Ainakin sikäli, että muukalaiset nimettiin näiden heimonsa mukaan: endonyymiset paikannimet ja sukunimet keskittyvät aina vieraille alueille. Esimerkiksi Hämäläisen- ja Suomalaisen-alkuisia paikannimiä on kieliraja-alueilla määrittelemässä heimorajoja, ja sukunimenä Hämäläinen ja Suomalainen keskittyvät Hämeen ja Suomen ulkopuolisille alueille.Sami Raninen kirjoitti:Ehkä, mutta mitä todisteita siitä loppujen lopuksi on? Endonyymien olemassaolo voitaneen viedä rautakaudelle (vai kuinka?), mutta endonyymi itsessään ei välttämättä ole todiste heimoidentiteetistä: periaatteessahan Kanta-Hämeessä sijaitsevan rautakautisen kylän asukkaat voivat jossakin tilanteessa kutsua itseään hämäläisiksi tuntematta silti minkään tason yhteenkuuluvuutta Keski-Suomessa sijaitsevaan kylään, jonka asukkaat hekin kutsuvat itseään hämäläisiksi. Löytyykö esim. paikannimistöstä perusteita oletukselle, että "heimot" hahmottivat itsensä ja toisensa jonkinlaisina selkeinä kokonaisuuksina?Jaakko Häkkinen kirjoitti: Heimoidentiteetti on selvä ja kiistaton asia.
Kuten?Sami Raninen kirjoitti:No mutta, eihän poliittinen päätöksenteko toki ole riittävä valtiouden kriteeri. Valtio-termiä on määritelty eri menneisyystieteissä eri tavoin, mutta kaikissa tapauksissa termi varattu sellaisille poliittisille yhteisöille, jotka täyttävät tietyt, hyvin ekslusiiviset kompleksisuuskriteerit. Yksikään minun näkemäni valtion määritelmä ei ole niin lavea, että Suomen alueen rautakautiset yhteisöt uskottavasti mahtuisivat sen piiriin.Jaakko Häkkinen kirjoitti: "Valtiouden" kannalta olennaista onkin se, minkäkokoiset yksiköt tekivät yhteisiä päätöksiä. Mitä laajempi alue oli kyseessä, sitä harvemmin koko "heimomaakunta" (= vapaat isännät tai kylien edustajat) kokoontuivat käräjille. Ilmeisesti vain sotapäällikkö eli kuningas valittiin näin.
Jos mitä tahansa yhteisiä päätöksiä tekevää yhteisöä aletaan nimittää valtioksi, termi vesittyy aivan käyttökelvottomaksi. Silloinhan joutuisimme sijoittamaan samaan kategoriaan itsenäinen Amazonasin viidakkokylän ja Rooman valtakunnan. Siinä ei ole mieltä, tai ainakin se hankaloittaa merkittävästi kompleksien yhteiskuntien synnystä ja kehityksestä puhumista.
Koska valtio-sana on alunperin kehitetty juuri tarkoittamaan kaikkein kompleksisimpia poliittisia yhteisöjä, niin eiköhän ole järkevintä vastaisuudessakin käyttää termiä vain ja ainoastaan sellaisissa merkityksissä. Tästäkin keskustelusta huomaa, että jos valtio-sanan merkitys uudelleenmääritellään noin radikaalisti, seurauksena on vain sekaannuksia ja tehotonta kommunikaatiota.
Ei-valtiollisista yhteisöistä puhumiseen on yllin kyllin muuta kulttuuriantropologista terminologiaa.
Tällaista en usko kenenkään väittävänkään. Kyse on siitä, että erilliset heimot olivat itsenäisiä "valtiorakenteita"; tätä itse asiaa kukaan ei kiistänekään, vaan kyse on siitä, että Sami ja jsn haluavat ettei valtio-sanaa käytetä noista esimoderneista yhteiskunnallisista yksiköistä.Klaus Lindgren kirjoitti:Venäjälläkään erilaiset itäslaavilaiset heinmot eivät yhtyneet samaksi valtioksi tai heimoyhteisöksi ennen kiuin vasta Kiovan Rusin myötä, joten miksi olettaisimme, että suomalaiset, hämäläiset, kainulaiset ja karjalaiset olisivat yhtyneet yhdeksi "heimovaltioksi"? Jotta sellaista ryhtyisimme arvelemaan, pitäisi olla jotain jälkiäkin moisesta konfederaatiosta, eikä niitä ymmärtääkseni ole.
