kymmenkunta eri kieltä monikulttuurisuuksien ohella. Ensimmäisessä maailmansodassa Itävalta-Unkarin Imperiumi taisteli Galician suunnalla Venäjää vastaan ja Italian suunnalla Itävalta-Unkari menestyi taisteluissa paremmin, tosin saavuttamatta mm. Caporetton voitolla mitään.
Ernst Hemingway,
vapaaehtoinen ambulanssinkuljettaja kirjoitti kyllä "Jäähyväiset aseille" Isonzon rintaman suunnan kokemuksistaan, nykyisen Slovenian alueelta. Ja korpraali Mussolini haavoittui Isonzon rintamalla ryhtyen toimittamaan Popolo d´Italia- lehteä ja ylisti Venäjän ensimmäistä vallankumousta heti sen tapahduttua.

Ja näyttäisi siltä, että Itävalta- Unkarin liittovaltioideoissa todellinen johtoasema olisi ollut vain kahdella kansallisuudella?

Veikko Palvo

[jsn]

monietninen Itävalta-Unkari
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Austr ... ethnic.svg näyttäisi olevan oivallinen historiallinen esimerkki sellaisen toimivuudesta, Balkanilla taisteltiin ja kansanmurhailtiin vielä 1990-vuosikymmenellä.
Itävalta-Unkarin kirjoitetaan syntyneen kompromissiratkaisuna ja se pysyi koossa vain 50 vuotta.

Balkanin sotien alueista vain osa kuului Itävalta-Unkariin ja niistäkin osa vain lyhyen aikaa, osa ei koskaan. Niitä ei siten voi käyttää argumenttina valtion toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Yhtenä perusteena Itävallan monarkian laajentumispyrkimyksile Balkanille oli tämän levottoman alueen rauhoittaminen, "sivistäminen", vähän kuten EU:lla nykyisin. Isompi ongelma oli siinä että tähän oli pakko ryhtyä senkin vuoksi, että naapurimaa Venäjä tavoitteli samaa. EU:lla ei ole tällaisia ongelmia, että jokin naapurimaa pyrkisi laajentumaan sen tuntumaan, ainakaan vielä.

Itämainen kysymys syntyi siten, kun heikkenevä Turkin imperiumi ei enää kyennyt pitämään Balkania otteessaan ja sen perinteinen hallintajärjestelmä ajautui kriisiin. Taustalla olivat sulttaanien modernisointipyrkimykset, kuten janitsaarien kukistaminen, jotka pääosin rekrytoitiin Balkanilta.

Tosiasiassa vuonna 1867 Wienin ja Budapestin välillä solmittu Ausgleich oli pelkkä modenisoitu muutos jo parisen vuosisataa toimineesta järjestelmästä, ei mikään täysin uuden valtion synty. Unkari oli ollut tätä ennen yhtenäisvaltiojärjestelmässä vain reilujen 10 vuoden ajan. 50 vuotta on Euroopan poliittisessa historiassa varsin pitkä aika. Euroopan yhteisön voidaan katsoa jo ylittäneen sen. Jos aloitetaan laskeminen Maastrichtin sopimuksesta, niin sitten tilanne on toinen.

[Veikko Palvo]

Yhtenä perusteena Itävallan monarkian laajentumispyrkimyksile Balkanille oli tämän levottoman alueen rauhoittaminen, "sivistäminen", vähän kuten EU:lla nykyisin. Isompi ongelma oli siinä että tähän oli pakko ryhtyä senkin vuoksi, että naapurimaa Venäjä tavoitteli samaa.

Habsburgien imperiumin alue näyttää supistuneen 1867 ausgleichissä, kompromississa kun katselee karttoja. Venäjä on yrittänyt työntyä Balkanille serbejä "tukemaan" ja Britannia ja Ranska ovat sotineet Ottomaanien imperiumiakin vastaan.
Ja
Euroopan siirtomaavaltojen osalta löytyy kartta Venäjänkin siirtomaista, mm. Siperia, Mongolia ja Alaska. Venäjälläkin näytetään katsotun Siperia ei-slaavilaiseksi siirtomaaksi, toisin kuin ortodoksiset serbit Balkanilla.
Ensimmäisen maailmansodan alkuhetken 1913 kartta Balkanilta näyttää sekin osoittavan alueen pirstaleisen sekasorron: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... s_1914.jpg Ja
taustalla ovat Balkanin alueen sodat ja Krimin, Ålannin sotakin. Venäjän tappio Krimin sodassa sai ilmeisesti aikaiseksi liennytystä, säätyvaltiopäivien koollekutsumisen alun Suomen suuriruhtinaskunnassakin?

