Sanojen merkitys

[Klaus Lindgren]

No juu, niin kuin tietänet, tuaregit ja maurit eivät ole samaa jengiä.

Tuaregit puhuvat berberikieltä.

Puhuinko "itäaasialaisista? Mitä ne ovat?

Itä-Aasian asukkaita, samaan tapaan kuin eteläeurooppalaiset ovat Etelä-Euroopan asukkaita ja länsiafrikkalaiset läntisen Afrikan asukkaita.

Oli kyse siitä, mistä sana on peräisin. Suomessakin puhutaan monia kieliä, mutta "sauna" on silti alkuaan turkkilaiskielinen sana. Entäs sitten? Tuosta niger-kordofanilaisuuden epämääräisyydestä jo totesin, joten se siitä.

Joten termi "neekeri" näin ymmärrettynä jää melkoisen hämäräksi. Osa afrikan mustaihoisista väestöstä on "neekereitä" ja osa ei, mutta kriteerit ovat edelleen pimennossa. Samapa tuo, sillä se ei muutenkaan vastaa tavanomaista kielenkäyttöä eikä ole sitä vastannut herraties kuinka moneen vuosisataan.

Palaan edelleen tuohon esimerkkiini "herran enkeleistä". Siinä eivät sanat auta, jos joku pitää toista huonompana. Eivät ne myöskään tilannetta pahenna.

Ikävä kyllä ne saattavat hyvinkin pahentaa, ja monesti myös niin tekevät.

Tästä juuri oli alkujaankin kysymys. Miksi täällä on nyt "toisin"? Siksi, että me haluamme apinoida jenkkejä, ja jos siellä on ongelma, niin pitäähän sen olla ongelma meilläkin. Vai onko niin, että suomalainen ei saa sanaoa "neekeri", mutta brassi saa?

Kuuntele, ketkä tuota sanaa käyttävät ja mihin sävyyn. Olihan meillä hiljan eduskunnassakin muuan äänekäs rasisti.

Koodi: Valitse kaikki

No, ja näihän ei ole. Keskeiset orjia myyneet valtiot, kuten Benin, ovat bantuvaltioita, ja Kamerunista länteen. Ihan asiaan tutustuminen auttaisi. Täytyy tunnustaa, etten osaa laittaa tähän Afrikan kielikuntakarttaa, mutta jos opastat, olen kiitollinen. Digikuva on.

Ks. esim. http://webspace.ship.edu/cgboer/languagefamilies.html tai
http://www.gmi.org/wlms/users/huffman/#maps

Tarkistin asian myös Ethnologue-sivustosta ja Wikipediasta, ja jeps, Beninin valtakieli oli aja, joka ei ole bantukieli. Bantujen ekspansio alkoi nykyisen Kamerunin kieppeiltä ja suuntautui itään ja etelään, kun taas Benin oli siitä länteen. Niin, ja kyllä ne orjalaivurit ja orjanomistajat kutsuivat myös bantuja "neekereiksi", aivan samoin kuin sanan "neekeri" jo vuosisatoja käytössä ollut tavanonainen merkitys on kattanut kaikki Afrikan mustaihoiset, tosinaan myös melaneesialaisetkin.

Oikea tieto ei ole äänestyskysymys.

Ei, mutta sen olisi syytä sopia muuhun tietoon.

Ei tietenkään (????) Vai onko. Mutta mustaa se merkitsee kuitenkin. Miksi musta "neekeri" on pahempi juttu kuin musta "arabi"? Siksi, että kyse ei ole sanoista.

Sanoista on kyse, mutta ei niiden kirjaimellisista tai alkuperäisistä merkityksistä.

Jos ruotsinsuomalaisille jokin sopii, niin mitä sitten? Minulle ei, koen sen loukkaavana. Pitäisikö se siis kieltää?

Vad borde man kalla dig då, om inte en "finne"? And how should you be called in English, if the word "Finn" is not good? Et en francaise? "Suomalainen" on kai sentään käypä termi?

Joo, sitä pitäisi vain käyttää kaikissa noissa maissa.

Niinpä, jos kyllin moni muu suomalainen kokee samoin.

Et vieläkään ymmärrä: Kielen kanssa nillä ei ole tekemistä, vaan asenteiden kanssa. Totesin jo aiemmin, että jos Suuri Lohikäärme alkaa kutsua neekereitä "Herran enkeleiksi", luuletko tosissasi, että hän ja muut kuklut alkavat pitää neekereistä? Itse en ihan usko. Noam Chomsky uskoo.

Tuskinpa Chomskykaan ihan noin naivi on. Ei se sanankäytön oikaiseminen tietenkään ongelmia yksinään poista, mutta ihan tosi, se auttaa asiaa omalta osaltaan. Kieli on voimallinen luokittelun ja luonnehdinnan väline, kaikkea muuta kuin puhdas ja neutraali. Tämän ovat tienneet muun muassa sotapropagandan laatijat sotaakäyvissä maissa maailman sivu, ja käyttäneet sitä innolla hyväkseen, ja saman seikan tuntevat mainostajat tänä päivänäkin. Sanavalinnoilla liitetään asioihin mielikuvia, assosiaatioita ja arvoja, joita niillä ei muuten olisi, sanoilla asiat liitetään toisiinsa. Sana "ryssä" saattoi olla aikoinaan neutraali venäläisen synonyymi, mutta ei ole sitä enää, eikä ainakaan nykynäkymin sellaiseksi palaa.

