Norjasta löytyy maininta auraverosta ja mielenkiintoisesti juuri Trondheimin alueelta.
Heimskringlassa lukee näin:
Hákon tók af við Þrændi landauragjald og gaf þeim margar aðrar réttarbætur.
http://lind.no/nor/splitt.asp?lang=&emn ... s_berrfott
Teksti suomeksi: Haakon poisti tröndelaisilta maa-auramaksun ja antoi heille moni muita oikeuksia. (Hän poisti myös joululahjan, joka oli jouluna maksettava vero)
Tuo lause tuntuu viittaavan maahan perustuvaan maksuun eli veroon. Toisaalla landauragjaldia perittiin eräänlaisena tullimaksuna niiltä, jotka matkustivat Islantiin ja islantilaisilta, jotka tulivat Norjaan.
Yksi mahdollisuus on, että landauragjald perittiin nimenomaan Örlandissa, joka on Trondheimin vuonon suulla. Örlandin vanhempi nimitys on Yrjar, joka on aurr-sanan monikkomuoto. Aurr merkitsee soraa, mutta se merkitsee myös savea ja humus on sanan anglosaksisen vastineen merkitys. Örland on alavaa peltomaata.
Örlandissa sijaitsee yksi Norjan vanhimmista kartanoista nimeltä Austrått, jonka feodaali-isäntänä oli 1000-luvulla Finn Arnesson eli Aarninpoika. Finn ja hänen veljensä Kalfr osallistuivat valtataisteluihin. Kálfr on ehkä sama kuin Kálfr Árnfinsson eli Aarni"saamelaisen"poika.
Maa-auramaksu oli siis olemassa Trondheimin alueella, mutta sitä pidetään tullimaksun tapaisena, joka perittiin maasta lähteviltä ja maahan tulevilta. Ehkä maa-auramaksu on kopio maan verotuksessa käytetystä varhemmasta nimityksestä. Maan omistamista kuitenkin verotettiin.
Islannissa on nykyään useita landaura-alkuisia nimityksiä. Yksi sellainen on landauratunna, jonka vastine voisi olla ruotsin tunneland, joka on suomeksi tynnyrinala maata.
Islannin aura tarkoittaa rahayksikköä (kuten ruotsin örekin), mutta myös unssia eli painomittaa. Sanahaut islannin aurasta antavat tulokseksi käännöksen ounce eli unssi.
Ehkä joku muu mittayksikkö on muuttunut merkitsemään rahayksikköä aura ja öre.
Unssi on latinan sanasta uncia, jolla on kolme merkitystä. Uncia on painomitta (1/12 osa librasta eli paunasta), uncia on pituusmitta tuuma (inch, 1/12 osaa jalasta) ja uncia on pinta-alamitta (1/12 osaa jugerumista), joka vastaa noin 210 m2.
Uncia näyttää siis olevan aina 1/12 osa suuremmasta mittayksiköstä.
Suomen verotuksessa käytetty koukku jakaantui 12 äyrinmaahan, joka vastasi noin yhtä tynnyrinalaa.
Miten sitten unssi ja islantilainen aura ja ruotsalainen öre liittyvät toisiinsa?
Latinan unco ja uncus ovat nimityksiä, joilla ajatellaan tarkoitettavan koukkua, joka on sama kuin aura kyntövälineen merkityksessä.
Latinan unco/uncus ja uncia on ajateltu olevan mahdollisesti samaa sanuetta.
Unciform tarkoittaa koukun muotoista eli uncinatea.
Yhdistävä tekijä voi olla muinainen laskentamenetelmä. Siinä laskettiin yhden käden sormin kahteentoista. Laskenta tapahtui niin, että peukalolla laskettiin neljän sormen nivelet, joita kussakin sormessa on kolme. Yhdellä kädellä voi siis laskea helposti 12 asti ja kun ottaa toisen käden mukaan saa helposti laskettua 60:een asti.
Yhdellä kädellä on laskettu 12 unssia, tuumaa ja äyrinmaata ja saatu yksi pauna, jalka ja koukku.
It just so happens that a Latin word *uncia (apparently unattested but noted by Meyer-Lübke) for "finger joint" is mentioned in Meillet and Walde. It is mentioned under and apparently derived from uncus, "curved". Perhaps the root *un(i)(c)- for "one" originated in this practice of counting by finger joint, where you have twelve finger joints in the right hand for the thumb to touch?
http://linguistics.stackexchange.com/qu ... a-in-latin
Uncia on tuon mukaan johdettu sanasta uncus. Toisin sanoen uncian islantilainen nimitys aura on johdettu latinan koukkua merkitsevästä sanasta uncus.
Uncia on myös painomitta ja alkuaan rahaa on mitattu metallin painolla ja se selittäisi miksi koukku eli aura sekoittuu rahaan öre ja aura.
Ruotsalaisessa kirjeessä vuodelta 1334 lukee:
”Riddaren Stefan Röriksson på allmänt ting bytt bort två öreland i Fröneskruv på Skritstenmo (Gråstensmon) i Algutsboda (numera: Hälleberga) socken till Sigge Johansson av Kingre samt att Sigge pantsatt dessa två öreland i Fröneskruv för 38 mark 2 öre penningar, som han lånat av Herr Stefan.”
http://wse20292.web06.talkactive.net/socken.htm
Kaksi auranmaata oli siis pinta-alan mitta ja tuollaisen maan hinta oli 38 markkaa ja 2 äyriä rahaa. Nimenomaan tuossa mainitaan rahaa (penningar) maa-alaan sekoittumisen estämiseksi. Näin tulkitsen tuon.
Latinassa maa-alan mittana oli uncia ja 12 unciaa oli jugerum. Jugerum on Plinyn mukaan maa-ala, jonka härkäparilla tai hevosella yhdessä päivässä. Jugerumiin liittyy sana jugum, joka merkitsee härän iestä. Vuoden 1134 kuninkaankirjeessä puhutaan härkien ikeistä nimityksellä iugis boum.
Suomen sanojen alkuperässä ikeen alkuperä on epävarma. Arveluja on slaavista tapahtuneeseen lainaukseen, mutta ehkä ies onkin lainaa latinan sanasta iugis.