Veikko Palvo

[jsn]

Venäjän tappio Krimin sodassa sai ilmeisesti aikaiseksi liennytystä, säätyvaltiopäivien koollekutsumisen alun Suomen suuriruhtinaskunnassakin?

Vähän kuten 100 vuotta myöhemmin, Venäjä oli silloisen Euroopan kartan takuumies. Sen tappion myötä tämä kartta alkoi nopeasti mullistua. Jos olisi ollut voimissaan, Italia ja Saksa eivät olisi ikinä yhdistyneet niin nopeasti kuin tekivät. Venäjä ohjasi pienenneet ambitionsa Aasiaan. Siinä sivussa Suomessakin voitiin tehdä merkittäviä uudistuksia. Puolassa taas vastaavat yritykset kariutuivat ja heikenneen Venäjän oli pakko näyttää maailmalle voimaansa.

Samaan aikaan Venäjä menetti otteensa Balkanin kansoista vuosikymmeneksi, kunnes ryhtyi jälleen kuromaan sitä takaisin. Tällä välin Eurooppa oli muuttunut. Kuvaavaa on, että vuonna 1878 Balkanin karttoja piirrettiin uudelleen uudessa voimakeskuksessa, Berliinissä.

Habsburgien imperiumin alue näyttää supistuneen 1867 ausgleichissä, kompromississa kun katselee karttoja.

Supistumista tapahtui jo aiemmin, eikä Ausgleich ollut niinkään sen syy vaan seuraus. vuonna 1867 Italialle luovutettiin Venetsia, josta oli väännetty kättä jo vuosien ajan. Hyvitystä tuli vuonna 1878, jolloin Itävalta sai miehittää Bosnia-Herzegovinan, ainoan siirtomaansa, joka virallisesti liitettiin monarkian yhteyteen vasta 1908. Itävalta-Unkari ei himoinnut koko Balkania, koska se olisi johtanut sen vieläkin isompiin ongelmiin. Yhtenä vaihtoehtona oli jakaa alue Venäjän kanssa kahtia. Tässäkin nähtiin riskinsä, eikä siihen sen vuoksi haluttu ryhtyä.

[Veikko Palvo]

Venäjä ohjasi pienenneet ambitionsa Aasiaan. Siinä sivussa Suomessakin voitiin tehdä merkittäviä uudistuksia. Puolassa taas vastaavat yritykset kariutuivat ja heikenneen Venäjän oli pakko näyttää maailmalle voimaansa.

Pietari suuren aikana Siperiaan oli muuttanut jo noin 200 000 venäläistä ja Venäjän Alaskaan 1799- 1867 40 000 venäläistä ja Venäjällä oli Fort Elisabeth-linnake Hawaijillakin. Trans-Siperian rautatie Tyynenmeren rantaan rakennettiin 1891-1916 ja
Venäjällä näytetään syytetyn syynä tappiolle Japanille 1905 huoltoyhteyksien puutteellisuuttakin.
Venäjä näyttää bokserikapinassa 1902 Kiinassa olleen muiden siirtomaavaltojen riveissä ja joukossa.

Julistettuaan Japanille 1904 sodan myös ainakin Montenegro Balkanilta julisti sodan ja montenegrolaisia vapaaehtoisia taisteli Venäjän rinnalla ´Mantsurian kukkuloilla´.
Lieneekö serbejäkin ollut Venäjän- Japanin sodassa?

