Silvo Hietanen, Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Historiallisia tutkimuksia, julkaissut SHS 1982: Asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano.
sivu 106-112.:
"Karjalaisten muutolle oli ominaista sen spontaanisuus, väestö siirtyi oma-aloitteisesti supistuneeseen Suomeen." "Rauhatekohetkellä 3.1940 n. 100 000 henkeä oli enää luovutetulla alueella." "Niukkanen halusi, että väestön olisi "joka sorkka" lähdettävä luovutettavaksi tulevalta alueelta." "Tanner esitti tiukan protestin Niukkasta vastaan ja oli sitä mieltä, että asukkaille olisi jätettävä vapaus valita itse tulevaisuutensa."
"Syy
siihen, miksi hallituksessa keskusteltiin karjalaisten kohtalosta rauhansolmimispäivänä, paljastui 14.3.-40 kun Paasikivi teki valtioneuvostossa selkoa Moskovan neuvotteluista."
"NL ei ollut esittänyt rauhanehdoissa mitään vaatimuksia tavoittelemiensa alueiden väestön suhteen." "Paasikivi kertoi suomalaisten ehdottaneen Moskovassa luovutettavan alueen väestölle optio-oikeutta, jonka perusteella asukkaat voisivat vuoden sisällä päättää, haluaisivatko he jäädä Suomeen vai palata ( luovutettuun Karjalaan= ) Neuvostoliittoon." ( s.108. )
Luovutettaville alueille, luovutettuun Karjalaan!
"Suomen ja NL:n 12.3.1940 solmitussa rauhansopimuksessa ei kosketeltu väestökysymystä laisinkaan."
( mm. Suomen Sinivalkoinen kirja II, 50-55. )
s. 111.:
"Suomalaisista aktiivisimmin optio- oikeutta ajoi Paasikivi." s. 112.: "Paasikivi piti jo talvisodan aikana evakuoituneita vielä maaliskuun 1940 lopulla puhtaasti sodan aiheuttamana väestön suojausevakuointina."
Pika-asutuslaki säädettiin poliittisen "kädenväännön jälkeen" 28.6.1940.
Tasaussiirtoja ehdittiin toimittaa, ennen valtion toimestakin järjestettyä paluumuuttoa Karjalaan 1941 lopusta, 1942 alkaen. Ja taas evakkoon 1944.
Maanhankintalaki säädettiin parlamentaarisen keskustelun jälkeen 5.5.1945.
Karjalainen maataloussiirtoväki halusi parlamentaarisine tukijoineen samanlaista maata, mikä oli jäänyt luovutettuun Karjalaan.
"Opposition J.K.Paasikiven taustakuorona oli uudisraivauslinjaa edustanut kansantaloudellinen neuvottelukunta, kirj. dos. S.Hietanen http://www.suoseura.fi/fin/tiiv_kivinen_hietanen.html ja "karjalainen siirtoväki asutettiin pääosiltaan eteläiseen Suomeen valmista peltoa hyväksi käyttäen," kirj. Silvo Hietanen.
"Rintamamiesten maataloudellinen asuttaminen painoittui uudisraivauslinjalle suureksi osaksi juuri viljelyskelpoisia soita pelloiksi kuokkien."
Suomen
suurin maareformissa 1945 alkaen karjalaisten lisäksi myös rintamamiehet ( osa karjalaisiakin? ) sotalesket perheineen, sotainvalidit ja sotaorvot saivat maata.
Sotaleskien,
rintamamiesten sanotaan joissakin tiedoissa olleen enemmistökin maata saaneista, 74 000 perhettä,
karjalaisten maansaajien määräksi sanotaan 46 000 perhettä.
Mutta
onkohan Maanhankintalain 1945 toteutuksesta tehty kokonaistutkimusta?
Veikko Palvo