Suomussalmelaisia ja suojärveläisiä taisi jäädä NL:n valtaamalle alueelle suurin piirtein saman verran kumpiakin, noin 1700 henkilöä. Suomussalmelta puna-armeija joutui vetäytymäänkin nopeasti.
Kintismäen leirille suomussalmelaisia vietiin noin 300, mutta Suojärveläiset 1700 ilmeisesti kaikki Interposolkan ja Kaimaojan leireille. Selittyisiköhän NL:oon jääneiden lukumääräerokin tuosta vankimääräerosta?
Mutta Mehlisin läsnäolo Suomussalmella ja O.W.Kuusisen hallituksen edustajien läsnäolo Suojärvellä ja Suomussalmella on mielenkiintoista, eikös siinä kansanhallituksen julistuksessakin puhuttu hallituksen perustamisesta I t ä-Suomeen?
O.W.Kuusisen kansanhallitusjulistuksen pohjana olleessa muistiossa, "Revoljutsionny prizy k trudovomu narody Finlandijii", oli Molotovin ja Zhdanovin tekemät korjaukset.
Kansanhallituksen ja NL:n YYA-sopimuksen luonnoksen olivat laatineet A.A.Sobolev ja S.P.Kozyrev. ( sopimus keskinäisestä avunannosta ja ystävyydestä )
Olisikohan tuo julistuksen "Itä- Suomi- hallituspaikkakunta" saattanut olla tai muuttua sellaiseksi, jos puna-armeijan hyökkäys olisi edennyt kohti Oulua, Suomussalmikin?
Terijoellahan ei ollut suomalaissiviilejä.
lisäys:
Juri Kilin kirj. Lev Zakharovitsh Mehliksestä Suomussalmella jo 5.12.1939
http://www.repola-seura.org/repolainen/ ... TALIN.html ensimmäisenä hyökkäävään divisioonaan liittyneenä "kolmantena tankistina."
Lev Mehlis
näyttää olleen puna-arm. poliittisen hallinnon päällikkö 1937 alkaen, NKP:n keskuskomitean jäsen 1939 alkaen ( ehdokas v:sta 1937 ) ja NL:n korkeimman neuvoston jäsen. Ja 1944 Mehlis on ollut polit.kenraalieversti.
Lev Mehlis
lienee toiminut ennen Talvisodan alkua Puolankin suunnalla ja 1940 Baltiassakin.
Siviilivankien
vähäinen määrä ( noin 300 ) on luultavastikin ollut Lev Mehliksellekin yllätys sen ohella, että eteneminen Tornionjoelle pysähtyi "alkumetreillä".
Miksiköhän noinkin korkea- arvoinen NKP:n keskuskomitean ja korkeimman neuvoston jäsen on ollut Suomussalmella 5.12.1939 ?
Veikko Palvo