Maailma muuttuu ja 100 vuotta myöhemmin 14.2.2012 EU:n presidentti H.van Rompuy ja Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kävivät Pekingissä pyytämässä Kiinalta rahaa EU:n ´kriisirahastoihin.´
http://euobserver.com/884/115259 Vastikkeeksi pres. Rompuy tarjosi Kiinalle markkinatalousaseman helpottamaan Kiinan valmistamien tavaroiden myymistä eurooppalaisille.
J.M.Barroso sanoi, "ettei EU ole hajoamassa" ja että "EU:sta tulee täysimittainen
´poliittinen unioni´ kunhan viimeisin talouskriisi on ohi."
Kiinan johtaja
Wen Jiabao ei näytä luvanneen mitään konkreettista sanoen ympäripyöreästi "Kiinan olevan valmis lisäämään osallistumaan EU:n velkaongelmien ratkaisuun."
Mutta
niille ´Mantsurian kukkuloille´ palaten, missäköhän mitassa Balkanin maat tukivat ja osallistuivat Venäjän- Japanin 1904- 1905 sotaan ja mikä kytkentä sillä oli Balkanin tilanteeseen?
Ja
Itävalta- Unkari näyttäisi olleen väkiluvultaan ja pinta- alaltaan suuri maa Euroopassa ennen vuotta 1918 ja oletettavasti monietnisin, kymmenkunta eri kansallisuutta ja kieltä. Keisarin käskyvaltaan on kuulunut ulko- ja sotapolitiikka ja ko. ministeriöt sekä Valtiovarainministeriö hovin, diplomatian, armeijan ja laivaston osalta.
Itävallan ja Unkarin kahden väestöenemmistön
kesken näytettäisiin saavutetun jonkinasteinen poliittinen ja taloudellinen vakaus, mutta muut kansallisuudet kirjoitetaan sivuutetun ja mm. kielikiistat ovat olleet jatkuvia.
Taloudellisessa kehityksessä sanotaan olleen suuria alueellisia eroja ja yleisesti
Itävalta- Unkarin itäosan jääneen taloudellisesti imperiumin länsiosasta jälkeen.
Alussa 1867
kustannusjako näyttää olleen: Itävalta 70% ja Unkari 30%. ( 1907 Unkari 36,4% )
Itävalta-Unkarin Imperiumissa
näyttäisi olleen kyse kustannusjaoista, olisikohan Euroopan Yhdysvalloillakin yhteinen verotus ja keskitetysti laaditut budjetit --- ja varainsiirrotkin eri "osavaltioiden" välillä
yhteisen demokraattisesti valitun poliittisen päätöksentekojärjestelmän toimesta?


Veikko Palvo

[jsn]

missäköhän mitassa Balkanin maat tukivat ja osallistuivat Venäjän- Japanin 1904- 1905 sotaan ja mikä kytkentä sillä oli Balkanin tilanteeseen?

Kytkös oli läheinen. Kun Venäjä joutui luopumaan jokseenkin nolosti myös Kaukoidän suunnitelmistaan, maa ajautui vuosikausiksi sekasortoon. Jo vuonna 1903 Serbiassa oli toteutettu vallankaappaus, jossa vallan otti "upseerijuntta", joka murhasi kuningas Aleksanterin.

Venäjän oli palattava takaisin Balkanille, koska itään ei ollut enää menemistä. Tässä auttoi se, että Itävalta-Unkarin toteuttama Bosnia-Herzegovinan liitos vuonna 1908 kiihdytti mieliä Balkanin ohella myös Venäjällä. Ensimmäisen maailmansodan asetelmat alkoivat kehittyä. Wienissä oli arveltu, että Venäjä oli edelleen siinä määrin Japanin sodan ja 1905 jälkeisen vallankumouksen heikentämä, ettei vaaraa sen taholta ollut. Kuten tiedetään, Venäjän talous alkoi kuitenkin vallankumouksen jälkeen kasvaa kohisten ja tsaarivalta löysi vakautensa takaisin. Tämä tuntui Suomessakin ns. toisten sortovuosien merkeissä.

[Veikko Palvo]

Venäjän oli palattava takaisin Balkanille, koska itään ei ollut enää menemistä. Tässä auttoi se, että Itävalta-Unkarin toteuttama Bosnia-Herzegovinan liitos vuonna 1908 kiihdytti mieliä Balkanin ohella myös Venäjällä. Ensimmäisen maailmansodan asetelmat alkoivat kehittyä.

