
Turun museokeskuksen arkeologit tutkivat jälleen Aurajoen itärannassa rantalaiturin vierustaa. Tutkimukset liittyvät rantalaiturin tuleviin korjauksiin Auransillan ja Nunnankadun välillä. Arkeologiset kaivaukset alkoivat 8. toukokuuta ja jatkuvat marraskuun alkuun saakka. Tänä vuonna tutkittava alue sijaitsee keskiaikaisen kaupungin alueella entisessä Luostarikorttelissa, nykyisen Runebergin puiston ja Aboa Vetus & Ars Nova -museon edustalla Itäisen Rantakadun ja joen välissä.
Itäinen Rantakatu rakennettiin vasta vuoden 1827 suurpalon jälkeen. Ennen paloa joen suuntainen katu sijaitsi hieman kauempana rannasta, ja kadun ja joen välisellä alueella oli kaupunkitontteja rakennuksineen. Kaivauksissa on paljastunut rannassa sijainneiden rakennusten jäännöksiä, keskiaikaisen laiturin perustuksia sekä eriaikaisia rannan tukemiseen liittyneitä rakenteita kuten rantapaalutuksia. Esinelöydöt ovat pääosin jokirannan varakkaiden talouksien arkipäivän elämään liittyviä esineitä ja niiden katkelmia. Keskiaikaisista, silloiseen rantaveteen muodostuneista kerroksista on muun muassa tuontisaviastioiden palasia ja nahkaesineiden katkelmia. Rantaveteen on hukattu myös epätavallisempia esineitä kuten koristeltu sormus 1400-luvulta tai 1500-luvun alusta. Keskiaikaa nuoremmista kerroksista on muun muassa rahoja, savi- ja lasiastioiden paloja sekä uunikaakeleiden katkelmia.
Löytöaineiston joukossa on myös poikkeuksellisia esinelöytöjä, jollaisia Turun kaivauksissa ei ole aiemmin löytynyt. Sellaisia ovat:

Kuva: Turun museokeskus
Pieni patsas, joka kuvaa Neitsyt Mariaa Jeesus lapsi sylissään. Patsas on poltettua savea. Se ajoittuu 1400-luvulle. Tällaisia pieniä patsaita tunnetaan eri puolilta Keski-Eurooppaa. Patsas on valmistettu todennäköisesti Saksassa.

Kuva: Turun museokeskus
Kaakeliuunin kaakelien palat, jotka on koristeltu kuninkaallisella Vaasa-suvun vaakunalla. Kyseessä on Ruotsin suuri valtakunnan vaakuna. Kaakelit ajoittuvat 1500-luvun loppuun tai 1600-luvun alkupuolelle. Vaakunoiden käyttö oli säädeltyä. Valtakunnan päätunnusta ei saanut käyttää kuka tahansa. Jokirannassa 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa sijainneella talolla, jossa kaakeliuuni on ollut, tai sen omistajalla on täytynyt olla jokin yhteys valtion hallintoon.

Kuva: Turun museokeskus
Kaarle XII:n aikainen mitali, joka on lyöty Tanskasta, Puolasta ja Venäjästä vv. 1700 – 1701 saatujen voittojen kunniaksi. Mitali on lyöty todennäköisesti vuosien 1701 - 1707 välisenä aikana. Mitali on harvinainen ja sen tarkasta alkuperästä ei ole tietoa. Se on tehty ulkomailla, mahdollisesti Nϋrnbergissä.
Lisätietoja: Aki Pihlman (arkeologisista tutkimuksista)
tutkija, Turun museokeskus, puh 040 197 4435
Lähde: Turun museokeskuksen tiedote