"Heimovaltio" on automaattisesti oikein ymmärrettävä kansantajuistava käsite. Tieteenalojen termit taas harvoin ovat automaattisesti oikein ymmärrettäviä.jsn kirjoitti:Termi "heimovaltio" ei taida edes olla minkään alan tutkimuksessa yleisesti käytetty termi. Valtio tarkoittaa sellaista poliittista yhteisöä, jolla on pysyviä instituutioita ja yksi selkeä keskus ja myös verotus, joka on sen käytössä. Heimojen ja klaanien varassa toimiva järjestelmä mahdollistaa korkeintaan tilapäiset yhteenliittymiset.
Minusta heimovaltio kyllä sekoittaa enemmän kuin tekee asiaa yhtään ymmärrettäväksi. Tietysti jos tarkoitus on esittää kansalle yhden ja yhtenäisen Suomen kuningaskunnan olleen olemassa.Jaakko Häkkinen kirjoitti:"Heimovaltio" on automaattisesti oikein ymmärrettävä kansantajuistava käsite. Tieteenalojen termit taas harvoin ovat automaattisesti oikein ymmärrettäviä.
Ruotsista tulee valtio samaan aikaan kun Suomen alueita aletaan liittää siihen, osana yhtä ja samaa prosessia. Suomesta tulee valtiollinen osana tätä samaa prosessia, ei erillistä kehitystä. Keksimäsi itu-Ruotsi ja Itu-Suomi ovat jokseenkin käsittämättömiä termejä, jos niillä tarkoitetaan kahta poliittista yksikköä.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Voisit miettiä sitäkin, missä vaiheessa Ruotsista tuli valtio sinun määritelmäsi mukaan. Vasta Kustaa Vaasan aikaan, kun "heimojen" vaalikuninkuudesta siirryttiin perinnölliseen "moderniin" monarkiaan? Jos taas Itu-Ruotsi oli valtio jo rautakauden lopulla, miten se sitten erosi ominaisuuksiltaan ratkaisevasti suomalaisheimojen valtiorakennelmista, jotka eivät olisi olleet valtioita?
Myönnetään, ajattelen asiaa tieteellisen terminologian pohjalta. Toisaalta luulen, että aika moni jokamieskin yhdistää automaattisesti valtio-termiin mielikuvan kehittyneestä hallinnosta, väkivaltamonopolista jne. käsitteeseen yleisesti yhdistetyistä asioista. Eli pitkiä selittelyjä tarvitaan kuitenkin.Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Sano yksikin sellainen termi esimodernille "valtiorakenteelle", joka avautuu jokamiehelle ilman pitkiä selittelyjä.
Eiköhän sama selkeys saavuteta, jos vaivaudutaan hieman selittämään niitä muita käsitteitä.Mielestäni selkeintä on puhua kattokäsitteenä valtiosta, mutta tarkentaa puhutaanko modernista valtiosta vai esihistoriallisesta heimovaltiosta.
En haluaisi olla epäsolidaarinen, mutta tässä terminologisessa vallankumousyrityksessä seisot kyllä yksin maailmaa vastaan. Ongelmahan ei ole pelkästään suomen kielen sisäinen, koska suomen valtio on yksiselitteisesti ranskan état-sanan, englannin state-sanan jne. vastine. Tuntuu todella epätarkoituksenmukaiselta, että termi käännettäisiin päälaelleen vain Suomen esihistoriaan liittyvän keskustelun takia.Tässähän ei ole mitään väärinkäsityksen vaaraa - kunhan sinä ja jsn kalibroitte omat tulkintanne vastaamaan tätä ymmärrettävää määritelmää.
Eiköhän ihan samaan lopputulokseen päästä, jos vähän vaivaudutaan selittämään, miten täkäläiset yhteisöt olivat nykytulkintojen mukaan järjestäytyneet. Ei siinä tarvitse ruveta rusikoimaan uusiksi täysin vakiintunutta terminologiaa.Väärinkäsityksiä syntyy pikemminkin siitä, että kiistetään esihistoriallinen valtiorakenne: ihmiset kuvittelevat, että koska Suomessa ei ollut modernia valtiorakennetta, täällä oli vain metsäläisiä ilman mitään yhteiskunnallista rakennetta samaan aikaan kun naapureilla oli kuninkaiden johtamia valtioita. Tämähän on tietysti täysin virheellinen kuva, jota ei pidä ehdoin tahdoin ruokkia.