Suomen kaartikin oli Venäjän - Ottomaani-imperiumin 1877-1878 sodassa kunnostautuen Gorni Dubniakin taistelussa http://www.genealogia.fi/genos/62/62_106.htm ja
luomassa Suur - Bulgariaa San Stefanon rauhassa.

Ottomaani- imperiumi työnnettiin Balkanin sodissa 1912 - 1913 miltei tyystin pois Balkanilta http://www.naqshbandi.org/ottomans/history/1909.htm ja samana vuonna Saksa lähetti kenr. W.von der Goltzin ottomaanien sotilasneuvonantajaksi.
Saksan
tuella ja rahoituksellakin oli jo 1903 aloitettu rakentaa Berliini - Baghdad -rautatietä
( valmistui Baghdadiin saakka 1940 ) ja Saksan tuella rakennettiin kapearaiteinen
Hejaz-ratakin Damaskoksesta ja Haifasta Medinaan.
Tätä Hejazin rataa tuhosi arabikapinallisineen Arabian Lawrencekin maailmansodan aikana.
Kenr. Otto Liman von Sandersin sotilasvaltuuskunta lähetettiin 1913 ,mutta ottomaanit näyttävät yhä olleen kahden vaiheilla sodan suhteen ja Sarajevon laukausten jälkeen Algerian Philippevilleä tulittanut amiraali W.Souchon lähti Goeben ja Breslau risteilijöineen Messinan kautta Konstantinopoliin ja kävi Mustalla merellä tulittamassa Venäjän Sevastopolia. Ottomaani- imperiumille julistettiin sota.

Turkki hyväksyttiin Helsingin huippukokouksessa 1999 EU-jäsenehdokkaaksi ja neuvottelut alkoivat 2005. Itävalta vastusti aluksi jäsenyysneuvotteluiden aloittamistakin ja mm. Saksa ja Ranska näyttäisivät vastustavan Turkin EU-jäsenyyttä. Neuvotteluissa näytetään otetun aikalisä ja Turkissakin katsottaneen €urokriisin viivästyttäneen EU-jäsenyyden toteutumista?

Ensimmäisessä maailmansodassa Englanti ja Ranska etenivät ottomaani- imperiumiin etelästä voittaen ensin Jerusalemin taistelun 1917, Transsylvaniassa aiemmin taistellut kenr. E.von Falkenhayn hävisi kenr Allenbyn johtamille joukoille.
Kenr. Allenby eteni pohjoisemmaksi Damaskokseen, nykyisen Syyrian alueelle.
Ja olisikohan ww1 jälkeisillä Ottomaani- Imperiumin pilkkoneilla rajajärjestelyillä vaikutuksensa nykypäivänäkin?

Veikko Palvo

[V Palvo]

Olisikohan R. Coudenhove- Kalergin Pan- Eurooppaidean taustalla 1922 ollut
parinsadan vuoden Pax Romana ajanlaskun alusta ja Kaarle Suuren imperiumi?

Taustalla oli myös paljon tuoreempi kokemus, vastikään historiaan mennyt Habsburgien imperiumi, joka kyllä piti itseään Charlemagnen perillisenä. Coudenhove-Kalergin isänpuolen suku oli alunperin flaamilaisperäinen, mutta asettunut Itävaltaan jo 1600-luvulla, jolloin Itävalta hallitsi Flanderia.

Jo Itävalta-Unkarin monarkian loppuaikoina visioitiin sen muuttamista liittovaltioksi, jossa millään kansallisuudella ei ollut johtoasemaa. Kiistaa tuli kuitenkin siitä, olivatko sen osat kansallisuusperiaatteella vai historiallisen maa/maakunta-periaatteen mukaan muodostettuja ja tietenkin eräiden vaikutusvaltaisten kansallisuuksien, kuten saksalaisten tai unkarilaisten ylivaltapyrkimyksistä muihin nähden.

Tämän puolesta puhuu myös se, että maanpaossa ollut Habsburgin suku ryhtyi aktiiviseksi Pan-Eurooppa-liikkeessä. Johtomiehiä oli kuolemaansa asti viimeinen kruuunperillinen Otto von Habsburg. Oikeastaan Coudenhove siis jatkoi entisen isänmaansa etujen ajamista, kun se ensin oli kadonnut kartalta. Habsburgit tunnetaan siitä, etteivät heille kelpasi Euroopasta alue kuin alue, joita he hankkivat historiassa mieluummin naimakaupoilla kuin sotimalla.