[PV]

On kieltämistä ja on kieltämistä. Eipä toistaiseksi (esim. laissa) ole sanoja juuri kielletty, mutta sillä ohjailulla mitä on tehty, minusta ei ole vahvennettu rasistisia asenteita. Se että nuoremmat polvet ovat lapsena oppineet että sana neekeri ei ole neutraali, on oleellisempana seurauksena se, että he (me, itse olen 29) ovat oppineet pienestä pitäen arvioimaan sitä kuuluisaa kontekstia, milloin mitäkin sanaa voi käyttää.

Jos/kun sanojen käyttö ja etenkin määrittely on vallankäyttöä, "neekerikiista" näyttäisi olevan suurten ikäluokkien pyristelyä valtansa menettämistä/jakamista vastaan. Pitkään heidän totuutensa oli ainoa oikea (Jouko Heyno, jonka ikää en tiedä, sanoi ettei oikea tieto ole äänestyskysymys, mutta eipä se yleensä ole yksiselitteistäkään), ja koska silloin joskus ei tultu ajatelleeksi "neekeri"-sanan sävyjä, he haluavat että muutkin määrittelevät sanan heidän toiveidensa mukaan. Joku käytti sanaa kieliterrorismi. Minusta ketään ei olla pelottelemassa (=terrorisoimassa) millekään kannalle, mutta etenkin välillä sanomalehtien yleisönosastoilla näkee vähän lapualaishenkisiä älähdyksiä "neekeristä".

Lisäys: mikä siinä on että niitä kieltoja nähdään joka paikassa? En mielestäni sanonut että KKK ei saisi puhua mitään.

[Jouko Heyno]

No juu, niin kuin tietänet, tuaregit ja maurit eivät ole samaa jengiä.

Tuaregit puhuvat berberikieltä.

Ja sitten...

Puhuinko "itäaasialaisista? Mitä ne ovat?

Itä-Aasian asukkaita, samaan tapaan kuin eteläeurooppalaiset ovat Etelä-Euroopan asukkaita ja länsiafrikkalaiset läntisen Afrikan asukkaita.

Ja viitaten omaasi aiemmin: miten suomalainen erottaa "itäaasialaisen" muista?

Oli kyse siitä, mistä sana on peräisin. Suomessakin puhutaan monia kieliä, mutta "sauna" on silti alkuaan turkkilaiskielinen sana. Entäs sitten? Tuosta niger-kordofanilaisuuden epämääräisyydestä jo totesin, joten se siitä.

Joten termi "neekeri" näin ymmärrettynä jää melkoisen hämäräksi. Osa afrikan mustaihoisista väestöstä on "neekereitä" ja osa ei, mutta kriteerit ovat edelleen pimennossa. Samapa tuo, sillä se ei muutenkaan vastaa tavanomaista kielenkäyttöä eikä ole sitä vastannut herraties kuinka moneen vuosisataan..

Samoin "itäaasialainen". Ja sanan "neekeri" käyttäminen nimen omaan halventavassa taroituksessa Suomessa on noin 40 vuotta vanha ilmiö. Ettei sen enemmistä "vuosisadoista" ole seentään kyse. Ja ongelma syntyi nimen omaan USA:n sisäpoliittisten ongelmien takia. Olihan neekereitä puolustusvoimienkin "rullissa" muiden suomalaisten rinnalla viime sodissa - samoin mustalaisia, juutalaisia, tataareja jne.

Palaan edelleen tuohon esimerkkiini "herran enkeleistä". Siinä eivät sanat auta, jos joku pitää toista huonompana. Eivät ne myöskään tilannetta pahenna.

Ikävä kyllä ne saattavat hyvinkin pahentaa, ja monesti myös niin tekevät.

Nimen omaan eivät pahenna, kuten esimerkkini osoittaa. Jos muuta väität, anna esimerkki, jossa nimen omaan sana, ei siis se, miten sitä on käytetty, on pahentanut asiaa - elle kyse ole kuulijan kuvitelmista sen käytöstä.

Tästä juuri oli alkujaankin kysymys. Miksi täällä on nyt "toisin"? Siksi, että me haluamme apinoida jenkkejä, ja jos siellä on ongelma, niin pitäähän sen olla ongelma meilläkin. Vai onko niin, että suomalainen ei saa sanaoa "neekeri", mutta brassi saa?

Kuuntele, ketkä tuota sanaa käyttävät ja mihin sävyyn. Olihan meillä hiljan eduskunnassakin muuan äänekäs rasisti.

No, minä esimerkiksi käytän sitä täysin neutraalisti. Ja miten joku eduskunnassa toiminut rasisti (kuka?) asiaan liittyy?

Koodi: Valitse kaikki

No, ja näihän ei ole. Keskeiset orjia myyneet valtiot, kuten Benin, ovat bantuvaltioita, ja Kamerunista länteen. Ihan asiaan tutustuminen auttaisi. Täytyy tunnustaa, etten osaa laittaa tähän Afrikan kielikuntakarttaa, mutta jos opastat, olen kiitollinen. Digikuva on.

Ks. esim. http://webspace.ship.edu/cgboer/languagefamilies.html tai
http://www.gmi.org/wlms/users/huffman/#maps

Tarkistin asian myös Ethnologue-sivustosta ja Wikipediasta, ja jeps, Beninin valtakieli oli aja, joka ei ole bantukieli. Bantujen ekspansio alkoi nykyisen Kamerunin kieppeiltä ja suuntautui itään ja etelään, kun taas Benin oli siitä länteen. Niin, ja kyllä ne orjalaivurit ja orjanomistajat kutsuivat myös bantuja "neekereiksi", aivan samoin kuin sanan "neekeri" jo vuosisatoja käytössä ollut tavanonainen merkitys on kattanut kaikki Afrikan mustaihoiset, tosinaan myös melaneesialaisetkin.

