Klaus Lindgren kirjoitti:Näin ollen populaarijulkisudessa suosittu vertaus "tsarismiin" ei tosiaankaan ole järin osuva, varsinkin kun tuo byrokraattisuus osataan hyvin myös lännempänäkin; Belgialla lienee tässä suhteessa hurjin maine.
Saitko kimmokkeen Belgiaan Heynon EU-kriittisyydestä? Aika kaukaa.
On näköjään itse etsittävä vastauksia. Palataan siis itse aiheeseen.
Epäilin jo aikaisemmin, että ns ruotsalainen hallintoperinne on samaa kuin ns tsaarinaikainen hallinto. Myönteinen yllätys on, ettei keksintöni ollutkaan minun vaan ilmeisesti ihan asiantuntija on tullut samaan lopputulokseen.
Matti Pulkkinen kertoo näin: "[1809 jälkeen] syntynyt tsaristinen byrokratia ei perusluonteeltaan ollut venäläinen, vaan se perustui Ruotsin lainsäädäntöön ja sitä kautta välillisesti saksalaisiin esikuviin."
Klaus Lindgren kirjoitti:
Mikä sitten on "suomalaista", "ruotsalaista" tai "venäläistä"? Olemme eläneet ruotsalaisten kyljessä kuusisataa vuotta ja niinpä kulttuurimme on hätkähdyttävän samanlaista kuin ruotsalaisten
Edelleen Pulkkista lainatakseni: "Ruotsin kustavilainen hallitusmuoto, joka entisessä emämaassa kumottiin jo 1809 oli Suomessa voimassa aina vuoteen 1919 asti. Suomalainen byrokratia otti luonnollisesti vaikutteita myös Venäjältä. Suomen hallinto oli näiden vaikutteiden omintakeinen lopputulos."
Suomessa vanhentunut ruotsalainen hallitusmuoto säilyi siis 110 vuotta pidempään kuin Ruotsissa. Tuskin sillä kannattaa ylpeillä.
"Suomalaista byrokratiaa hoiti ruotsinkielinen sivistyneistö"
"Virkamieseliitti oli pieni 500 – 600 hengen ryhmä, johon kuuluivat valtion virkamiesten lisäksi yliopisto ja papisto."
"romantiikan kapinamieli ja siihen liittyvä maallisen ja hengellisen vallan kyseenalaistaminen uhkasi vakaita oloja ja tätä kautta Suomen ja sen virkamieskunnan erityisasemaa"
"Porvaristolta ja talonpojilta puuttui se vähäinenkin vaikutusvalta, jonka hallitusmuoto heille soi, koska keisari ei kutsunut valtiopäiviä koolle"
Eli meille muodostui hyvin pieni suomenruotsalainen virkamiehistö, jolla oli valta ja jonka tavoitteena oli erityisesti oman asemansa turvaaminen.
On helppo kuvitella, että tuo pieni joukko oli valmis kyykyttämään kansalaisia oman valtansa pitimiksi. Kyykyttämisellä kuvataan usein tsaristista hallintoa.
Esko Salminen kirjoittaa: "Ruotsin vallan päättyessä 1808 sensuuri oli tiukentunut maassa niin ankaraksi, että painovapaudesta ei ollut juuri mitään jäljellä. Emämaan vaihtumisen jälkeen 1809 Ruotsin lait jäivät Suomessa voimaan."
Tuota Ruotsin vallan perua olevaa sensuurin ja salailun perinnettä siis Suomen suurruhtinaskunnan suomenruotsalainen hallinto jatkoi. Tsaristista hallintomallia kuvataan usein salailevaksi.
Salminen jatkaa "Vuoden 1850 kielisäännöksellä kiellettiin jopa romaanien eli kaunokirjallisuuden julkaiseminen. Suomeksi ei saanut painaa mitään, ellei teksti ollut sisällöltään uskonnollista tai tähdännyt taloudelliseen hyötyyn." Suomenruotsalainen virkamiehistö vaikutti kielisäännöksen syntyyn.
Salminen: "Suomen itsenäistyminen 1917 merkitsi lehdistölle vapautumista sensuurista, jonka painetta se oli saanut kestää puolitoista vuosisataa."
Nyt voi siis esittää perustellusti, että suomalaista hallintoperinnettä edustaa painovapaus. Tsaristista ja ruotsalaista edustaa sensuuri, jota meillä ei enää ole, eihän.
Mitäs muuta sitten voisi olla suomalaista hallintoperinnettä edustavaa? Kansanedustuslaitos, äänioikeus myös naisille, oikeus suomenkielen käyttöön viranomaisissa ja opiskelussa, koululaitos nopeasti mieleen tulevina.
Klaus Lindgren kirjoitti:
Loppujen lopuksi "puhtaita" kulttuureja ei liene olemassakaan, vaan kaikki lainailevat naapureiltaan ja muilta tuttaviltaan aina jotain ja keittelevät kaikista vaikutteista oman soppansa.
"Puhtaita" ei varmaan ole eikä minusta tule ollakaan, koska se johtaa eristäytymiseen. Helsingissä voisi asua enemmänkin ulkomaalaisia kuin nyt asuu.
Panin merkille, että sinunkin henkilölistasi mainitsi juutalaisia, suomenruotsalaisia, tataareja jne. Ok, mutta missä ovat listastasi suomalaiset, joita Helsingin väestöstä on noin 90 %? Kai heilläkin on jokin vaikutus Helsinkiin?
Tuntuu siltä, että sinä ja Jäveln från Backa haluatte määritellä Helsingin piirteet, venäläinen tai ruotsalainen, vähemmistöjen kautta. Te ette taida havaita kansalliskiihkoisen usvanne läpi suomalaista vaikutusta.
Mahdollisesti Meinanderilla on sama ongelma.
Olisi mukava saada asiantuntijoiden kommentteja pikku tutkimuksiini.