Erkki Pihkala, Yhdentyvä Eurooppa - Euroopan unionin taloushistoria, SKS 2008 sanotaan "yhdentyvän Euroopan ajatuksen 1914 - 1945 yhdistettävän erityisesti kreivi Richard von Coudenhove- Kalergiin, ( 1894- 1972 ) joka perusti 1923 Pan-Eurooppa-liikkeen.
"Suomessa Eurooppa- aatteesta mm. Santeri Alkio kirjoitti Maan äänessä ( Maalaisliiton viikkolehti ) 15.1.1920: ´Kansojen liiton heimoajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan Yhdysvalloista. On ilmeistä, että oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.´"
Paneuropisteihin kuuluivat mm. ulkoministeri H.Procopé, Paavo Virkkunen, Eino Kaila, ministeri Väinö Voionmaa, kirjailijat Lauri Viljanen ja Olavi Paavolainen.

Olisikohan Suomessakin 1920-luv. Euroopan Yhdysvallat-aatteen taustalla vaikuttanut sekin, ettei USA ennen maailmansotaa ollut maailmankaupassa merkittävä tekijä?
E.Pihkala sanoo
"Jopa 80%:a maailmankaupasta oli 1830 - 1914 Euroopan sisäistä USAn keskittyessä sisämarkkinoittensa kehittämiseen."
Euroopassakin
oli Ranskan johdolla 1865 muodostettu lyhytikäinen Latinalainen rahaunioni, johon kuuluivat Ranska, Belgia, Sveitsi, Italia ja myöhemmin myös Romania ja Kreikka.
Espanjan peso ja
Suomen suuriruhtinaskunnan mk:n hopeamarkka 1865 olivat nekin samanarvoisia kuin Ranskan ja Latinalaisen rahaunionin frangi.
Mutta
olikohan tuo Euroopan 80 %:n osuus maailmankaupasta 1830- 1914 seurausta myöskin Ranskan, Englannin, Saksan, jne. siirtomaakaudenkin kaupasta?
=====
=====
Suomen rahayksikön sanotaan olleen jo 125 vuotta ennen €uron käyttöönottoa olleen sidottu Latinalaiseen, yleiseurooppalaiseen rahajärjestelmään.
Krimin sodan
jälkeen Venäjän hopearupla oli arvoltaan 4 Ranskan frangia ja Suomen suuriruhtinaskunnan rahayksikkö markka 1865 alkaen oli arvoltaan 1/4 hopearuplaa=
1 Latinalaisen valuuttaunionin ja Ranskan frangi.
Ja 1877 / 1878
markka sidottiin kultakantaan = Ranskan johtaman Latinalaisen rahaliiton frangi.
Tosin
MK menetti 1914 - 1920 arvostaan 90 %:a ja Latinalainen rahaunionikin päättyi ensimmäiseen maailmansotaan. Markan arvoa yritettiin 1920-luv. palauttaa, mutta 1931 mk:sta tuli "kelluva valuutta" ja mk:n arvo romahti. Suhde Englannin £:aan saatiin 1930-luvulla vakiinnutettua ja Suomi kuului "p u n t a k l u b i i n."
Ja
1939 - 1944 sodan jälkeen suurimmat setelit leikattiin kahtia ja ½ pakkolainana valtiolle 3 vuodeksi ja inflaatio söi lainasta 50%:a.
Mutta
2002 €uroon liittymisen sanotaan kuitenkin olleen jo toinen kerta, jolloin Suomi on liittynyt yleiseurooppalaiseen rahajärjestelmään 125 v. aiemmin 1877/-78.
Vaikkakin
Latinalainen rahajärjestelmä ( Ranska, Italia, Belgia, Sveitsi, Romania, Kreikka &
Ranskan frangin arvoon sidotut peso ja ruplakin ) romahti ensimmäiseen maailmansotaan ja jo ennen ww1:stä Latinalainen rahajärjestelmä ( LMU ) oli ollut vaikeuksissa.
Maailmankauppaa WW1 asti hallinneessa Euroopassa näyttää kuitenkin jo varhain olleen pyrkimyksiä yhteisvaluuttaan Saksan ja Englannin jättäytyessä ulkopuolelle?

