En ole sanonut Antti Kujalan käyttäneen lähteitään väärin tai tarkoitushakuisesti.nylander kirjoitti:Ei historiankirjoituksessa ole eikä voi olla mitään "lopullisia ja virallisia" totuuksia. On vain erilaisia tulkintoja, joista toisia pidetään luotettavampina kuin toisia. Antti Kujalan tutkimus Vankisurmat on kiistatta ammattimiehen työtä, enkä ole missään muualla nähnyt asetettavaksi sen luotettavuutta kyseenalaiseksi. Jos sellaista epäilee, olisi vähimmäisvaatimus, että yksilöi ne kohdat, joissa kirjoittaja on epäilijän mielestä käyttänyt lähteitään väärin tai tarkoituksenmukaisesti.V Palvo kirjoitti:Antti Kujalan Vankisurmat-kirja syntyi osana presidentin esityksestä valtioneuvoston päätöksellä 2004 perustettua tutkimusprojektia.
Onko Antti Kujalan kirja lopullinen ja virallinen totuus kenr.ltn Oeschistäkin?
Mutta
mitkä ovat nuo lähdetiedot, Juha Vaittisen mukaan A.Kujalan "peruslähteenä ovat olleet korkeimman oikeuden pöytäkirjat ja tutkimusasiakirjat."
Juha Vaittisen arvostelu http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- ... hp?id=1404 Antti Kujalan Vankisurmat-kirjasta.
Oikeudenkäynnit
aloitettiin sodan jälkeen ja Kujalan mukaan "Valvontakomissio valvoi oikeustutkintaa ja puuttui siihen yksittäistapauksissa."
Oikeudenkäynnit
aloitettiin NL:ssa jo tuolloin olevien sotavankien kertomusten ja suomalaisten ilmiantojen pohjalta ja perusteella.
Ja
"korkeimpaan oikeuteen 1945 - 1950 edenneitä sotarikosjuttuja oli noin 300."
Kuinkahan luotettavina "peruslähdetietoja" voi pitää?
A.Kujala kirj. myös "III AK:n alueella Suomussalmella eräässä sotavankikomppaniassa ammuttiin 25 sotavankia kolmessa erillisessä tapauksessa, joista pahin oli kapina- ja pakohankkeista ilmiannettujen vankien ampuminen lavastetussa pakoyrityksessä.
Tässä tapauksessa vastuullinen luutnatti pysytteli viranomaisten ulottumattomissa vuoteen 1949 asti, jolloin pystyi asettumaan eräälle pohjoissuomalaiselle paikkakunnalle ilman kiinnijäämisen pelkoa."
"Myös muutama muu sotarikoksista syytetty välttyi piileksimällä tuomion."
Onkohan
ilmiantoja ja neuvostosotavankien kertomuksia arkistoissa?
"ilman kiinnijäämisen pelkoa 1949" ja "muitakin syytettyjä välttyi" Syytös lienee tarkoittanut perätöntä ilmiantoa ja poliittiset olotkin olivat 1949 muuttuneet, eikä Suomessa enää ollut valvontakomissiota ja sen 15:sta alatoimistoa.
Joitakin Zhdanovin lista 1.:n vankejakin Miehikkälän leirillä kehotettiin "tunnustamaan" vapautuakseen, saivat tuomion ja samalla todettiin tuomittu aika jo kärsityn vankeudessa, jonka aikana syytteitä ei esitetty.
NK. sotasyyllisten tuomitsemiseksi oli laadittava taannehtiva laki ja se käsitti vain jatkosodan, Talvisodasta ei oikeudessa saanut puhua- missäköhän määrin välirauhan aikaisesta NL:n painostuksesta ja toimista?
Asekätkijöidenkin tuomitsemiseksi laadittiin taannehtiva laki.
Ylintä valtaahan käytti Zhdanovin valvontakomissio ja sen poistuttua Suomesta alkoivat lailliset olotkin ilmeisestikin palautua?
Veikko Palvo