Kuka mitäkin miksikin kutsuu. Kyse oli alkujaan siitä, mitä sana tarkoittaa. Ja bantukielten määritteleminen on sen verran sekaisin tällä hetkellä, etten tässä ryhdy sitä polemisoimaan. Mutta kyllä ajakin kuuluu bantukieliin, läntisiin sellaisiin. Hausa ja joruba esim. eivät.

Oikea tieto ei ole äänestyskysymys.

Ei, mutta sen olisi syytä sopia muuhun tietoon.

Oikea tieto sopii aina oikeaan tietoon. Kyse onkin siitä, mikä on "oikeaa tietoa". Sitä ei ratkaise julkaisujen määrä. Jos ratkaisisi, eläisimme edelleen maapallolla, joka on tunnetusti litteä.

Ei tietenkään (????) Vai onko. Mutta mustaa se merkitsee kuitenkin. Miksi musta "neekeri" on pahempi juttu kuin musta "arabi"? Siksi, että kyse ei ole sanoista.

Sanoista on kyse, mutta ei niiden kirjaimellisista tai alkuperäisistä merkityksistä.

Tässä olemme ratkaisevasti eri mieltä. Ongelman keskeinen ydin on, tuleeko meidän muuttaa suomen kielen sanojen konnotaatioita USA:n sisäpoliittisten ongelmien takia.

Vad borde man kalla dig då, om inte en "finne"? And how should you be called in English, if the word "Finn" is not good? Et en francaise? "Suomalainen" on kai sentään käypä termi?

Joo, sitä pitäisi vain käyttää kaikissa noissa maissa.

Niinpä, jos kyllin moni muu suomalainen kokee samoin.

Kuinka moni? Loistava esimerkki tästä logiikasta on Manne-TV:n nimen muuttaminen. Ohjelman tekijät ovat itse mustalaisia, ja he myös vastasivat sen nimestä. Nyt "romaniyhteisö", jonka jäseniä - jos sellainen on -tekijät siis ovat, on ilmoittanut, että nimi on loukkaava. Kyse on kuitenkin Romanivaltuuskunnasta. Kuka heidät on valinnut edustamaan "romaniyhteisöä"? En ole kuullut aiheen ympärillä käydyistä vaaleista, en edes siitä, kuka ja ketkä moiseen "valtuuskuntaan" kuuluvat. Mutta äänekkäitä he ovat. Ja siitähän on kyse; kuka saa äänensä kuuluviin.

Et vieläkään ymmärrä: Kielen kanssa nillä ei ole tekemistä, vaan asenteiden kanssa. Totesin jo aiemmin, että jos Suuri Lohikäärme alkaa kutsua neekereitä "Herran enkeleiksi", luuletko tosissasi, että hän ja muut kuklut alkavat pitää neekereistä? Itse en ihan usko. Noam Chomsky uskoo.

Tuskinpa Chomskykaan ihan noin naivi on.

Tuskinpa?

Ei se sanankäytön oikaiseminen tietenkään ongelmia yksinään poista, mutta ihan tosi, se auttaa asiaa omalta osaltaan. Kieli on voimallinen luokittelun ja luonnehdinnan väline, kaikkea muuta kuin puhdas ja neutraali. Tämän ovat tienneet muun muassa sotapropagandan laatijat sotaakäyvissä maissa maailman sivu, ja käyttäneet sitä innolla hyväkseen, ja saman seikan tuntevat mainostajat tänä päivänäkin. Sanavalinnoilla liitetään asioihin mielikuvia, assosiaatioita ja arvoja, joita niillä ei muuten olisi, sanoilla asiat liitetään toisiinsa. Sana "ryssä" saattoi olla aikoinaan neutraali venäläisen synonyymi, mutta ei ole sitä enää, eikä ainakaan nykynäkymin sellaiseksi palaa.

Hyvä esimerkki siitä, kuinka väärässä olet, on mainitsemani USA:n sisäpoliittisen rotuongelman ratkaisuyritys sanojen merkityksillä leikkimällä (maahan on edelleen puhtaasti rasistisin valtio oikeastaan koko pallollamme): Termi "negro", "neekeri" oli vielä 60-luvulla täysin korrekti jopa USA:ssa. Sitä käytti mm. Martin Luther King, jota tuskin voi syyttää erityisemmästä rotusorron edistämisestä. Kun hänet oli murhattu, änkyräosasto keksi, että termi on rasistinen, koska etelävaltioissa käytettiin sen paikallista murrevarianttia, nigger, ja klukluthan ihmosivat neekereitä. Tilalle tuli "black". Sittemmin, 70-luvulla, tuosta tuli ei-PC, koska kluklut alkoivat käyttää sitä inhoamistaan "blakcs"eistä, "mustista". Tilalle tuli "afro-american". Kun sitten kluklut alkoivat käyttää tuota termiä inhoamistaan neekereistä, muutettiin termiksi 80-luvun lopulla "african-american". Kluklut inhoavat neekereitä edelleen. Mikähän termi otetaan käyttöön seuraavaksi? Odottelemme mieleenkiinnolla.

[Klaus Lindgren]

No juu, niin kuin tietänet, tuaregit ja maurit eivät ole samaa jengiä.

Tuaregit puhuvat berberikieltä.

Ja sitten...

