Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 ja maanhankintalaki 1945

[jsn]

Ensin soditaan kahta suurvaltaa vastaan isänmaan vuoksi ja sitten annetaan periksi toimittajille ja "pienen isänmaan" puolustajille.

Jos yhtään tuntee Suomen 1940-luvun lopun historiaa niin tajuaa kyllä varsin nopeasti miksi näin meneteltiin. Tutkimuskirjallisuuttakin aiheesta löytyy.

[Vetehinen]

Ensin soditaan kahta suurvaltaa vastaan isänmaan vuoksi ja sitten annetaan periksi toimittajille ja "pienen isänmaan" puolustajille.

Jos yhtään tuntee Suomen 1940-luvun lopun historiaa niin tajuaa kyllä varsin nopeasti miksi näin meneteltiin. Tutkimuskirjallisuuttakin aiheesta löytyy.

"Pieni isänmaa" idea on jo 1800-luvulta Axel Freudenthalin kehittelemänä.

[V Palvo]

Ensin soditaan kahta suurvaltaa vastaan isänmaan vuoksi ja sitten annetaan periksi toimittajille ja "pienen isänmaan" puolustajille.

Jos yhtään tuntee Suomen 1940-luvun lopun historiaa niin tajuaa kyllä varsin nopeasti miksi näin meneteltiin. Tutkimuskirjallisuuttakin aiheesta löytyy.

"Pieni isänmaa" idea on jo 1800-luvulta Axel Freudenthalin kehittelemänä.

Axel Olof Freudenthal http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal näyttää syntyneen 1836 Siuntiossa, yläluokkaiset kartanonomistaja- vanhemmat ovat olleet Ruotsista Siuntioon muuttaneita.
Kielitieteilijänä Freudenthal näyttää tutkineen ruotsalaismurteita autonomisessa Suomessa ja Länsi- Virossa ja kehitelleen tuon ajan Euroopan yleisenkin suuntauksen mukaisia rotuoppeja sovellettuna fennomaaneja vastaan.
Freudenthal on kuollut 1911 ja
ruotsalainen puolue 1870 - 1906 on toiminut hänen elinaikanaan.

Mutta kuinkahan suuressa määrin suomenruotsalainen bonde on tiennyt Freudenthalin ideologioista Lex Haatajan ( 1.1.1918 ) tai
Lex Kallion 1922 säätämisaikoina, koskivathan nuo lait tietysti suomenruotsalaisiakin maansaajia?

Siirtoväen huollon keskus johtajanaan Urho Kekkonen https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1 toimi vuodet 1940 - 1943. Tuo UKK912048 sivuaa siis Pika- asutuslakia, joka käsitti vain siirtoväen, Hankoniemeltäkin.
Ja
5.5.1945 Maanhankintalain piiriin kuuluivat tietysti myöskin suomenruotsalaiset perheelliset rintamamiehet, sotalesket perheineen, sotainvalidit ja -orvot ja suomenruotsalainen siirtoväki Karjalasta ja ilmeisesti Porkkalastakin ja kuinkahan suuressa määrin hekään ovat muistelleet Freudenthalin rotuoppeja?

Veikko Palvo

[Vetehinen]

Mutta kuinkahan suuressa määrin suomenruotsalainen bonde on tiennyt Freudenthalin ideologioista Lex Haatajan ( 1.1.1918 ) tai
Lex Kallion 1922 säätämisaikoina, koskivathan nuo lait tietysti suomenruotsalaisiakin maansaajia?

Axel Freudenthalia pidetään suomenruotsalaisuuden isänä ja ruotsalaisen kansanpuolueen henkisenä isänä.

[Niitä sun näitä]

Ensin soditaan kahta suurvaltaa vastaan isänmaan vuoksi ja sitten annetaan periksi toimittajille ja "pienen isänmaan" puolustajille.

Tuossa nyt oli sentään mukana jo 2 suurvaltaa, mutta Talvisodan jälkeen oltiin hieromassa peräti valtioliittoa Ruotsin kanssa. Ohto Manninen taitaa kirjoittaa kirjassaan, Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi Talvisodan jälkeen, että valtioliiton jälkeen pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja Ruotsi olisi hoitanut ulkopolitiikan...

