Veikko Vennamo kotonaan syksyllä 1989, kuva Pertti Toukkari (Wikimedia Commons)
Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämässä E-thesis-palvelussa on julkaistu seuraava pro gradu -tutkielma:
Timo Soini: Populismi - politiikkaa ja poltinmerkki : SMP:n roolinmuutos Valtiotieteellinen tiedekunta, yleinen valtio-oppi, huhtikuu 1988 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210309550
Tutkielman tiivistelmä:
Tutkimuksessa on tarkasteltu populismia ja Suomen Maaseurun Puolueen yhteiskunnallista roolinmuutosta sekä populismin käyttöä lyömäaseena arkipäivän poliittisessa valtataistelussa. Tutkimuksen pääpaino on Suomen Maaseudun Puolueen populismissa ja sen aatteellisessa sisällössä. Tutkimuksen tavoitteena on siis ollut SMP:n populismin sisällön määrittäminen ja SMP:n yhteiskunnallisen roolinmuutoksen sisällön osoittaminen. SMP:n yhteiskunnallisen roolinmuutoksen taustalla on käsitys, että populismi kesyyntyy menestyksen myötä. Tutkimuksessa on seurattu SMP:n populismin syntyä ja kehitystä jyrkän populismin puolueesta mukautuneen populismin puolueeksi.
SMP:n populismi on kokenut roolinmuutoksen jyrkästä populismista mukautuneeseen populismiin välivaiheen kautta. Tämä prosessi on kestänyt lähes kolmekymmentä vuotta (1959-1988). Tähän periodiin mahtuu traditionaalinen aatteellinen populismi (pienviljelijäradikalismi), taktinen populismi (populismi Suomen presidentivaaleissa 1968-1988) ja pragmaattinen mukautunut populismi (SMP:n hallitusaseman vakiintuminen). Populismi on kansainvälinen ilmiö. Tämän vuoksi tutkimuksessa käsitellään lyhyesti myös muutaman muun länsimaisen demokratian: Ranskan, Tanskan ja Norjan populistisia puolueita. Populismi on aina hyvin nationalistista, tämä tulee selvästi esiin tarkasteltaessa eri valtioiden poliittisia liikkeitä. Populistisilla puolueilla ei juuri niiden omaleimaisuuden ja kansallisten erityispiirteiden johdosta ole kansainvälistä yhteistyöelintä.
Populismi on hyvin laaja ja monisyinen tutkimuskohde. Populismiin liittyy aina voimakkaasti kansa ja sen kollektiivisten traditioiden ihannointi. Populismi on tavallisesti korostetun kansallista, ja se heijastaa kunkin yhteiskunnan ominaispiirteitä. Populismi on kansan aate, mutta se vaatii lähes aina karismaattisen johtajan tai intellektuelliryhmän johtajakseen. Populismi on joustava aate, joka kykenee uudentamaan itseään. Populismi on politiikkaa politiikan joukossa.
Populismia käytetään myös lyömäseena arkipäivän poliittisessa valtataistelussa. Populismilla on julkisuudessa hyvin negatiivinen kaiku, siksi uudet poliittiset ryhmät on helppo leimata epäluotettavalla populismin poltinmerkillä.
Tutkimuksessa ovat lähteinä olleet niin kotimainen kuin ulkomainen populismikirjallisuus. Ulkomaisesta populismikirjallisuudesta on ammennettu populismin teoriaa ja kotimaisesta populismikirjallisuudesta on poimittu lähinnä SMP:n populismin erityispiirteitä. Edellisten rinnalla ja lisäksi tutkimuksessa on käytetty runsasta lehtileikeaineistoa. SMP:n populismin erityispiirteiden esilletuomiseksi on tutkimuksessa lisäksi haastateltu SMP:n populismin päätulkitsijaa Veikko Vennamoa.