Sanopa nyt sitten, mitä kieltä se "neekeri" mahtaa sitten olla ja ketkä siellä Saharan aavikola asuivat 2000 vuotta sitten, elleivät berberit?

Itä-Aasian asukkaita, samaan tapaan kuin eteläeurooppalaiset ovat Etelä-Euroopan asukkaita ja länsiafrikkalaiset läntisen Afrikan asukkaita.

Ja viitaten omaasi aiemmin: miten suomalainen erottaa "itäaasialaisen" muista?

Itse asiassa se ei nykyään ole aina helppoa; syntyperäisellä suomalaisella kun saattaa olla muualta tulleita vanhempia.

Ja sanan "neekeri" käyttäminen nimen omaan halventavassa taroituksessa Suomessa on noin 40 vuotta vanha ilmiö.

No sitä se ei todellakaan ole. Kuten varmasti tietänet, jo 1800-luvun alkupuolella afrikkalaisia pidettiin alemmalla kehitysasteella olevina "villeinä" ja termi "neekeri" sai sen mukaisen merkityksen, myönteisimmillään iloisen luonnonlapsen, joka hakkaa bongorumpuja viidakossa...

Nimen omaan eivät pahenna, kuten esimerkkini osoittaa. Jos muuta väität, anna esimerkki, jossa nimen omaan sana, ei siis se, miten sitä on käytetty, on pahentanut asiaa - elle kyse ole kuulijan kuvitelmista sen käytöstä.

"Ryssä" – toki muistuttaen mieleen, että sanaa ei ole ilman sen käyttöä.

No, minä esimerkiksi käytän sitä täysin neutraalisti.

Hienoa sinulta, mutta enpä kehota kutsumaan afrikkalaisperäistä henkilöä "neekeriksi", hän nimittäin ei välttämättä ollenkaan tunne sinun ajatuksiasi. Et käytä kieltä yksin, vaan mukana on aina ja auttamatta sanan aiempi käyttö, sen erilaiset sivumerkitykset ja kulloinenkin konteksti. Sitäpaitsi termi "neekeri" niputtaa yhdeksi kategoriaksi melkoisen määrän erilaisia ihmisiä ja kulttuureja melkoisen mielivaltaisella tavalla. Mitä yhteistä on seattlelaisella mustalla kitaristilla ja lesotholaisella maanviljelijällä? Eipä juuri mitään.

Mutta kyllä ajakin kuuluu bantukieliin, läntisiin sellaisiin. Hausa ja joruba esim. eivät.

Eipä ainakaan antamieni lähteiden mukaan. Ja mitä siihen tulee, orjakauppaa harrastivat myös ashantivaltot nykyisen Ghanan kieppeillä ja toki kaikki rannikon kuningaskunnat Senegaliin asti. Tuolla alueella ei bantuja asu.

Sanoista on kyse, mutta ei niiden kirjaimellisista tai alkuperäisistä merkityksistä.

Tässä olemme ratkaisevasti eri mieltä. Ongelman keskeinen ydin on, tuleeko meidän muuttaa suomen kielen sanojen konnotaatioita USA:n sisäpoliittisten ongelmien takia.

Nyt on puhe suomen kielestä ja suomalaisista ongelmista. Suomessa on paljon sekä avoimen rasistisia että "sivistyneemmin" väheksyviä asenteita ja enakkoluuloja, auttamatta. Ja siihen vaikuttaavat voimakkaasti ne sanat, joita käytämme tässä meidän nykyisessä Suomessamme, eivät sen sijaan niiden vuosituhansia sitten unohtuneet merkitykset.

Niinpä, jos kyllin moni muu suomalainen kokee samoin.

Kuinka moni?

Niin moni, että sillä on yleisempää merkitystä. Toistaiseksi minulle riittää, että esimerkiksi Runeberg käytti sanaa "finne" suorastaan ylpeänä. Ruotsissa tunnetaan Runeberg oikein hyvin.

Et vieläkään ymmärrä: Kielen kanssa nillä ei ole tekemistä, vaan asenteiden kanssa.

Asenteet välittyvät kielen avulla.

Hyvä esimerkki siitä, kuinka väärässä olet, on mainitsemani USA:n sisäpoliittisen rotuongelman ratkaisuyritys sanojen merkityksillä leikkimällä (maahan on edelleen puhtaasti rasistisin valtio oikeastaan koko pallollamme): Termi "negro", "neekeri" oli vielä 60-luvulla täysin korrekti jopa USA:ssa. Sitä käytti mm. Martin Luther King, jota tuskin voi syyttää erityisemmästä rotusorron edistämisestä. Kun hänet oli murhattu, änkyräosasto keksi, että termi on rasistinen, koska etelävaltioissa käytettiin sen paikallista murrevarianttia, nigger, ja klukluthan ihmosivat neekereitä. Tilalle tuli "black". Sittemmin, 70-luvulla, tuosta tuli ei-PC, koska kluklut alkoivat käyttää sitä inhoamistaan "blakcs"eistä, "mustista". Tilalle tuli "afro-american". Kun sitten kluklut alkoivat käyttää tuota termiä inhoamistaan neekereistä, muutettiin termiksi 80-luvun lopulla "african-american". Kluklut inhoavat neekereitä edelleen. Mikähän termi otetaan käyttöön seuraavaksi? Odottelemme mieleenkiinnolla.[

Juu, amerikkalaisten herkkänahkaisuus on tiedossa. Mitä siitä? Jos siellä on toisaalta tyyppejä, joille ei mikään sana kelpaa, ja sitten toisaalta taas hemmoja, jotka saavat hepulin mistä hyvänsä yrityksestä olla käyttämättä loukkaavia termejä, who cares? Riidelkööt keskenään. Nyt on kyse meidän kotoisesta suomalaisesta yhteiskunnastamme ja meidän suhteestamme ensinnäkin toisiimme ja toiseksi muuhun maailmaan. ja sillä kohtaa ongelmia on ihan oikeasti olemassa, vaikka täällä ei sitä aina tahdotakaan myöntää.