Huvittava juttu sikälikin, että Suomi olisi luopunut laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se ankarasti puolusti 105 päivää menettäen liki 25 000 sotilasta kaatuneina, n. 50 000 haavoittuneina ja 10% pinta-alastaan, eli siis ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja Ruotsi olisi hoitanut ulkopolitiikan.

Ruotsi olisi samoin laukaustakaan ampumatta kuitannut 1808-1809 rökäletappionsa, jossa se menetti Venäjälle satoja vuosia kuppaamansa Itämaan. Ahnevanmaakin olisi tullut samalla kertaa ja osaltaan tasoittanut kirvelevää Kansainliiton tuomiota, jossa se määrättiin 1921 Suomeen kuuluvaksi.


Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi Talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohto_Manninen

P.S.

Ajattelkaahan kuinka "Suur-Suomi-Ruotsi" olisi myynyt Petsamon nikkelillä terästettyjä kuulalaakereitaan kahtapuolen sotivia vihulaisia ja loput se olisi rahdannut Petsamon läpi vuoden olevasta satamasta rapakon taakse ja "bra da ja vot very good" kun sota olisikin luistanut hyvin joka puolella... kuin rasvatuilla laakereilla.

SKF kuulalaakerit, juutalaisten hammaskulta ja Kuka hyötyi Hitleristä

http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm


Tuossa on mielenkiintoinen kirja kuinka oma nahka säästetään ja toiset saa rypeä:

Suominen Tapani (toim.): Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002
Tammi, 2002, 290 s., 1. painos

[Niitä sun näitä]

Axel Olof Freudenthal http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal näyttää syntyneen 1836 Siuntiossa, yläluokkaiset kartanonomistaja- vanhemmat ovat olleet Ruotsista Siuntioon muuttaneita.
Kielitieteilijänä Freudenthal näyttää tutkineen ruotsalaismurteita autonomisessa Suomessa ja Länsi- Virossa ja kehitelleen tuon ajan Euroopan yleisenkin suuntauksen mukaisia rotuoppeja sovellettuna fennomaaneja vastaan.
Freudenthal on kuollut 1911 ja
ruotsalainen puolue 1870 - 1906 on toiminut hänen elinaikanaan.
Veikko Palvo

SFP + Freudenthal ja KAIKKI on TALLESSA!

Vielä joitain vuosia siten (ainakin 2004) tämä kaikki oli luettavissa RKP:n sivuilta, mutta jostain syystä Freudenthal haluttiin häivyttää puoluleen sivuilta. Hänen nimissään jaettavaa RKP:n "rasistisymbolia" uutisoidaan ja eräs viimeisimmistä Freudenthal -mitalisteista oli ex. vaikka mikä, Paavo Lipponen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_ ... al_-mitali


Ei siinä auta WEB -sivustojen poistokaan, sillä Web.archive.org talletti aikoinaan tuon "sitoumuksen" ikiajoiksi arkistojen syövereihin!


SFP + Freudenthal, olkaapas hyvä:

"Järjestön vaikutin oli Axel Olof Freudenthal, jonka myös voi nähdä Ruotsalaisen kansanpuolueen henkisenä isänä."


SFP Historia web.archive.org

http://web.archive.org/web/200502140753 ... ?pageid=44

Paina IMPATIENT JOS SIVUSTO EI AUKEA HETI

Ruotsalainen puolue (n. 1870-1906)
Ruotsalainen puolue perustettiin n. 1870. Puolue perustettiin, koska haluttiin koota kaikki suomenruotsalaiset yhteen poliittiisen liikkeeseen. Tämän järjestön tarkoituksena oli tukea ruotsinkielistä kulttuuria ja ruotsin kieltä. Järjestön vaikutin oli Axel Olof Freudenthal, jonka myös voi nähdä Ruotsalaisen kansanpuolueen henkisenä isänä. Ruotsalainen puolue sai tukea liberaalisilta voimilta ja sillä oli suuri vaikutusvalta säätyvaltiopäivillä. Kun Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin 1906 liberaaleilla voimilla oli edelleen huomattava vaikutusvalta aatteeseen.

