V Palvo kirjoitti:Suomussalmella
Talvisodassa suomalaiskomentajat Siilasvuo ja Susitaival eivät näytä olleen missään tekemisissä keskenään, mikä lienee hajoittanut ja heikentänyt puolustusta?
Veikko Palvo
Elähän "Veikkonen" ja eipä aikaakaan, sillä tarkistin asiaa ja näin aluksi yhdestä kirjasta lisää. Kommentoin myöhemmin vielä Tuompon kirjaa, josko sielläkin olisi jotain mainintoja "yhteysasiasta".
Katsoinpa siis mitä Susitaipaleen tekemässä kirjassa kerrotaan Suomussalmen tapahtumista. Ei todellakaan voida puhua mistään "Hukkataipaleesta, sillä hää on Sus..."
Susitaival Paavo: Ryhmä Susi Talvisodassa
WSOY, 1973, 328 s., 1. painos
Melkoisen suuri sotasaalis saatiin Suomussalmen pohjoispuolelta, ryhmä Susitaipaleen alueelta, siis sen venäläisen JR 662:n (163.D:n) kalustoa. Taisipa se itse asiassa olla jopa suurempi tykkikaluston osalta kuin 44.D:n kalusto siellä Raatteen tiellä. Sitä kalustoa saatiin suoraan käyttöön ja taidettiin käyttää jo 44.D:n tuhoamisessakin hieman myähemmin.
Itse asiassa useimmat valokuvat kuorma-auto- ja sotasaaliskolonnista taitaa olla otettu tuolta Suomussalmen pohjoiselta alueelta. Varsinkin kuvat 4 -piippuisista it-konekivääreistä ja panssareista näyttäisi olevan sieltä.
Sivujen 160-161 välissä olevassa valokuvaliitteessä on kuva kolonnasta ja kuvateksti kuuluu: "Kun päivä 28.12.1939 valkeni, näkyi tiellä n. 6 kilometrisen ruuhkan toinen pää - joukossa 21 tykkiä."
Sivulla 206 on valtavan sotasaaliin luettelo ja maininta, että "Samaan aikaan etelässä (Siilasvuo) saatiin korkeintaan 6-8 tykkkiä."
Sotasaaliina kerrotaan saadun mm. ainakin 21 erikalipeerista tykkiä, 4 nelipiippuista IT -konekivääriä, toistasataa autoa, 12 kenttäkeittiötä, rykmentin asiakirjat ja kassa, 12 konekivääriä, seuraavana kesänä löydettiin n. 30 lisää tien vierestä itäpuolelta metsästä, n. 250 elävää hevosta, 3 panssariautoa, 5-6 panssarivaunua, jne. Tykeistä oli 2 it-tykkejä, 4 Boforstykkejä, kenttä- ja rykmentintykkejä 8, PST-tykkejä kaikkiaan 6, haupitseja 2. Tykkien kokonaismäärä on epätarkka, todennäköisesti 21-22 kpl.
"Kesti useita päiviä, ennen kuin meille selvisi sotasaaliin määrä. Oli kiireellisempääkin tehtävää."
Takaa-ajovaiheen aikana lisääntyi sotasaaliin määrä huomattavasti. Jäniskannasta löytyi vielä talven aikana tusinan verran konekiväärejä ja useita kranaatinheittimiä.
Sivu 210: "Joka tapauksessa voitto oli suuri. Sotasaaliin osalta suurempi kuin kirkolla tai Käkimäessä ja Hulkonniemessä. Tämä voitto saavutettiin uskomattoman pienin tappion."
Kokonaistappioiksi mainitaan sodan alusta alkaen noin 400, joista kaatuneita alle 50, haavoittuneita vähän enemmän. Enin osa tappioista oli lievästi paleltuneita, etupäässä JR65:n sotilaita. Ratkaisuvaiheessa Ryhmä Suden kokonaisvahvuus oli yli 5000 miestä.
Tämä kaikki on tavallaan jäänyt Siilasvuon tekemisten varjoon. Siilasvuohan ei mainitse Susitaipaleesta paljoakaa kirjassaan Suomussalmen taistelut.
Sivulla 225-226 on "sissi- ratkaisu- ja takaa-ajovaiheen sotasaalista vieläkin tarkemmin listattuna:
- 23 erikalipeerista tykkiä
-13 kenttäkeittiötä
- 42 kone- tai pikakivääriä. Maastosta löytyi kesällä puolensataa lisää.