Nythän ei yleistä ikkunaa historiaan haeta vaan identiteettiä.Sami Raninen kirjoitti:Tuo nyt ei tietenkään ole se tribal zone -hypoteesi, jota minä tarkoitin. Tarkoittamani on peräisin Brian Fergusonin ja Neil Whiteheadin kirjasta War in the Tribal Zone ja parista muusta lähteestä. Tribal zone -hypoteesi voi hyvinkin yksinkertaistaa asioita liikaa, mutta sen perusväite tuntuu kyllä pätevältä: ei ole mitenkään itsestäänselvää, että kolonialismin katveessa eläneiden alkuperäisyhteisöjen vertailututkimukset tarjoavat mitään "ikkunaa esihistoriaan".
Nimenomaan näin vaikkakaan terminologia ei suinkaan näy olevan vakiintunutta - ainakaan valtio-käsitteen ruotimiseen tottuneen – sosiologian piirissä: ”There is no academic consensus on the most appropriate definition of the state.”Sami Raninen kirjoitti:Tuntuu todella epätarkoituksenmukaiselta, että termi käännettäisiin päälaelleen vain Suomen esihistoriaan liittyvän keskustelun takia.
Eiköhän ihan samaan lopputulokseen päästä, jos vähän vaivaudutaan selittämään, miten täkäläiset yhteisöt olivat nykytulkintojen mukaan järjestäytyneet. Ei siinä tarvitse ruveta rusikoimaan uusiksi täysin vakiintunutta terminologiaa.
Weberin määritelmä on tosiaankin klassinen ja sitä siteerataan lähes jokaisessa sosiologisessa valtiota ja sen alkuperää koskevassa debatissa. Myös oikeusfilosofi ja -teoreetikko Hans Kelsen (http://en.wikipedia.org/wiki/Kelsen ) kirjoittaa samoin. Lähtien valtiosääntöoikeudellisissa tutkimuksissaan Weberin määritelmästä tämä kuitenkin lisäsi:valtio on oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella.
(Max Weber, Wirtschaft und Gesellschaft, 1922)
Alkukantaisen yhteiskunnan esivaltiollinen oikeusjärjestys ei ole valtio, ei liioin ylivaltiollinen (eli valtioidenvälinen) kansainvälinen oikeusjärjestys. Ollakseen valtio oikeusjärjestyksen täytyy olla luonteeltaan organisaatio tämän sanan suppeammassa ja tunnusomaisessa merkityksessä, toisin sanoen: sen täytyy nimetä työnjakoisesti toimivia orgaaneja luomaan ja soveltamaan niitä normeja, joista se koostuu; sen täytyy osoittaa tiettyä sentralisoitumisastetta. Valtio on suhteellisen sentralisoitu, keskitetty oikeusjärjestys.
Tämä sentralisaatio erottaa valtionsisäisen oikeusjärjestyksen alkukantaisen esivaltiollisesta sekä yleisen kansainvälisen oikeuden ylivaltiollisesta (eli valtioidenvälisestä) järjestyksestä.
Hans Kelsen "Reine Rechtslehre",1934
Itse olen ollut todella pitkän aikaa täysin siinä uskossa,että ns. varhaismodernin valtion kriteerit alkavat Ruotsin osalta täyttyä vasta Vaasojen ruhtinassuvun mukana. Erityisesti tämä on tähänastisen luuloni mukaan koskenut yhtä keskeistä kriteeriä, edellä mainittua "väkivaltamonopolia". Tämän näkemyksen mukaan koko keskiajan mittaan riittävää valtapotentiaalia ei ollut oikeastaan kenenkään käsissä, näin huolimatta kahdestakin yleisestä Ruotsin valtakunnan laista ja yhdestä kaupunginlaista, kihlakunnatuomarien asettamisesta ja muusta keskiaikaisesta oikeuslaitoksesta. Toimeenpaneva käsivarsi oli liian heikko taatakseen yhtenäisen ja säännöllisen oikeudenkäytön. Näin sukujen valta sai jatkua läpi koko keskiajan, ja vasta vanhempana Vaasa-aikana valtaa alkoi "kinostua" riittävästi hallisijan taakse yhteiskunta- ja yksilörauhan takaamiseksi. Ankaroituva käytäntö huipentui tunnetusti sitten Mooseksen lain ottamiseen käytttön maallisen lain rinnalle 1600-luvun alussa - sataluvulla, jota dosentti Panu Pulma eräässä Suomi on ruotsalainen -sarjan jaksossa osuvasti nimitti "suuren kurinalaistamisen vuosisadaksi".Vetehinen kirjoitti:Valtion määrittäminen väkivaltamonopoliksi tukee ajatusta, että Ruotsi oli keskiajalla valtio
Ei, ei, ei. Sinä vain jostain syystä heijastat modernin Suomen yhtenäisyyden esihistoriaan, vaikka olen lukemattomia kertoja korostanut, että heimovaltio EI merkitse että kaikki Suomen alueen heimot kuuluivat samaan heimovaltioon. Päinvastoin, jokainen heimo koostui vähintään yhdestä itsenäisestä valtiorakenteesta.jsn kirjoitti:Minusta heimovaltio kyllä sekoittaa enemmän kuin tekee asiaa yhtään ymmärrettäväksi. Tietysti jos tarkoitus on esittää kansalle yhden ja yhtenäisen Suomen kuningaskunnan olleen olemassa.