[Heikki Jansson]

On kieltämistä ja on kieltämistä. Eipä toistaiseksi (esim. laissa) ole sanoja juuri kielletty, mutta sillä ohjailulla mitä on tehty, minusta ei ole vahvennettu rasistisia asenteita. Se että nuoremmat polvet ovat lapsena oppineet että sana neekeri ei ole neutraali, on oleellisempana seurauksena se, että he (me, itse olen 29) ovat oppineet pienestä pitäen arvioimaan sitä kuuluisaa kontekstia, milloin mitäkin sanaa voi käyttää.

Tuskin nuoremmat ole ainakaan vanhemmiltaan oppineet, että sana "neekeri" ei olisi neutraali. Sen sijaan lienee niin, että globalisaation myötä on neekereiden määrä kasvanut myös Suomessa, niin, ettei neekeri ole jokin eksoottinen nähtävyys. Tämä on yleisen muukalaisvihan myötä aiheuttanut sanan asiatonta (loukkaavaa) käyttöä, millä on saattanut olla vaikutusta, Jouko Heynon mainitseman Yhdysvalloista tulleen vaikutuksen lisäksi erityisesti nuorempiin ikäpolviin. Varmaa on, että sanalla on vain hyvin rajoitetusti asian vaatimaa käyttöä, minkä seurauksena sitä eniten varmaan käyttävät ne valtaväestössä, jotka haluavat alistaa sanavalinnoillaan kun taas sen neutraali käyttö on melko vähäistä - sana "suomalainen" (finne, finn) ei tietenkään voi täällä Suomessa olla loukkaava, siitä huolimatta että suomalaiset ovat tunnetusti useimmista kunnon ihmisistä vastenmielisiä , mutta kun suomalaiset muodostavat täällä valtaväestön - ja kun kaikki ovat yhtä lailla vastenmielisiä - putoaa pohja nimittelylle suomalaiseksi pois. Valtaväestön jäsentä kuvaava sana on yleensä tavallaan per definitionem ei-loukkaava.

Jos/kun sanojen käyttö ja etenkin määrittely on vallankäyttöä, "neekerikiista" näyttäisi olevan suurten ikäluokkien pyristelyä valtansa menettämistä/jakamista vastaan. Pitkään heidän totuutensa oli ainoa oikea (Jouko Heyno, jonka ikää en tiedä, sanoi ettei oikea tieto ole äänestyskysymys, mutta eipä se yleensä ole yksiselitteistäkään), ja koska silloin joskus ei tultu ajatelleeksi "neekeri"-sanan sävyjä, he haluavat että muutkin määrittelevät sanan heidän toiveidensa mukaan. Joku käytti sanaa kieliterrorismi.

En todellakaan usko, että kysymyksessä olisi sukupolvien (tai ikäpolvien) välinen mainitsemasi valtataistelu, vaan kollektiivin ja siihen itsensä samaistavien toisaalta, ja yksiönvapautta ajavien, toisaalta, välinen ristiriita. Sekä Orwellin että Huxleyn teoksista tiedämme, kuinka yhteisö yrittää kaventaa yksilön liikkumisvapautta ja tunkeutua yksityiselämäksi koetuille alueille. Oivan keinon määräilijät yhteisössä saavat pyrkimyksilleen määrätä muita puuttumalla toisten kielenkäyttöön, mukaanlukien jonkin/joidenkin sanojen käytön määritteleminen rikokseksi. Samalla se on ilmaus ihmisten halusta määrätä lailla epäsuotavaksi kokemansa kielletyksi oletuksin, että kunhan laki kieltää kaiken pahan, on ainakin periaatteessa kaikki tehty "hyvän" olotilan saavuttamiseksi. Yksi esimerkki tämänkaltaisen ajattelutavan seurauksista olisi, että kansalaisille perustettaisiin erityisiä kasvissyöttölöitä, joihin jokaisen kansalaisen kuuluisi mennä syömään terveellisiä kasviksia ainakin kaksi kertaa viikossa (ja joissa jokainen saisi leiman kasvissyöntikorttiinsa - kaikille jaettaisiin sellaiset valvonnallisista ja kontrollisyistä). Näin huolehdittaisiin kansalaisten terveyskasvatuksen käytännön toteutuksesta. - Minusta oleellinen politiikan iäisyyskysymys on yhteisössä pyrkimys konformiteettiin, pyrkimys yhdenmukaistaa, kaventaa yksilön toimintavapautta, ja toisaalta myös eräiden halu määräillä muita, joka on huutavassa ristiriidassa individualistien, laajaa yksilönvapautta puoltavien, tavoitteiden kanssa.

Määräilijöiden logiikan mukaan pitäisi yleisen sukupuolisiveellisyyttä koskevan sanan käytöstä määrätä ammuttavakasi heti aamun valjetessa - sillä eihän sen sanan käyttö ole hyvä asia, eihän? Eihän sellaisen huonotapaisuuden - monet kokevat sen hyvin loukkaavaksi - vastustaminen voi olla väärää? Eikö se siis pitäisi kieltää (ei nyt kuolemanrangaistuksen uhalla, tietenkään, se on liiottelua) mutta periaatteessa ainakin, niinkuin sanan "neekeri" käyttö pitäisi rasismiin yllyttävänä ja etniseen ryhmään kohsituvana loukkauksena kieltää. Lisää voi keksiä oman maun mukaan, esimerkiksi kansalaisten kotien jokaviikkoiset siisteystarkastukset, jossa tutkittaisiin vielä tarkasti, ettei kukaan ole lakaissut roskia maton alle. Ja kokolattiamatot pitäsi kieltää, ne keräävät vain pölyä, tupakoinnista puhumattakaan.