P.S. Useimma tuon arkistosivun linkeistä toimii ja sieltä voit tutkia lisää "Suomen ruotsalaisia ihmeitä"

[Vetehinen]

Ruotsalainen puolue (n. 1870-1906)
Ruotsalainen puolue perustettiin n. 1870. Puolue perustettiin, koska haluttiin koota kaikki suomenruotsalaiset yhteen poliittiisen liikkeeseen. Tämän järjestön tarkoituksena oli tukea ruotsinkielistä kulttuuria ja ruotsin kieltä. Järjestön vaikutin oli Axel Olof Freudenthal, jonka myös voi nähdä Ruotsalaisen kansanpuolueen henkisenä isänä. Ruotsalainen puolue sai tukea liberaalisilta voimilta ja sillä oli suuri vaikutusvalta säätyvaltiopäivillä. Kun Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin 1906 liberaaleilla voimilla oli edelleen huomattava vaikutusvalta aatteeseen.

P.S. Useimma tuon arkistosivun linkeistä toimii ja sieltä voit tutkia lisää "Suomen ruotsalaisia ihmeitä"

Netissä olevassa rkp:n historiikissa on samasta miehestä.

Axel Olof Freudenthal har betraktats som den andliga fadern till den nationella samlingsrörelse som utgjorde grunden till partiet.

Axel Olof Freudenthalia on pidetty puolueen perustamiseen johtaneen kansallisen yhtenäisyysliikkeen isänä.

Freudenthalin kansallisuusteorian mukaan kansallisuuden tärkein kriteeri on kieli.

Kansallisuus on etnisyys, kuuluminen tiettyyn kansaan tai etniseen ryhmään.

Koulujen erottelussa erotellaan etninen ryhmä/kansa suomenruotsalaiset muista etnisistä ryhmistä. Segregoidaan... Freudenthal oli rasisti ja eikö segregaatio ole rasismia?

Jussi Jalonen on perehtynyt rasismiin ja osannee kommentoida. Tapio Onnela on voimakkaasti kansallismielisyyttä vastaan. Mitenköhän tässä tapauksessa?

[Klaus Lindgren]

Freudenthalia voi todellakin pitää suomenruotsalaisuusliikkeen henkisenä isänä. Vaan se ei suinkaan merkitse sitä, että suomenruotsalaiset suhtautuisivat Freudenthalin kirjoituksiin kuin jumalan sanaan ja allekirjoittaisivat kaiken hänen sanomansa. Ei, niin he eivät koskaan ole tehneet. Tuon ajan rotuopit on heitetty jo ajat sitten romukoppaan, ja itse asiassa RKP oli tunkenut ne sinne jo silloin kun entinen aitosuomalainen L. A. Puntila nosti ne esille vuonna 1944. Ja jo silloin ruotsinkieliset totesivat, ettei niihin ollut koskaan uskonutkaan muuta kuin osa ruotsinkielisistä, eivät suinkaan kaikki. Ja niinhän se oli, eivät ne koskaan olleetkaan saaneet mitään yksimielistä hyväksymistä ruotsinkielisten tai heidän puolueensa keskuudessa.

Freudenthal tosiaankin piti kieltä kansallisuuden keskeisenä kriteerinä. Niin piti myös Snellman, ja vielä jyrkemmin. Snellmanin mukaan kieli oli ainoa kansallisuuden ja kaiken sellaisen kriteeri, kun taas Freudenthal erotti toisistaan kieleen ja valtioon perustuvat ryhmäidentiteetit. Näin ollen hän katsoi, että Suomen ruotsinkieliset kuuluivat valtion ja isänmaan puolesta samaan ryhmään suomenkielisten kanssa, mutta kielen perusteella taas he olivat ruotsalaisia. Näin ollen he muodostivat näiden kahden identiteetin perusteella oman ryhmänsä, joiden suuri isänmaa ja ensisijainen lojaalisuuden ja isänmaallisuuden kohde oli Suomi, mutta joiden kulttuuri oli ruotsinkielistä ja joilla oli oma ruotsinkielinen kotiseutunsa, "pieni isänmaa". He siis eivät halunneet pitää isänmaanaan Ruotsia, vaan Suomea, mutta eivät halunneet luopua omasta kielestään. Piti siis luoda oma ryhmäidentiteetti, joka mahdollisti suomalaisen isänmaallisuuden ja ruotsinkielisen kotiseututunteen ja kulttuurin.