Veikko Palvo

[V Palvo]

Prof. Erkki Pihkala kirjoittaa, Yhdentyvä Eurooppa - Euroopan unionin taloushistoria, 2008 SKS: "Euroopan historiallisista jaoista johtuen se ei ole niin yhtenäinen kulttuurihistoriallisesti kuin kuvitellaan. Juuri nämä jaot selittävät osaltaan EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten erilaisia asenteita ja toimintatapoja sekä osittain jopa eri jäsenvaltioiden sisäisiä ongelmia."
"Protestanttinen uskonpuhdistus noin 1530 - 1648 siihen liittyvine sotineen jakoi....ja samanaikaisesti turkkilaisvalloitus eristi Balkanin vuosisadoiksi ( n. 1400 - 1900 ) Osmanien valtakunnan osaksi."
"Merivalta-asemaan perustuvan imperiumin luominen puolestaan irrotti Englannin Manner- Euroopasta luoden maailmaan anglosaksisen hallinto- ja kulttuurialueen."
Uudesta uskonsodasta
kirjoittaa Massimo Francokin http://www.presseurop.eu/en/content/art ... war-region hyveellisten protestanttien ja "etelän tuhlaajapoikien" välillä.
Erkki Pihkala
kirjoittaa myöskin Euroopan maiden kielellisestä hajaannuksesta ja siitä ettei moderni valtio ole mahdollinen ilman pitkälle vietyä koulutusta ja koulutus puolestaan nojaa äidinkieleen edellytyksenä oppia ja myös poliittisena tekijänä.
Uskonpuhdistus
jakoi Euroopan ja Napoleon Bonaparte näyttäisi olleen ensimmäinen lyhytaikaiseksi jääneen yhdistyneen Manner- Euroopan pystyttäjä?

Ja
samoista aatteellisista lähtökohdista E.Pihkala kirjoittaa "Marxilaisen internationalismin päättäneen 1916 Lontoossa ottaa Euroopan Sosialististen Yhdysvaltojen luomisen sodanjälkeiseen ohjelmaansa ja tämä tavoite sisältyi 1923 NL:n johtaman Kominternin ohjelmaan."
Komintern
taidettiin perustaa jopa ennen Neuvostoliiton perustamista 1923 ?
Ja
olisivatkohan "proletariaatin pyrkimykset" luoda Euroopan sosialistinen liittovaltio osaltaan saaneet aikaiseksi vastaliikkeenä Saksan Kansallissosialistisen työväenpuolueenkin synnyn?
E.Pihkala sanoo "Neueuropa-ideat olleen tunnetut ja vastustetut Suomessakin, sillä Suomelle oli varattu raakapuun ja sellun myyjän rooli."
Ja
"Englantiin syntyi 1947 Winston Churchillin johtama United Europe Movement edistämään Euroopan yhdistymistä, mutta ilman Iso- Britanniaa, Amsterdamiin syntyi kuitenkin Euroopan kulttuurisäätiö Haagin kokouksessa ja 10 maata muodosti Haagin kokouksen päätösten mukaisesti 5.1949 Euroopan Neuvoston kotipaikkanaan Strassburg. Suomi liittyi Council of Europeen vuonna 1989 hieman ennen entisiä sosialistimaita."
Saksan
pikkuvaltioiden kesken Preussin johdolla 1818 perustettu Zollverein- tulliliitto on ollut menestyksekkäin johtaen Saksan taloudellisen yhdistymisen ohella poliittiseenkin yhdistymiseen.
Mutta mitähän Euroopan historian aikana tapahtuneista jaoista voisi sanoa?

Massimo Francokin
kirjoittaa 7.9.2012 Corriere della Sera´ssa, "että jos Martin Luther olisi ollut Maastrichtissa 1992, hän olisi voinut sanoa *ei* Välimeren maille."

