Vetehinen kirjoitti:Aika mielenkiintoinen on Petterin ajatusrakennelma, jossa hän pukee lääninherran suomalaisen demokratian juureksi. Ylhäältä päin nimitetty esivalta edustaa Petterille demokratiaa joka kääntää yleisen demokratiakäsitteen päälaelle.
Hyvää päivää kirvesvartta, Vetehinen!
Ohh, I want more...
Tosiaankin, kirvesvartta!
Vetehinen kirjoitti:Kaarle Knuutinpoika sai Suomesta isot läänitykset saksalaiselta kuninkaalta Kristoffer Baijerilaiselta.
Kaarle Knuutinpoika ei saanut tietenkään mitään läänityksiä miltään "saksalaiselta" kuninkaalta (saksalasta kuningasta ei ollut edes olemassa) eikä Kristofer I (joskus myös "Baijerilainen") ollut liioin mikään ”saksalainen” kuningas. Mitään ”Saksaa” tai ”saksalaista” ei ollut olemassakaan ennen kuin puoli vuosituhatta myöhemmin.
Varmaan myös puhut "
italialaisesta kuninkaasta Julius Casesarista" (puhuessasi Rooman keisarista) joka oli myös "englantilainen kuningas" (puhuessasi "Britannian" valloittajasta) etten sanoisi "
italialaisten sodasta tunisialaisia" vastaan - josta muut käyttävät nimitystä "Rooman" sota "Kartagoa" vastaan - tai miksei "
kreikkalaisten kuninkaasta Aleksanterista" (Aleksanteri Suuresta).
"Saksalainen" ja "Suomi" vuonna 1450 on ihan samanlarvoisia anakronismeja.
Kaarle Knuutinpojan läänitykset olivat täysin kotimaisia läänityksiä silloisessa valtakunnassa Ruotsissa, eli pääasiassa hänellä oli (vuosien mittaan vaihtelevasti) Turun, Viipurin sekä Raaseporin linnaläänit läänityksinä. Nämä linnaläänit olivat kaikki osia silloista valtakuntaa. Ruotsin kuningas Kristoffer I (josta puhuit "saksalaisena") perui Turun linnaherruuden läänityksen Kaarlelta muistaakseni 1443).
Kristoffer Baijerilainen, s. 26.2.1416 - k. 6.1.1448, on tunnettu historiassamme kuningas Kristofer I:nä. Hänen isänsä oli mecklenburgilainen pfaltsikreivi Johan (af Pfalz) ja äitinsä oli Katariina, kuningas Eerikin (Pommerilaisen) sisko. Ruotsin kuningas hän oli alkaen 1441.
Mitään ”Saksaa” ei tietysti ollut olemassakaan ennen kuin puoli vuosituhatta myöhemmin. Missään tapauksessa ei Kristofer ollut tuon ajan paavin nimittämä ”Heiliges Römisches Reich Teutscher Nationin” hallitsija. Hän oli kyllä sen sijaan lähtöisin Mecklenburgista (nykyisestä Tanskasta kaakkoon nykyisen Saksan alueella sijannut valtio).
Kaarle Knuutinpoika puolestaan varttui Smoolannissa Fågelvikin tilalla. Hän asui kuitenkin pääasiassa nyky-Suomen alueella ennen valintaansa kuninkaaksi Mooran kivilllä 1448. Hän oli tietysti läänitystensä linnaherrana lähinnä itsevaltias linnalääniensä alueilla.
Hänet valittiin kuuluisilla Moran kivillä kuninkaaksi Kristoferin jälkeen eikä kukaan silloin sanonut häntä ulkomaalaiseksi eikä maahanmuuttaja-taustaiseksi. Ei siis kokenut Vetehisen ja minun kohtaloa, mehän olemme molemmat muukalaisia tässä maasssa. Oletko muuten kotoutunut hyvin Vetehinen, tänne sinullekin vieraaseen Suomeeen? - Edelleen, linnaherrat nyky-Suomen alueilla olivat tasaveroisia muiden maankolkkien linnaherrojen kanssa (esimerkiksi Svartsjön linnaherran - nyk Tukholman alue, Älvsborgin linnaherran - nykyinen Göteborg, Upsalan linnaherran jne.)
Siten olet erehtynyt - etkä varmaan valehdellut – propagoidessasi ruotsalaisvastaisuuttasi varomattomalla kielenkäytöllä. Olisit edes puhunut ”faktaerehdyksistä” tai ”virheistä” etkä "valehtelusta". Nyt osoittautuikin että sinä olit se, joka erehtyi, ei ohjelman tekijät, jotka puhuivat täyttä asiaa.
