Heikki Jansson kirjoitti:
Perehdyttyäni asiaan hiukan tarkemmin huomasin, että tosiaankin, Neuvostoliiton rooli ennen talvisotaa (suhteessa Suomeen) ja Yhdysvaltojen rooli (suhteessa Kuubaan) ohjuskriisin aikaan vuonna 1961 muistuttavat toisiaan yllättävänkin paljon.
Tilanne muistutti siis viimeistä piirtoa myöten talvisotaa edeltävää tilannetta.
Semmottii...
Talvisotaa 1939 edeltäneen tilanteen vertaaminen kylmän sodan pahimpaan ydinasekriisiin 1962 Kuubassa on kenties siinä suhteessa vertailukelpoinen, että agressiivisena hyökkäävänä osapuolena oli Neuvostoliitto.
Talvisodan oikeutuksesta
Hrushtshovilla ei ollut pienintäkään epäilystä; "halusimme vain suojata itseämme."
Hrushtshov puhui
silmää räpäyttämättä "menetetyistä jopa miljoonasta ihmishengestä", mutta häntä huolettivat "meidän puolellamme tehdyt taktiset virhearvioinnit."
Stalinin
Moskovassa Talvisodan alussa ollut Hrusthtshov muisteli "pitäneen varmana, että meidän täytyy vain järjestää pari tykistökeskitystä niin suomalaiset antautuisivat."
Kun
näin ei tapahtunutkaan "Stalin raivosta kalpeana alkoi sättiä puolustusasiain komissaari Voroshilovia Suomen suhteen tehdyistä virheistä."
Ja 1962 Hrushtshov NL:n johtajana jatkoi Kuuban virheellä. Neuvostoliitolla oli vain muutama mannertenvälinen ballistinen ohjus tuolloin ja niidenkin laukaisukuntoon saaminen vaati 9 tuntia, USA:n Minutemanit kiinteine polttoaineineen olivat aina laukaisuvalmiina.
Kennedy hyväksyi Berliinin muurin rakentamisen ryhtymättä vastatoimiin ja Hrushtshovin ja Kennedyn tapaamisten jälkeen H. päätteli Kennedyn olevan aran ja päättämättömän.
Ehkä vaille USA:n tukea ja ilmavoimien tukea jätetty Sikojen lahden maihinnousu ja katastrofi sai Hrushtshovin entistä vakuuttuneemmaksi USA:n johdon päättämättömyydestä.
Kaikkien aikojen suurimman ydinpommin, Tsar- Bomban räjäyttäminen Novaja Zemljan yläpuolella oli vain propagandamielessä tehty, NL:lla ei ollut ydinpommien kuljettamiseen mannertenvälisiä ohjuksia eikä ydinpommikoneita.
Lyhyen ja
keskimatkan ohjuksia sen sijaan oli ja kevyiden IL-28 -pommikoneiden ohella Hrushtshov päätti sijoittaa niitä Kuubaan, mistä ne pystyisivät uhkaamaan koko USAn aluetta.
Mutta
Kuubaan päätettiin siirtää 50 874 sotilasta mukanaan huoltoyksiköt, kenttäsairaalat, leipomot, korjaamot ja kolmen kuukauden muona- ja polttoainevarastot.
Hrutshshov lienee uskonut noinkin suuren osaston siirron pysyvän salassa?
Ja
jos aie ei olisi paljastunut ja estynyt, olisiko Hrushshovilla ollut konkreettista kontrollia niiden käytöstä? Kuinka lähellä ydinsodan syttyminen olisi ollut?
Ja
olisiko ydinsota 1962 aiheuttanut lopultakin suurimmat tuhot Neuvostoliitossa?
Veikko Palvo