Yllä kuvatunkaltaisen ajattelun koen häämöttävän neekeri-sanan käytön kieltoa puoltavan asenteen takaa. Uskotaan että määräämällä muut hyvätapaisiksi (noudattamaan niitä elämäntapoja ja -asenteita, joita määräyksen voimaansaattamista puoltavalla on) maailma paranee ja määrääjä on tyytyväinen kun sai määräillä muita.

Toisaalta on syytä myös todeta, että kuvaamaasi kielen - luonnollista -kehittymistä näkyy ja myös muissa sanoissa. Esimerkin tarjoaa sana "vanhus" jonka käyttöä nykyään kyseenalaistetaan. Käytetään mielummin eufemismia - ikäihminen - eikä puhuta vahustenkodista vaan palvelutalosta (sitä aikaisemmin mentiin (tai jouduttiin) köyhäintaloon. Toisaalta päinvastaistakin kehitystä ilmenee. Vielä viime vuosisadan puolivälissä piti välttää sanan "nainen" käyttöä (siinä oli vivahde "sellainen nainen"), mikä on kaiketi nykyään kokonaan poistunut. Piti käyttää eufemismia.

Mitä tulee siihen kiistaan, jota Heyno ja Lendgren käyvät on se mielestäni täysin hyödytöntä. Kumpikin ovat täysivaltaisia kieliyhteisön jäseniä ja heidän käsityksensä yhteen sanaan liittyvistä vivahteista (sanan "väristä, myös "mausta") eroaa. Mitään ratkaisua ei kiistaan voi saada eikä kummallakaan ole juuri muita argumentteja kuin "oma kokemus". Kun kahdella täsivaltaisellla kieliyhteisön jäsenellä on erilainen kokemus on kysymyksessä makuasia, joka ei ole ratkaistavissa.

[PV]

Heikki Jansson,
en edelleenkään ole kuullut että sanoja sinänsä oltaisiin kieltämässä, puhumattakaan ihmisten ampumisesta.

Tuskin nuoremmat ole ainakaan vanhemmiltaan oppineet, että sana "neekeri" ei olisi neutraali. Sen sijaan lienee niin, että globalisaation myötä on neekereiden määrä kasvanut myös Suomessa, niin, ettei neekeri ole jokin eksoottinen nähtävyys. Tämä on yleisen muukalaisvihan myötä aiheuttanut sanan asiatonta (loukkaavaa) käyttöä, millä on saattanut olla vaikutusta

Varmaan näin(kin), hyvä pointti. Vaikka olisi sitä mieltä että sana olisi joskus ollut neutraali (itse en ole, Lindgren valotti uskottavasti sen sävyjen historiaa), lainauksessa selitetään hyvin kielen elämistä, yhtä mahdollista syytä siihen miksi sana on nykyään loukkaava ja sitä kannattaa useimmissa yhteyksissä välttää.

[Heikki Jansson]

Heikki Jansson,
en edelleenkään ole kuullut että sanoja sinänsä oltaisiin kieltämässä, puhumattakaan ihmisten ampumisesta.

Ehkei sanojen käyttö olla kieltämässä - on jo kielletty. Katso:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/6406625.stm josta ilmenee, että Yhdysvalloissa on muun muassa New Yorkin osavaltiossa (myös eräissä muissa osavaltioissa) ns. N-word'ien käyttö kielletty viime keväänä lailla ja näiden julkinen käyttäminen on rangaistava rikos, ilmeisesti ei kuitenkaan kovin törkeä. Yhdysvalloissa on tosin tietääkseni puututtu perinteisesti kansalaisten käyttäytymistapoihin lain keinoin, muun muassa on ns- F-sanojen käytön ilman varoituksia katsottu konstituoivan vahingonkorvausoikeuden (mistä on seurannut monien nettisivustojen varustaminen K18-ilmoituksilla - jota sitten muidenkin nettisivustojen ylläpidot jäljittelevät orjallisesti).

Sikäli kun tarkoitat viestissäsi lauseella "en ... ole kuullut ... ihmisten ampumisesta" sitä mitä sanot, nimittäin ettet todellakaan olisi kuullut ihmisten ampumisesta, en usko sinua. Jos toivot minun lukevan viestisi hyväntahtoisesti ymmärtäen enkä kuin piru raamattua, käsitän tarkoituksesi olevan esittää, ettet ole kuullut että ihmisiä ammuttaisiin rangaistuksena sopimattomien sanojen käytöstä, minkä uskon. Tällöin kuitenkin vastavuoroisuuden nimissä edellytän, että sinäkin suhtaudut hyväntahtoisesti ymmärtäen viestiini (etkä puolestasi lue minun viestiäni kuin piru raamattua) ja toteat sen, minkä muutoinkin varmaan ymmärsit siitä kontekstista jossa esittämäni lause esiintyi, sen että pyrin esittämälläni liioittelulla tehostamaan sanomaani, sitä oikeussosiologista tunnettua tosiasiaa, että meillä (ja muualla) usein pyritään rikosoikeudellisella ylisääntelyllä - sekä lakimääräyksillä että rangaistusten merkityksen yliarvioimisella - ohjaamaan yhteiskuntaa tavalla, joka on vähintäänkin oikeusturvan kannalta kyseenalaista.

