Niin. Luonnollisesti on oletettava, että skandinaaveja oli Venäjällä silloin kun kirjallisia tietoja ei ole ja kun niitä alkaa olla, ei niissä yhdistetä ruseja skandinaaveiksi. Käytännössä sanotaan, että heitä oli, mutta heistä ei tiedetä.Sami Raninen kirjoitti:No mutta, eihän tuo ollut mitään minun arveluani. Juuri noin se tapahtui ihan oppikirjahistoriankin mukaan. Rusit slaavilaistuivat 1000-luvulle tultaessa ja rus-nimi päätyi sinne, missä se nyt on.Vetehinen kirjoitti: Tunnut arvelevan, että skandinaaveiksi kuvitellut rusit olisivat olleet olemassa 800-900-luvuilla, mutta hävinneet 1000-luvulla. Vai ymmärränkö väärin.
Voisin sanoa, että upplantilaiset olivat suomenkielisiä, mutta sittemmin he ruotsalaistuivat. Sveojen nimitys on muiden germaanien upplantilaisille suomalaisille antama nimitys.
Hyvä tilaisuus olisi ollut silloin kun frankkien kunkku kysyi 839 keitäs miehiä te olette ja miehet vastasivat olevansa rhoseja, eivätkä omakielistä skandinaavista nimeään.Sami Raninen kirjoitti:Siihen voi olla monta syytä. Aika pitkälle tähän pätee sama kuin saagalähteisiinkiin: Idästä on hyvin vähän aikalaislähteitä, nekin harvat perustuvat pitkälti toisen käden tietoon ja niiden kirjoittajia erotti skandinaaveista erittäin korkea kieli- ja kulttuurimuuri. Omakielisten skandinaavisten etnonyymien tallentumiselle oli siis aika vähän tilaisuuksia, varsinkin jos ne jäivät pian käytöstä erillisen rus-identiteetin kehittyessä.Missään missä skandinaavit ovat idässä kulkeneet, he eivät ole jättäneet omaa nimeä itsestään.
Frankkien tapaamat rhosit eivät siis olleet skandinaaveja.
Käsittääkseni daaneilla ja normanneilla omakieliset etnonyymit on tunnettuja viikinkiajalla.Sami Raninen kirjoitti:Johtopäätös: omakielisen etnonyymin puuttuminen keskiaikaisista lähteistä ei yleensäkään ottaen taida olla kovin häävi argumentti.
Puute koskee svealaisia.
Skandinaavien on täytynyt olla sulautuneita rhoseiksi jo vuonna 839. Viittaan frankkien ylös merkitsemään tarinaan.Sami Raninen kirjoitti:Parhaiten perusteltu taitaa edelleen olla se teoria, jonka mukaan rusi-nimestä tuli sen suuren joukon nimi, johon skandinaavit sulautuivat.Ehkä selitys on se, että skandinaaveja oli niin vähän idässä. He sulautuivat suureen joukkoon, jolla oli nimi rusi.
Ahvenanmaa oli suomenkielinen, joten "skandinaavinen" asutus Ahvenanmaalta lienee siten suomalaista asutusta. Ahvenanmaa ruotsinkielistyi vasta viikinkiajan jälkeen.Sami Raninen kirjoitti:Ylä-Volgan skandinaavisen asutuksen on katsottu olleen suurelta osin ahvenanmaalaista alkuperää. Kun ottaa huomioon, että Ahvenanmaan viikinkiaikainen väkiluku on arvioitu noin 3600 - 6000 hengeksi, saa jonkinlaisen kuvan siitä, miten pieni ihmisjoukko riitti muodostamaan "suuren osan" skandinaavisesta asutuksesta jollain tietyllä alueella.
Pitää olla hyvä syy matkustaa Novgorodiin tai Kieviin saakka myymään turkiksi tai orjia, kun lähellä on Gotlanti jossa rahaa on aivan perkeleellisesti.Sami Raninen kirjoitti:Ehkä itäeurooppalaiset kauppiaat maksoivat paremmin kuin ne oletetut gotlantilaiset välikädet. Ehkä kauppatavaratkin oli helpointa hankkia suoraan idästä. Viikinkiajan kaupan organisaatiosta ei tiedetä niin kovin paljon, mutta saattoihan upplantilaisilla olla useitakin hyviä syitä yrittää välillä solmia yhteys suoraan Itä-Euroopan markkinapaikkoihin.Miksi upplantilaiset olisivat matkanneet kauas kun lähellä oli rikkaita ostajia?
Epäilen spekulaatiotasi.
Selvästi minusta voi sanoa sen, että Gotlanti kävi kauppaa idässä. Siksi siellä on paljon arabialaisia rahoja. Niillä rahoilla Gotlantilaiset ostivat upplantilaisten tuotteita ja myivät ne idässä.
Gotlantilaiset tuski hyvällä katselisivat sitä, että upplantilaiset alkaisivat kulkea kaupalla samalla reitillä kuin he.
Kauppa on käynyt. Se selittää esineet. Gotlantilaiset ovat tuoneet rahaa, astioita ja koruja ja muuta idän ihmettä ja myyneet tavaraa uplantilaisille ja ostaneet pikkuisen turkiksia ja orjia antaen maksuksi hopearahoja, joita on löydetty Upplannista.Sami Raninen kirjoitti:Siitä ei ainakaan pääse mihinkään, että Itä-Euroopassa on suhteellisen suuri määrä nimenomaan Keski-Ruotsiin eikä Gotlantiin viittaavia esinelöytöjä.
Upplannin suurempi rahalöytöjen määrä Suomeen verrattuna kertoo, että siellä on ollut isoja aarteita ja ne on löydetty, mutta luultavasti Gotlannin kauppa Upplannin kanssa on ollut suurempaa.