jsn kirjoitti:V Palvo kirjoitti:Eiköhän Suomi itsenäisyysjulistuksensa jälkeenkin ollut osana Venäjän kansalaissotaa Leninin Kansankomissaarien neuvoston tunnustaessa Kansanvaltuuskunnan vallankumouksenkin. Mutta kansalaissota Venäjällä esti Kansanvaltuuskunnan tukemisen, asejunia sentään lähetettiin.
Itsenäistymisen välitön arvo oli varsin vähäinen, koska maahan jäi venäläisiä joukkoja, eikä näille ollut määritelty mitään varsinaista vetäytymisaikataulua. Ulkomaisissa tutkimuksissa Venäjän kansalaissodat ja reuna-alueiden kansalaissodat liitetään usein toisiinsa.
maatalouspolitiikka sai vuoden 1918 jälkeen uuden suunnan Koko entinen laissez faire-politiikka muuttui selvästi ohjatumpien markkinoiden suuntaan.
Olisikohan koko Tsaari-Venäjän imperiumissa vallinnut "antaa mennä vapaasti"-politiikka elintarvikehuollon osalta, 1916 loppupuolella Venäjän elintarvikehuollon kirjoitetaan useinkin kaatuneen kuljetusvaikeuksiin.
Ja
viljan tuonti Suomeen vaikeutui Suomi 80 mukaan jo 1915, syksyllä Senaatti perusti elintarvikevaliokunnan ja e-tarvikkeita kulutti myös venäläinen sotaväki Suomessa
( 100 000 venäläissotilasta, joista oli maksettava 60 milj. mk / vuosi )
Suomi80:ssä
kirj. Valkoisten ostaneen viljaa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta - kuinka suuria tai pieniä liittoutuneiden saarrossa kituvan ( 0,7 milj.saksalaissiviilin sanotaan kuolleen nälkään ww1 aikana ) Saksan viljatoimitukset sitten lienevät olleetkaan.
Kansanvaltuuskunnan
sanotaan saaneen viljaa N-Venäjältä. ( Suomi80 )
Mutta
mm. St.Petersburg.comin mukaan Pietarinkin e-tarvikehuolto alkoi heiketä 1916 loppupuolella ja 1917 väestömäärä 2,3 miljoonaa laski 1920 loppuun mennessä 772200:een.
Joissain läntisissä tiedoissa puhutaan Pietarin väkiluvun laskeneen 30 %:iin ja Moskovan yli 50 %:a.
Joten miten Kansanvaltuuskunta saattoi saada viljaa N-Venäjältä?
Kesällä 1918
Suomessa ei sanota olleen elintarvikevarastoja lainkaan, USA:stakin saatiin elintarvikkeita vasta 1919 keväällä.
Ja
Leninin kansankomissaarien neuvoston kirjoitetaan esim. wikissä kieltäytyneen läntisestä elintarvikeavusta N-Venäjälle pitäen sitä sekaantumisena "bolsevikkien sisäisiin asioihin."
Kenties se olisi sitä ollutkin, mutta N-Venäjällä nälkään kuoli useita miljoonia ihmisiä. ´Nansenin apu´ näytettäisiin hyväksytyn vasta Neuvostoliiton perustamisen aikoihin, jolloin NL:ssa oli pakko ryhtyä noudattamaan NEP-politiikkaa.
Sotakommunismin
aikana e-tarviketilannetta lienee käytetty poliittisena aseena?
Lukuisissa Venäjän kansalaissodan armeijoissa: punaisissa, valkoisissa, vihreissä jne. on saatu jonkinlainen muonituskin.
Veikko Palvo