Ole hyvä, älä siis tarraudu kieleeni niin en minäkään tarraudu sinun.

Varmaan näin(kin), hyvä pointti. Vaikka olisi sitä mieltä että sana olisi joskus ollut neutraali (itse en ole, Lindgren valotti uskottavasti sen sävyjen historiaa), lainauksessa selitetään hyvin kielen elämistä, yhtä mahdollista syytä siihen miksi sana on nykyään loukkaava ja sitä kannattaa useimmissa yhteyksissä välttää.

Ilmoitat faktana, että "sana on nykyään loukkaava", kuin ilmoitusasiana. Olen täysivaltainen suomen kieltä puhuvien yhteisön jäsen, ja osaan itse määritellä kantani siihen, onko jokin sana pejoratiivi vai ei. En kaipaa neuvojasi tai mielipiteitäsi määritellessäni tätä kantaani. Neekeri-sana ei nähdäkseni ole pejoratiivi, sen käyttö on täysin mahdollista myös neutraalisti (itse en vältä sen käyttöä vaan käytän sitä - tosin vain ja yksinomaan - neutraalisti - mikä sinusta ei liene mahdollista). Semminkin kun esittämäsi kanta jonka mukaan neekeri-sanan käyttöön liitttyisi (aina tai edes säännönmukaisesti) loukkaustarkoitus ei vastaa Kielitoimiston kantaa en näe, että väitteesi sanan loukkaavuudesta olisi kovinkaan vahva. Aidon pejoratiivin käyttö ei ole mahdollista neutraalisti. Älä siis esittele mielipidettäsi minua opettavaisesti, ole ystävällinen - sellainen on ylimielisenä loukkaavaa (tai populistista), loukkaavampaa kuin monen pejoratiivin käyttö.

Näkemystäsi siitä, että neekeri-sanan käyttöä "kannattaa" välttää en lainkaan ymmärrä. Aiheuttaako sekaannusta mahdollinen "kannattaa"-sanan tavallisuudesta poikkeava käyttö ("palkitsevaa" pro "pitää" tai "kuuluu").

[PV]

Ole hyvä, älä siis tarraudu kieleeni niin en minäkään tarraudu sinun.

Ok, minusta tämä oli vaan vähän epäuskottavaa liioittelua:

Määräilijöiden logiikan mukaan pitäisi yleisen sukupuolisiveellisyyttä koskevan sanan käytöstä määrätä ammuttavakasi heti aamun valjetessa - sillä eihän sen sanan käyttö ole hyvä asia, eihän?

Olen myös eri mieltä tuosta logiikasta - mikäli "määräilijät" on niin laaja luokitus kuin olen ymmärtävinäni.

Näkemystäsi siitä, että neekeri-sanan käyttöä "kannattaa" välttää en lainkaan ymmärrä. Aiheuttaako sekaannusta mahdollinen "kannattaa"-sanan tavallisuudesta poikkeava käyttö ("palkitsevaa" pro "pitää" tai "kuuluu").

Nimenomaan kannattaa - kieltäminen tai määräily ei ole minusta hyvä juttu. Useimmissa yhteyksissä kannattaa välttää sanaa neekeri jos haluaa tulla otetuksi vakavasti.

Pahoitteluni jos kuulostin ylimieliseltä tai opettavaiselta. Ei ollut tarkoitus ja pyrin välttämään sellaista. Toivon ettet lue tuota vakavasti otetuksi tulemista samaan kategoriaan, oman kokemukseni mukaan se on juuri noin.

[Jouko Heyno]

Tuaregit puhuvat berberikieltä.

Ja sitten...

Sanopa nyt sitten, mitä kieltä se "neekeri" mahtaa sitten olla ja ketkä siellä Saharan aavikola asuivat 2000 vuotta sitten, elleivät berberit?

Siellä asuivat juuri ne samat sudanilaisryhmään kuuluvat "mustat" joihin mm. jorubakielen puhujat nykyisin kuuluvat. Eikä alue - kuten totesin - ollut aavikkoa. Kyse on nimen omaan Atlaksen eteläpuolisista jokilaaksoista. Olen antanut sinulle viitteen, jossa myös kartta alueesta n. parisataa e.Kr. Jatkon kannalta kannattaa vilkaista.

Itä-Aasian asukkaita, samaan tapaan kuin eteläeurooppalaiset ovat Etelä-Euroopan asukkaita ja länsiafrikkalaiset läntisen Afrikan asukkaita.

Ja viitaten omaasi aiemmin: miten suomalainen erottaa "itäaasialaisen" muista?

Itse asiassa se ei nykyään ole aina helppoa; syntyperäisellä suomalaisella kun saattaa olla muualta tulleita vanhempia.

Miten se tähän kuuluu? Sinähän totesit, että se tarkoittaa Itä-Aasian asukkaita. Ei Suomi - ainakaan nykytietämyksen mukaan - ole Itä-Aasiassa.

Ja sanan "neekeri" käyttäminen nimen omaan halventavassa taroituksessa Suomessa on noin 40 vuotta vanha ilmiö.

No sitä se ei todellakaan ole. Kuten varmasti tietänet, jo 1800-luvun alkupuolella afrikkalaisia pidettiin alemmalla kehitysasteella olevina "villeinä" ja termi "neekeri" sai sen mukaisen merkityksen, myönteisimmillään iloisen luonnonlapsen, joka hakkaa bongorumpuja viidakossa...

