Se jätettiin hyvin korostetusti mainitsematta ja varsin vähälle huomiolle. Sen sijaan esityksessä korostetaan Ruotsin merkitystä tavan takaa.Tapio Onnela kirjoitti: Missä kohdassa tuossa ohjelmassa väitettiin, ettei yleiseurooppalaisella kehityksellä ollut väliä?
Kumma kyllä, tsaarin Venäjän romahdettua parikin uutta itsenäistä valtiota, kuten nyt vaikkapa etelänaapurimme ja Puola, pystyttivät demokraattisen hallinnon ihan parlamentteineen päivineen. Olivatkohan virolaiset kenties saaneet harjoitusta katselemalla saksalaisen ritarisäädyn kokouksia?Tapio Onnela kirjoitti: Niin no, tästähän Teemu Keskisarjakin lausui näin:
olivathan säätyvaltiopäivät toki parempaa harjoitusta demokratiaan kuin Venäjän täysin itsevaltainen ja autoritaarinen järjestelmä.
Mikäli joku nyt haluaa huomauttaa, että demokratia ei näissä maissa muotoutunut pysyväksi ja Suomessa se selvisi, niin se tietystikin pitää paikkansa. Mutta vaatii kyllä jo aikamoista historiallista determinismiä jos haluaa esittää, että suomalainen kansanvalta selvisi 1920- ja 1930-luvulla ihan vain siksi, että kansalaiset olivat saaneet tarvittavaa perehdytystä Ruotsin vallan aikaisilla säätyvaltiopäivillä 1700-luvulla.
Muutenkin väite on höpsö, koska esimerkiksi oikeistovallankaappauksen tässä maassa tukahdutti valtaansa käyttänyt vahva presidentti. Valtionpäämiehen voimakkaan aseman säilymiseen taas vaikutti Venäjän vallan aika vähintäänkin yhtä paljon kuin kustavilainen valtiosääntö.
Riippuu ihan siitä, milloin Suomi olisi Venäjään tai Novgorodiin liitetty. Aiemmin ketjussa on jo mainittu, että on lapsellista olettaa että Novgorodin valloittaessa Suomen esimerkiksi jo keskiajalla olisi Venäjän historia muovautunut vääjäämättä sellaiseksi kuin muistamme.Tapio Onnela kirjoitti: Mikä olisi sinun mielestäsi ollut realistinen vaihtoehto?
Vaikutelmaksi jää, että tuottajaporras ja juontaja ovat haastatteluja leikatessaan halunneet erityisesti painottaa Venäjää kielteisenä vastinparina Ruotsille. Tämä on nähty aiemmissakin jaksoissa, ja suoraan sanoen minun mielestäni se löyhkää. Se markkinoi käsitystä siitä, että historiassa kokonaiset kulttuuripiirit ja kansakunnat voidaan luokitella "hyviin" ja "pahoihin", ja ylläpitää myös keinotekoista vastakkainasettelua kulttuurien välillä. Sävy on vääjäämättä huntingtonilainen.
Olemme siis siinä tilanteessa, josta juuri kuten edempänä mainitsin. Tätä dokumenttisarjaa ei voi nähtävästi kritisoida millään tavalla. Tällöin on vaarassa saada otsaansa oitis paikalla kielisoturin tai hassahtaneen alkusuomalaisen romantikon leiman.Tapio Onnela kirjoitti: Esimerkiksi niinkö, että annetaan puolet ajasta historiantutkijoiden puhua ja sitten annetaan toinen puoli aikaa Suomen muinaiskuninkaiden puhua? Haasteltavanahan voisi tosiaankin olla vaikkapa joku hänen armonsa ja Suomen kuninkaan jälkeläinen, joita täälläkin foorumilla melskaa.
Varmasti jotkut nauttivat tästä polarisaatiosta ja pitävät sitä toivottavana. En kuitenkaan lukeudu niihin henkilöihin, joiden mielestä ainoat vaihtoehdot ovat dokumenttisarjan nykyinen juontaja ja nimimerkki "Vetehinen".