Mielestäni selitin jo ymmärrettävästi käyttämäni ituvaltiot. Kyseessä on yhdellä alueella yhden etnisen jatkuvuuden alkupiste. Itu-Ruotsista ja Itu-Suomesta voidaan puhua noin tuhat vuotta sitten, Itu-Kiinasta noin 3 500 vuotta sitten. Tietenkään Itu-Suomi ei ole ollut itsenäinen valtio koko aikaa, mutta ei ole ollut Itu-Ruotsi tai Itu-Kiinakaan: Ruotsi on ollut välillä osa muita valtioita, ja Kiinaa ovat välillä hallinneet mongolit ja mantshut.jsn kirjoitti:Ruotsista tulee valtio samaan aikaan kun Suomen alueita aletaan liittää siihen, osana yhtä ja samaa prosessia. Suomesta tulee valtiollinen osana tätä samaa prosessia, ei erillistä kehitystä. Keksimäsi itu-Ruotsi ja Itu-Suomi ovat jokseenkin käsittämättömiä termejä, jos niillä tarkoitetaan kahta poliittista yksikköä.
Kyseessähän ei ole vallankumous vaan paluu juurille.Sami Raninen kirjoitti:En haluaisi olla epäsolidaarinen, mutta tässä terminologisessa vallankumousyrityksessä seisot kyllä yksin maailmaa vastaan. Ongelmahan ei ole pelkästään suomen kielen sisäinen, koska suomen valtio on yksiselitteisesti ranskanétat-sanan, englannin state-sanan jne. vastine. Tuntuu todella epätarkoituksenmukaiselta, että termi käännettäisiin päälaelleen vain Suomen esihistoriaan liittyvän keskustelun takia.
Ituvaltion käsite kuuluu nationalistiseen diskurssiin: minun on mahdoton nähdä, mitä tieteellistä hyötyä siitä on.Jaakko Häkkinen kirjoitti: Mielestäni selitin jo ymmärrettävästi käyttämäni ituvaltiot. Kyseessä on yhdellä alueella yhden etnisen jatkuvuuden alkupiste. Itu-Ruotsista ja Itu-Suomesta voidaan puhua noin tuhat vuotta sitten, Itu-Kiinasta noin 3 500 vuotta sitten. Tietenkään Itu-Suomi ei ole ollut itsenäinen valtio koko aikaa, mutta ei ole ollut Itu-Ruotsi tai Itu-Kiinakaan: Ruotsi on ollut välillä osa muita valtioita, ja Kiinaa ovat välillä hallinneet mongolit ja mantshut.
Tuo kriteeri ei missään tapauksessa täyty Suomen alueen rautakautisista yhteisöistä puhuttaessa. Väkivaltamonopolin täydellinen puuttuminen jos mikä lienee rautakautisia yhteisöjä luonnehtiva tila. Tila, jossa jokainen suku tai vastaava ryhmittymä valmistautuu käymään legitiimejä verikostoja tai yksityissotia ja jossa ryöstöretkille voi lähteä jokseenkin jokainen halukas porukka, on nimenomaan väkivaltamonopolin antiteesi. Sellainen oli saaga-ajan hyvin dokumentoitu Islanti ja samanlaisen yhteiskunnan jäänteitä on erotettavissa Suomessa vielä silloin kun kirjalliset lähteet alkavat asiaa valaista. Ajatus että rautakaudella olisi ollut "pakkoyhteisö", joka olisi kontrolloinut jäsentensä väkivaltaa sanktioilla ja monopolisoimalla väkivallan, on parhaan arvioni mukaan täysin epärealistinen fantasia. Silloinhan Suomi olisi 1100-luvulla ollut varmaan Euroopan kehittynein ja modernein yhteiskunta.Kuten Jansson tuossa selittikin, primaari valtio-termin määritelmä sallii kyllä esihistoriallisetkin valtiot, kunhan kriteerit täyttyvät:
"valtio on oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella."