Freudenthalin toinen suuri ansio oli se, että hän kiinnitti huomion Suomen ruotsinkieliseen "rahvaaseen", tavalliseen kansaan. Se oli itse asiassa juuri tuon kansallisuusajattelun pohjana, siis se, että sen suomalaisen ruotsinkielisyyden perustan muodostivat rannikkoseutuken maanviljelijät ja kalastajat, aivan kuten suomenkielisyydenkin pohjana oli se suomenkielinen tavallinen kansa. Minun on vaikea nähdä tuossa ajattelussa mitään pahaa.

Snellman tosiaankin perusti oman kansallisuusteoriansa yksinomaan kieleen. Snellmanin mielestä kaiken korkeakulttuurin olisi pitänyt Suomessa olla suomenkielistä ja kaikkien Suomen säätyläisten olisi pitänyt muutaman sukupolven kuluessa vaihtaa kielensä suomeksi, tosin paljon hitaammin kuin vaikkapa Yrjö Koskinen (Forsman) vaati. Liberaalien ja svekomaanien mielestä Suomeen taas mahtui myös ruotsinkielistä korkeakulttuuria, suomenkielisen ohella. Ruotsinkeilisen rahvaan tuli myös Snellmanin mielestä saada pysyä ruotsinkielisenä, mutta hän ei koskaan esittänyt siitä asiasta mitään kovin selkeätä, ehkäpä juuri siksi, että hän oli niin jyrkästi sitoutunut siihen kielinationalismiin, ajatukseen siitä, että kansallisuus perustui nimen omaan kieleen.

Maanhankintalakien aikaisen kielijupakan tasutalta on siis aika turha hakea Freudenthalin rotuoppeja. Sen sijaan suomenruotsalaisten pelkojen taustalla lienee ollut paljon tuoreempi kielikiihkoilun aalto, 1920- ja 1930- lukujen aitosuomalaisuus – sitäkin suuremmalla syyllä, kun iso osa suomenkielisistä päättäjistä oli entisiä aitosuomalaisia. Aitosuomalaiset vetosivat nimen omaan Snellmanin kielinationalismiin, tosin tavalla, jota Snellman tuskin olisi hyväksynyt.

[Niitä sun näitä]

Freudenthalia voi todellakin pitää suomenruotsalaisuusliikkeen henkisenä isänä. Vaan se ei suinkaan merkitse sitä, että suomenruotsalaiset suhtautuisivat Freudenthalin kirjoituksiin kuin jumalan sanaan ja allekirjoittaisivat kaiken hänen sanomansa.

Kirjoittiko Freudenthal oikeasti Vikingen -lehdessä noin kuten Puntilan väitöskirjasta (1944) noukitut ja Wikisitaateista löytyvät lainaukset asian ilmaisevat?

Onko kukaan tutkinut asiaa oikeasti? Jos kirjoitti, niin miksiköhän RKP -pitää Freudenthalia niinkin keskeisessä asemassa "puolueen henkisenä isänä" ja jakaa hänen nimeään kantavia "juudaksensuudelmia" suomalaisille poliitikoille ja vaikuttajille? Siis sellaisille suomalaisille, jotka ovat tehneet jotain "merkittävää" Suomen ruotsalaisuuden edistämiseksi? Viimeisimmän Freudenthal -lipaisun sai ex. pääministeri Paavo Lipponen joka runnoi läpi mm. paljon keskustelua herättäneen kielilain sen kaikkine omituisuuksineen ja pakkoineen. Ahnevanmaatahan se laki ei tietenkään koskenut...


http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal

http://fi.wikiquote.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal


"Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa."

"Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria"

"Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla."

"Elleivät suomalaiset ja unkarilaiset olisi jo kehityksensä varhaisessa vaiheessa joutuneet tekemisiin itseään sivistyskykyisempien kansojen kanssa, olisivat ne raakalaisimmat kaikista."

"Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku."

"Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."

"Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä."


---

Puntila L.A.: Ruotsalaisuus Suomessa
Otava, 1944, 343 s., 1. painos

Tämän mukaan kyseessä olisi väitöskirja

http://finna.fi/Record/jykdok.636796

Suomen ruotsalaisuuden liikkeen synty : aatehistoriallinen tutkimus



Eduskunnan tietojen mukaan Puntila valmistui lisensiaatiksi 1944 ja tohtoriksi vasta 1950

Linkki lyhennettynä, koska muuten se ei näy toimivana tällä foorumilla:

http://tinyurl.com/b9gluos

[Klaus Lindgren]

Niin, kuten tuossa sanoin ja tähdensin, ne Freudenthalin rotuopit eivät saaneet ollenkaan jakamatonta kannatusta ruotsinkielisten keskuudessa. Ja ajan mittaan niiden suosio sen kuin väheni. Ja kuten sanoin, Freudenthalilla on muita ansioita, joista tuossa luettelinkin pari tärkeintä.

