Prof. Petri Karonen, Pohjoinen suurvalta - Ruotsi ja Suomi 1521 - 1809, wsoy 2008 kirj.:Vetehinen kirjoitti: Uudellamaalla Solatien mukaan kaskettiin.
Solatie mainitsee liejusaviset maa-alueet ja pitää niitä parhaiten soveltuvina karjan laitumiksi.
"Ruotsi ei ollut valtio käsitteen varsinaisessa merkityksessä ennen Kustaa Vaasan valtaantuloa 1521, vaan varsin pirstoutunut, epäyhtenäinen ja epäitsenäinen maakuntien ja keskenään kilpailevien ryhmittymien taistelukenttä."
""Ruotsiin" ja "Suomeen"
kuuluvien alueiden määrittely ja valtakunnan eri osien merkitys ovat pitkään olleet kiistakysymyksiä. Ruotsi on helpommin määriteltävissä, sillä sen kaksi pääaluetta oli niillä asuvien heimojen mukaan nimetty Sveanmaaksi ja Götanmaaksi.
Tämä käy ilmi esim. Maunu Eerikinpojan maanlain tekstistä."
Suomesta tanskalaiset poistuivat vasta loppuvuodesta 1523.
Martti Lutherin toiminta Saksassa vuodesta 1517 aloitti uuden luvun kirkon historiassa ja Kustaa Vaasalle oli tärkeää murtaa piispojen suuri poliittinen valta ja Ruotsin ja Paavin välit menivät lopullisesti täysin poikki 1524.
Mikael Agricola
( n. 1510 - 1557 ) oli Suomen reformaation johtomies, yhtä tärkeä kuin Olavus Petri oli koko valtakunnan uskonpuhdistukselle.
Siirtymäaikaa
kesti Kustaa Vaasan ajan ja pitempäänkin. Ja kaiken taloudellisen toiminnan perusta Ruotsissa oli maatalous, *metsästys ja kalastus* olivat tosin vielä 1500- ja 1600-luvuilla monilla seuduilla *pääasiallinen* elinkeino.
Näin lienee
ollut Uudellamaallakin, joka Petri Karosen kartta 1.:n muk. ulottui Hankoniemen tienoilta nykyiselle itärajalle Virolahdelle.
"Karjatalous
oli lähes kaikkialla ainoastaan maanviljelyn tukena, joten sen merkitys ´itsenäisenä´ elinkeinona oli pieni. Syynä oli rehutuotannon vähäisyys. Tärkeintä oli saada lannoitteita maanviljelystä varten; liha, maito ja muut eläimistä saatavat tuotteet ( kuten nahka ) eivät olleet yhtä merkittäviä kuin vilja."
Itä-Suomi oli paljolti vilja-aluetta. Pelloissa viljeltiin jo 1500-luv. alkaen enemmän ruista kuin ohraa, kun taas Suomeen vehnä kotiutui vähäisessä määrin ainoastaan Varsinais- Suomeen.Vähäkarjaisella ja peltoalaltaan vähäisellä Kaakkois- Suomen alueella oli pakko harjoittaa kolmivuoroviljelyä. ( kesanto - ruis - ohra )
Ja
Itä- ja Keski-Suomen kaskialueilla ruis oli ehdoton valtalajike. Kaskirukiin jyväluku eli sadon ja kylvön suhde oli huuhtakaskesta korjattuna lähes kymmenen kertaa parempi kuin parhaimmillaankaan peltoviljelystä saatava.
Uudenmaan "suurin kaupunki" Porvoo on Museoviraston muk. "perustettu" noin 1380 keskiaikaisen kylän paikalle ja tuolloin Porvoossa oli ilmeisesti 9 taloa ja noin 150 as..
Markus Hiekkanen
teki keskiaikaisesta Porvoosta selvityksen v. 1981 ja selv. täydennettiin v. 2000 aloitetulla inventoinnilla.
Porvoon puukirkko
sanotaan rakennetun ehkä jo noin 1250 ja viimeistään 1300-luvun alussa.
Harmaakivikirkko rakennettiin noin 1410 - 1420 ja ja täydennettiin nykyiselleen noin 1450 vaiheilla.
Pernajan kivikirkko on ilmeisesti rakennettu hieman aiemmin tai samoihin aikoihin
Suur- Porvoon kirkon kanssa?
Mutta
keitä olivat Pernajankin kirkon rakentajat, olivatko he paikallisia aiemmin alueella asuneita, vaiko Suomenlahden eteläpuolelta tai Varsinais- Suomesta, Egentliga Finlandesta tulleita - ehkä sinne alunperin Sveanmaalta muuttaneitakin?
Lohienkalastuksesta Vantaanjoella http://uta-fi.academia.edu/TapioSalmine ... 51_to_1429 vuosina 1351-1429
Padisen
sisteriläisluostarin kirjoitetaan hallinneen Pernajankin maa-alueita ja kalastusta 1300-luv. alkaen, mutta lienevätköhän tuota kalastusta ja kaskeamista harjoittaneet sisteriläismunkit?
Veikko Palvo