- 4 nelipiippuista konekivääriä
- 190 kuorma-autoa
- 6 henkilöautoa
- 17 panssarivaunua - tähän sisältyvät myös Tormualla 11.1. tuhotut 3 vaunua
- 3 panssariautoa
- useita kranaatinheittimiä mm. Jäniskannassa
- traktoreita ja polttoainetta
- 3 autokuormaa lumipukukangasta
- kaksi autokuormaa uusia kuorma-autonrenkaita, Saarijärvellä
- viestivälineitä, kaapelia, puhelimia
- miinaharavia, pioneerivälineitä, kumiveneitä, räjähdysaineita, pikaesteitä ym.
- suuri kenttäsairaala leikkausvälineineen ja valtavine lääkevarastoineen, johon sis. mm. runsaasti morfiinia
- noin 1000 huopaa tienristeyksestä tuhotusta autokolonnasta
- telttoja, elokuvaprojektoreita, soittokunnan torvet, JR 662:n poltettu lippu
- suuria määriä käyttökelpoisia tykistön ja jalkaväen ampumatarvikkeita sekä maastosta että räjäytetystä Palovaaran ja Linnan varastoista
- kenttäleipomo Linnassa, sen jauho- ja leipävarasto, jotka vielä hyvin kelpasivat hevosille
- tuhansia suksipareja, kuormattuna autoihin tai pinottuina puiden väliin. Suksian laatu oli kuitenkin erittäin huono, joten ne kelpasivat vain kaminapuiksi
- ainakin 250 tervettä tai lievästi haavoittunutta hevosta
- laskematon määrä - runsaasti yli tuhat - nelipyöräisiä rattaita, satuloita
- rykmentin sotakassa, jossa noin miljoona ruplaa ja 97 000 Suomen markkaa
- valtava määrä julisteita ja kuvia -tarkoitettu kai käytettäväksi Oulun valloitusparaatiin.
s. 226: "Täydellisesti onnistunut takaa-ajo on sodassa harvinaisuus. Pakeneva on tavallisesti nopeampi. Korpisota, joukkojen tila, johdon tottumattomuus kaikissa portaissa jne. vaikuttavat jarruttavasti. Jos kenraali Tuompon alkuperäistä käskyä olisi pystytty noudattamaan, olisi 163. divisioona todennäköisesti tuhottu täydellisesti. Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin tuhosivat suomalaiset edellisestä taistelusta oppia ottaneina Raatteen tiellä vielä paremmin varustetun, mutta käsitykseni mukaan kehnommin johdetun 44. divisioonan. Yhdessä nämä molemmat taistelut muodostavat Talvisodan suurimman voittomme."
Niistä "olemattomista" viestiyhteyksistäkin löytyy monta mainitaa Susitaipaleen kirjasta sivulta 187 - 192, jossa on lainauksia kapteenien Tanskanen ja Juottonen, vuonna 1969 laatimasta kuvauksesta ratkaisutaistelun tapahtumista Suomussalmen pohjoispuolella 27.12.1939 - 30.12.1939. Niistä käy selvästi ilmi, että yhteydet Kajaaniin ja 9.D:n komentajaan olivat olemassa ja että käskyjä tuli Siilasvuolta. Esim. "28.12 klo 1.45 otettiin vastaan eversti Siilasvuon radiosanoma, jossa hyökkäystä kiirehdittiin."
s. 193 "Aamulla saimme ev. Viklundilta kehotuksen kiinnittää huomiota Ruhtinaansalmen [Saarijärven] suuntaan, huolehtia varmistuksesta ja viestiyhteyksistä. Lienen ollut tämän johdosta puhelinyhteydessä Kajaaniin, kuten olin ollut myös edellisen illan ja yön tapahtumista. Valitettavasti en enää muista keskustelumme yksityiskohtia. Vain sen, että ilmoitin illalla (27.12) voiton oleva käden ulottuvilla. Klo 10.24 (28.12.) saimme Kajaanista yllättävän tiedon, että vihollinen pakenee kirkolta Kiantajärveä pitkin pohjoiseen.".
s. 194 "Iltapäivällä (28.12.) sain kenraali Tuompolta henkilökohtaisen puhelinsanoman, jossa hän onnittelee komennossani olleita joukkoja menestyksestä ja painottaa, että voiton lopulliset tulokset riippuvat ryhmäni toiminnasta."