Taisin sitä paitsi mainita, että se suomalaisuuskiihko oli aika voimakasta vain kymmenisen vuotta ennen sitä maanjakokiistaa. Jotensakin uskallan arvella sen vaikuttaneen ruotsinkielistenkin asenteisiin,.

[Vetehinen]

Taisin sitä paitsi mainita, että se suomalaisuuskiihko oli aika voimakasta vain kymmenisen vuotta ennen sitä maanjakokiistaa. Jotensakin uskallan arvella sen vaikuttaneen ruotsinkielistenkin asenteisiin,.

Suomenruotsalaisten asenne oli suomalaisten syytä?

[Vetehinen]

Kirjoittiko Freudenthal oikeasti Vikingen -lehdessä noin kuten Puntilan väitöskirjasta (1944) noukitut ja Wikisitaateista löytyvät lainaukset asian ilmaisevat?

Freudenthalilainen ajatus on, ettei suomenruotsalaisilla ole mitään velvollisuuksia suomalaisten suhteen edes molempia uhkaavan tuhon edessä.

Suomalaisten tuhosta hän kirjoitti: "voivat kernaasti, ihmisyyden hengettären tarvitsematta hiukkaakaan vuodattaa kyyneleitä niitten haudalla, kadota maan päältä, tai ne voivat rauhallisina talonpoikina ja maamiehinä tyytyä idyllis-patriarkaaliseen elämään, joka parhaiten soveltuu niiden uskolliselle ja hitaalle luonteelle"

Uskollisella luonteella Freudenthal viittaa suomalaisten uskollisuuteen ruotsalaisia kohtaan.

[Klaus Lindgren]

Freudenthalilla oli siis ikäviä asenteita suomenkielisiä kohtaan. Montako kertaa pitää toistaa, että ne asenteet ovat se osa hänen monista ajatuksistaan, joka sai vähiten kannattajia? Freudenthalilla oli muitakin ajatuksia, ja juuri niihin se hänen asemansa perustuu. Ja montako kertaa pitää toistaa, että ruotsalaisuusliike ei kokonaisuudessaan perustunut rotuopeille 1850-luvullakaan ja myöhemmin aina vain vähemmän? Ja että se ruotsalaisuus liittyi kieleen ja kulttuuriin, kuten suomalaisuusliikekin? Ja jos niissä Freudenthalin rotuopeissa halutaan välttämättä piehtaroida, olisi tosiaan syytä muistaa, ettei se suomenkielisten oma kylki välttämättä sen puhtaampi ole.

[Vetehinen]

Erittäin mielenkiintoisia Freudenthalin kirjoituksissa on hänen halveksuntansa suomalaisten uskollisuudelle ruotsalaisia kohtaan.

Kirjoitukset ovat luonnollisesti yleistyksiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Kyse ei ole mistään kansanluoteesta minun mielestäni.

Olisi mukava saada Klausilta ja Tapiolta näkemys uskollisuudesta. Onko se suomalaisten kansanluonne vai yksittäisten henkilöiden uskollisuutta?

[Vetehinen]

Freudenthalilla oli muitakin ajatuksia, ja juuri niihin se hänen asemansa perustuu.

Freudenthalin vaikutusta pitää arvioida sen perusteella, miten hänen esittämät ajatukset on toteutettu.

Yhtenä esimerkkinä olkoon kahden kielen tasa-arvo. Siis kielten. Ei puhujien. Se näkyy siten, että pienen pieni ruotsi säädetty enemmistökielen asemaan laissa. Todellisuudessa ruotsi on kuitenkin pieni vähemmistökieli. Lain ja todellisuuden ristiriita aiheuttaa ongelmia.

Siirtoväen asutushan ei ole ainoa esimerkki. Jo 1920-luvulla oli kampanja suomalaisten muuton estämiseksi suomenruotsalaisille alueille ja vielä 2007 HBL:ssä kirjoitettiin suomalaisten Helsinkiin ja Espooseen muuttoa vastaan, koska ne ovat suomenruotsalaisia maita.