Ruotsi- Suomen itsenäinen kansallisvaltio näyttäisi saaneen alkunsa Sten Sture nuoremman erotettua 1517 paavin nimittämän piispan ja verottamalla kovin ottein kirkkoa - ja paavi julisti Sten Sturen kirkonkiroukseen.
Kristian II 11.1520 kosti arkkipiispa Gustav Trollen kerettiläistuomioistuimen tuomionkin nojalla Tukholman verilöylyssä uskonpuhdistuksen ollessa jo alulla Keski- Euroopassa ja Wormsin valtiopäivät pidettiin 5.1521 ja Lutherin suojelija Saksin vaaliruhtinas Fredrik III
pelasti Wormsin jälkeen Martin Lutherin
http://www.wartburg-eisenach.de/frame_sn.htm Wartburgin linnoitukseen.
Ja
Kustaa Vaasa loi Västeråsin valtiopäivillä pohjan luterilaisen Ruotsi- Suomen suurvalta-asemalle ottamalla verotulot kruunulle?
Aiemmin vain katolinen kirkko näyttäisi kyenneen järjestelmälliseen verottamiseen ja
kuinkahan suurta ylimääräinen vero ( anekauppa ) on ollut Pohjolassa?

Uppsalan viimeinen katolinen arkkipiispa Johannes Magnus http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Magnus kuoli Roomassa ja paavi nimitti Olaus Magnuksen Uppsalan arkkipiispaksi, mutta Olauksen oli tyydyttävä kirjoittamaan Roomassa Pohjoisten kansojan historia ja Carta Marinan laatimiseen.
Ja
Nuijasodankin voisi kenties katsoa olleen uskonsodan katolisen Sigismundin ja Kaarle-herttuan ( myöh. Kaarle IX ) välillä?
Nuijasotakin
on nähty eri aikoina nuijamiesten taisteluna perinteisestä talonpoikaisvapaudesta tai kansannousuna aatelisvaltaa vastaan ja 1970-luvulla "luokkasotana" Sigismudia kannattaneen Klaus Flemingin linnaleirirasitusta ja aateliston valtaa vastaan.

Veikko Palvo

[V Palvo]

Ja
samoista aatteellisista lähtökohdista E.Pihkala kirjoittaa "Marxilaisen internationalismin päättäneen 1916 Lontoossa ottaa Euroopan Sosialististen Yhdysvaltojen luomisen sodanjälkeiseen ohjelmaansa ja tämä tavoite sisältyi 1923 NL:n johtaman Kominternin ohjelmaan."

"Bolsevikkipuolue" perustettiin 1903 Brysselissä ja Lontoossa, jossa Leninkin asui pitkiä aikoja miettimässä teorioitaan proletariaatin hallitsemasta Euroopasta.
Bolsevikkien varainhankkijana Bakussa ja Tiflisissä http://en.wikipedia.org/wiki/1907_Tiflis_bank_robbery kunnostautunut Stalinkin kutsuttiin 1907 lopussa kongressiin Lontooseen.

Lev Trotskikin esitti vielä 1923 Kominternissa Euroopan Yhdysvallat- iskulauseen ja tavoite otettiin ennen NL:a perustetun "kommunistisen maailmanpuolueen" ohjelmaan.
Ja
Toisen maailmansodan jälkeen Winston Churchill http://www.churchill-society-london.org ... onish.html puheessaan Zyrichissä 19.9.1946 ehdotti:
"Meidän täytyy rakentaa jonkinlainen Euroopan Yhdysvallat."
"Prosessi on yksinkertainen."
"Ensimmäinen askel on Ranskan ja Saksan kumppanuus, Ranskan moraalinen Euroopan johtajuus ja henkisesti suuri Saksa."
Winston Churchill näyttää lisänneen: "Meillä briteillä on jo olemassa oma luonnollinen ryhmittymämme, brittiläinen kansainyhteisö."
Ja
Ranska ja Saksahan pääsivät myöhemmin yhteisymmärrykseen Hiili- ja Teräsyhteistössäkin, mutta Englantihan ei siihen pyrkinytkään.
Olisikohan
tuo paljon puhuttu Euroopan Yhdysvallat kokonaisuutena hyvinvointiyhteiskunta,
ainakaan Pohjoismaisena käsitteenä?

Veikko Palvo