Suomen kohdalla ongelmana on kirjallisten dokumenttien puute, mutta jo saagat kertovat että Kvenlandin kuningas sai kolmasosan turkiksista.
Mitä noista tiedetään? Kysehän on lähinnä kansallisromanttisen tutkimusperinteen piirissä muodostuneista spekulaatioista ja arvauksista. Instituutioita on joka tapauksessa kaikilla yhteisöillä, ei vain valtioilla.Myös se mitä tiedämme Suomen alueen esihistoriallisesta yhteiskunnasta (moisio eli pitäjänpelto tai -kartano, kupias eli päällikkö, kuningas eli sotapäällikkö, vakkapidot, vakan vartija jne.) kertoo suvereeneista valtayksiköistä, joilla on institutionalisoituneita rakenteita, kuten verotusta, ja sentralisoitunutta vallankäyttöä ainakin sotatilanteessa.
Hyöty tulee siitä, että sillä määritellään takaraja nykyisten etnonyymien käytölle, kuten yritin selittää. Liian usein keskustelut näilläkin foorumeilla menevät sivuraiteille vain siksi, että joku mainitsee "Ruotsin" tai "Suomen" aikatasossa joka edeltää modernia aikaa - silloin jonkun on pakko alkaa heitellä heti anakronismi-korttia!Sami Raninen kirjoitti:Ituvaltion käsite kuuluu nationalistiseen diskurssiin: minun on mahdoton nähdä, mitä tieteellistä hyötyä siitä on.Jaakko Häkkinen kirjoitti: Mielestäni selitin jo ymmärrettävästi käyttämäni ituvaltiot. Kyseessä on yhdellä alueella yhden etnisen jatkuvuuden alkupiste. Itu-Ruotsista ja Itu-Suomesta voidaan puhua noin tuhat vuotta sitten, Itu-Kiinasta noin 3 500 vuotta sitten. Tietenkään Itu-Suomi ei ole ollut itsenäinen valtio koko aikaa, mutta ei ole ollut Itu-Ruotsi tai Itu-Kiinakaan: Ruotsi on ollut välillä osa muita valtioita, ja Kiinaa ovat välillä hallinneet mongolit ja mantshut.
Näen, että tulkitset edelleen kaikki nuo käsitteet yksinomaan modernista lähtökohdasta.Sami Raninen kirjoitti:Tuo kriteeri ei missään tapauksessa täyty Suomen alueen rautakautisista yhteisöistä puhuttaessa. Väkivaltamonopolin täydellinen puuttuminen jos mikä lienee rautakautisia yhteisöjä luonnehtiva tila. Tila, jossa jokainen suku tai vastaava ryhmittymä valmistautuu käymään legitiimejä verikostoja tai yksityissotia ja jossa ryöstöretkille voi lähteä jokseenkin jokainen halukas porukka, on nimenomaan väkivaltamonopolin antiteesi. Sellainen oli saaga-ajan hyvin dokumentoitu Islanti ja samanlaisen yhteiskunnan jäänteitä on erotettavissa Suomessa vielä silloin kun kirjalliset lähteet alkavat asiaa valaista. Ajatus että rautakaudella olisi ollut "pakkoyhteisö", joka olisi kontrolloinut jäsentensä väkivaltaa sanktioilla ja monopolisoimalla väkivallan, on parhaan arvioni mukaan täysin epärealistinen fantasia. Silloinhan Suomi olisi 1100-luvulla ollut varmaan Euroopan kehittynein ja modernein yhteiskunta.Jaakko Häkkinen kirjoitti: Kuten Jansson tuossa selittikin, primaari valtio-termin määritelmä sallii kyllä esihistoriallisetkin valtiot, kunhan kriteerit täyttyvät:
"valtio on oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella."
Sillä, että joskus on voitu valita yhteinen sotapäällikkö, ei ole mitään tekemistä weberiläisen väkivaltamonopolin kanssa.