Tapio Onnela kirjoitti:
Voisitko yksilöidä missä kohtaa tuota 10 osaista sarjaa:
1. valehdeltiin?
Vetehinen kirjoitti:
Suomalaiset Moran kivillä, Suomessa valuuttana kruunu, maaorjuus Venäjän vallan aikana, naiset on kateellisia ruotsalaisille naisille ulkonäöstä....
Olen käsitellyt ensimmäistä väitettäsi. Erehdyit, eikö vain? Toinen väitteesi koskee ohjelman täysin totuudenmukaista ja oikeaa käsitystä, että valtakunnassa oli voimassa sama valuuttaa koskeva laki joka koski sekä valtakunnan länsiosaa että itäosaa yhtäläisesti eikä kumpaakaan osaa mitenkään puollettu tai sorrettu.
Valtakunnan yleisessä laeissa eli Kristoferin maa- ja kaupunkilaeissa ja niitä seuranneissa säädöksissä (silloin eli vuosina 1342-1809 oli valtakunnasamme voimassa erillinen lainsäädäntö maalaisille ja kaupunkilaisille) ja myös valtakunnan valuutasta säädetty koski sekä valtakunnan länsi- kuin sen itäistä osaa.
Kaikkialla valtakunnassa oli jostain 1300-luvun loppupuolelta voimassa (Mauno Eerikinpojan lakia on sovellettu nykyisen Suomen alueeella ainakin jo 1370-luvulla) määräys jollas sekä luotiin valuutta (käsitteenä), että laillinen maksuväline oli vain valtakunnan lain mukainen raha. Ts. ”rahaa” on vain virallinen ”raha”, nykyisin Euroopan keskuspankin euro-nimiset setelit ja kolikot – muuta maksutapaa, kuten pankkisiirtoa, voi toki käyttää, mutta velallinen voi aina maksaa velkansa euroilla eikä velkoja ole velvollinen vastaanottamaan muuta kuin keskuspankin euroja maksuksi saatavalleen. Tämä - kaiken valuutan olemassaolon peruste - oli tietysti voimassa koko valtakunnassa, eikä sinun ehkä kuvittelemalla tavalla jostain merkillisestä syystä vain sen länsiosassa. On toki mahdollista, että määräystä ei sovellettu joissain osissa valtakuntaa (esimerkiksi Norrrlannissa tai täällä), jos edes sitäkään alkuaikoina. Elettiin toki luotaistaloudessa jotenn lakia ei sovellettu varmaan syrjäisissä osissa maata vielä moneen sataan vuoteen. Maksettiin velat oravannahkoiilla, kuten sattuvasti sanotaan kuvattaessa luntaistaloutta.
Neljäs väite oli naispuuolisen haastateltavan - sinänsä harvinaisen tyhmä (arvon naisilta pyydän etukäteen anteeksi) - mutta ehkä naisille ominainen käsitys että ”naiset Suomessa ovat kateellisia ruotsalaisille naisille ulkonäöstä” kuten asian ilmaisit mielestäni toistaen haastateltavan mielipidettä oikein. Ehkäpä se oli sitä kuuluisaa naisnäkökulmaa jota tungetaan nykyään kaikkialle. Mutta toinen näkökulma.
Kunnon sotamies Švejkin seikkaluissa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnon_sotamies_%C5%A0vejk on kohtaus, jossa Švejk, ollessaan salaisen poliisin kuulustelussa - oliko se poliisimies Bretschneider - kuulusteltavana, kiistää B:n kysyessä ”onko Venäjällä kauniita tyttöjä” B:n vihjeen, että Švejk olisi venäläinen agentti vastaamalla:
”Kauniita tyttöjä on koko maailmassa”.
Minä olen – tietysti miehenä - aivan samaa mieltä. Suomessa tytöt ovat tosiaankin nättejä.
Ehkä voimme yhtyä kumpikin toteamukseen, että tytöt ovat nättejä, ihan kaikkialla maailmassa, ja kyllähän meille riitävät ihan tavallisetkin suomalaiset tytöt. Ihan ruusunnuppuja ovat. Siitä voimme varmaan olla täysin samaa mieltä, eikö vain Vetehinen! Suomalaisilla tytöillä ei ole yhtään mitään hävettävää verrattuna ruotsalaisiin. Sitähän haastateltava myös painotti. Mutta jos se oli propagandaa että haastateltava sanoi, että suomalaisilla naisilla on jonkinmoinen alemmuudentunne sen johdosta, niin olet määriteltyäsi näin propagandan uudelleen aivan oikeassa.
Lätkässäkin Suomi voittaa Ruotsin, mennen tullen ja eiköhän Euroviisuissakin nyt, kun on kerran Krista Siegfrieds ja piisinä on "Merry me".
Petteri