Väkivaltamonopolin sijasta minä puhuisin lähinnä tribaalianarkiasta. Tämä oli muistaakseni yksi peruste, kun Väinö Voionmaa (Wallin) teki jo 1890-luvulla selväksi, että Suomen alueen rautakautiset yhteisöt eivät olleet valtioita.
Kun valtio määritellään sen perusteella, että valtiolla on sellainen, jossa valtiolla on väkivaltamonopoli, niin valtiota ei ole, ellei ole valtiota, jolla on väkivaltamonopoli. Pyörii hiukkasen kehää mutta ilmeisesti tarkoitetaan, että valtio on organisaatio, jolla väkivaltamonopoli on.Sami Raninen kirjoitti:Väkivaltamonopolin täydellinen puuttuminen jos mikä lienee rautakautisia yhteisöjä luonnehtiva tila. Tila, jossa jokainen suku tai vastaava ryhmittymä valmistautuu käymään legitiimejä verikostoja tai yksityissotia ja jossa ryöstöretkille voi lähteä jokseenkin jokainen halukas porukka, on nimenomaan väkivaltamonopolin antiteesi.
On minulla hyvinkin poikkeavia näkemyksiä. Suurin osa maailmanhistorian valtioista on ollut leimallisesti monietnisiä (tai kääpiövaltioita, jotka eivät ole edustaneet mitään etnosta), vaikka valtiota hallitseva eliitti on kieltämättä usein väittänyt edustavansa jotain tiettyä etnisyyttä. Kansallisvaltiotkaan eivät ole yksiselitteisesti rakentuneet väestöllisesti dominoivan etnoksen pohjalta, vaan prosessi on toiminut kahteen suuntaan: valtio on rakentanut etnosta. Usein mainittu esimerkki on Ranska, jossa kansallisvaltio hävitti ajoittain aika kovakouraisestikin paikallisia identiteettejä, kieliä ja murteita ja samalla rakensi ja määritteli kansallista ranskalaisuutta.Jaakko Häkkinen kirjoitti: Nationalistinen kytkös käsitteellä on yksinkertaisesti siksi, että valtiorakennelmat maailmanhistoriassa perustuvat enimmälti etnisyydelle. Yhteinen etnos lienee tärkein yksittäinen valtiorakennelman tekijä, tuskin tästä on perustellusti poikkeavia näkemyksiä sinullakaan?
Weberiläisen väkivaltamonopolin kanssa niillä ei käsittääkseni ole mtään tekemistä, ja minä yritän pitäytyä tässä vakiintuneessa määritelmässä. Sinun tarjoamasi valtion "primaarimääritelmä" näyttää suoraan sanoen olevan omaa väärinkäsitystäsi.Jaakko Häkkinen kirjoitti: Väitätkö todella, että käräjien jakamat rangaistukset ja päätökset eivät edusta oikeusjärjestystä, hallitsemiskoneistoa ja legitiimiä väkivaltamonopolia? (HUOM! Yritä tarkastella asiaa määritelmällisesti, ei modernista lähtökohdasta käsin.)
Nyt sekoitat käsitteet aivan täysin. Eihän "yhteiskunnan" olemassaolo liity mitenkään väkivaltamonopolin ja valtion määritelmään. Paitsi tietenkin siten, että siellä missä ei ole yhteiskuntaa, ei ole ihmisiäkään eikä niin muodoin valtiota tai väkivaltamonopolia.Vai väitätkö, että koko tämä varhainen yhteiskunnallinen sanasto sai tunnetun merkityksensä vasta keskiajalla, ja sitä ennen käräjät, moisiot, vakat ja muut tarkoittivat jotain ei-yhteiskunnallista?
Jos käräjäpäätösten ja -rangaistusten rinnalla esiintyikin oman käden oikeutta ja itsenäisten toimijoiden touhuilua, niin sillä kriteerillähän nykyään ei olisi olemassa yhden yhtä valtiota! Ei nimittäin ole olemassa rikoksetonta valtiota, jossa vain hallintakoneisto eikä kukaan muu ikinä harjoittaisi väkivaltaa.
Eikö Meksiko ole sinusta valtio, koska siellähän ei näy mitään legitiimiä väkivaltamonopolia käytännössä olevankaan, vaan pelkästään anarkistisia ryhmittymiä?
Tilanne olisi sama kuin sanoisi, että ihmiseksi voidaan kutsua vain niitä lajimme edustajia, joiden vaatteissa on vetoketju, kun taas kaikki muut ovat jotain muuta mutteivät missään nimessä ihmisiä!