Väärin. Kuka piti? Voisitko antaa lähteitä (suomalaisia koskevia).Sana nimen omaan ei muuttanut merkitystään mihinkään. Viittaan edelleen ja uudelleen "Herran enkeleihin".

Nimen omaan eivät pahenna, kuten esimerkkini osoittaa. Jos muuta väität, anna esimerkki, jossa nimen omaan sana, ei siis se, miten sitä on käytetty, on pahentanut asiaa - elle kyse ole kuulijan kuvitelmista sen käytöstä.

"Ryssä" – toki muistuttaen mieleen, että sanaa ei ole ilman sen käyttöä.

"Ryssä" on sana, jota ryssät itse itsestää käyttävät, vähän niin kuin nyt tuo mainostettu "romani", joka on jopa mustalaisten käyttämässä suomessa uutuus. "Ryssä" muuten tarkoittaa vain "naapuria". Sana oli käytössä suomessa ainakin 1500-luvulta. Kun ryssävihää lietsottiin, ei termin merkitys suinkaan muuttunut. Suhtautuminen ryssiin muuttui. Eikä sanan vaihtaminen toiseen muuttanut suhtautumista.

No, minä esimerkiksi käytän sitä täysin neutraalisti.

Hienoa sinulta, mutta enpä kehota kutsumaan afrikkalaisperäistä henkilöä "neekeriksi", hän nimittäin ei välttämättä ollenkaan tunne sinun ajatuksiasi. Et käytä kieltä yksin, vaan mukana on aina ja auttamatta sanan aiempi käyttö, sen erilaiset sivumerkitykset ja kulloinenkin konteksti.

Ei tulisi mieleenikään kutsua Muammar Gaddafia neekeriksi.

Sitäpaitsi termi "neekeri" niputtaa yhdeksi kategoriaksi melkoisen määrän erilaisia ihmisiä ja kulttuureja melkoisen mielivaltaisella tavalla. Mitä yhteistä on seattlelaisella mustalla kitaristilla ja lesotholaisella maanviljelijällä? Eipä juuri mitään.

Hyvä kysymys ja hyvä toteamus. Mitä yhteistä on yhdysvaltalaisella neekerillä ja maassa asuvalla pohjoisafrikkalaisella arabilla? Molemmat afrikkalaisia? Mikä olisi sitten korrekti ilmaisu? Onkin oireellista, että esimerkkisi on USA:sta. Olenhan koko ajan painottanut että kyse on USA:n sisäpoliittisten ongelmien tuominen suomen kieleen.

Mutta kyllä ajakin kuuluu bantukieliin, läntisiin sellaisiin. Hausa ja joruba esim. eivät.

Eipä ainakaan antamieni lähteiden mukaan. Ja mitä siihen tulee, orjakauppaa harrastivat myös ashantivaltot nykyisen Ghanan kieppeillä ja toki kaikki rannikon kuningaskunnat Senegaliin asti. Tuolla alueella ei bantuja asu.

Olen todennut jo afrikan kielten typologian sekavuudesta, samoin, ettei täällä ole tilaa siitä suuremmin keskustella - elle avata uutta säiettä. Toisaalta voidaan kysyä, kuinka pitkälle se kuuluisikaan tällaiselle foorumille.

Sanoista on kyse, mutta ei niiden kirjaimellisista tai alkuperäisistä merkityksistä.

Tässä olemme ratkaisevasti eri mieltä. Ongelman keskeinen ydin on, tuleeko meidän muuttaa suomen kielen sanojen konnotaatioita USA:n sisäpoliittisten ongelmien takia.

Nyt on puhe suomen kielestä ja suomalaisista ongelmista. Suomessa on paljon sekä avoimen rasistisia että "sivistyneemmin" väheksyviä asenteita ja enakkoluuloja, auttamatta. Ja siihen vaikuttaavat voimakkaasti ne sanat, joita käytämme tässä meidän nykyisessä Suomessamme, eivät sen sijaan niiden vuosituhansia sitten unohtuneet merkitykset.

Kyse nimen omaan ei ole suomalaisesta ongelmasta. Tämä PC-sekoilu on alkanut jo paljon aiemmin. Seurauksena oli jopa täydellisiä naurettavuuksia, kuten Brunbergin Neekeripusujen nimen vaihtaminen tai neekeritytön kuvan poistaminen Fazerin lakritsapatukan kääreestä. Samaan sekoiluun kuului Hullunkuristen perheiden korttien nimen vaihtaminen. [/quote]

Niinpä, jos kyllin moni muu suomalainen kokee samoin.

Kuinka moni?

Niin moni, että sillä on yleisempää merkitystä. Toistaiseksi minulle riittää, että esimerkiksi Runeberg käytti sanaa "finne" suorastaan ylpeänä. Ruotsissa tunnetaan Runeberg oikein hyvin.[/quote]Minulle taas riittää se, että Suomen laulu on ruotsiksi Suomis sång, ei Finlands sång. Ja kuinka monta tarvitaan, että sillä olisi "yleistä merkitystä"? Riitätkö sinä?

Et vieläkään ymmärrä: Kielen kanssa nillä ei ole tekemistä, vaan asenteiden kanssa.

Asenteet välittyvät kielen avulla.

Noin se Chomskykin selitti, ja tottesit moisen lapselliseksi. Eikö se olekaan enää lapsellista?

Hyvä esimerkki siitä, kuinka väärässä olet, on mainitsemani USA:n sisäpoliittisen rotuongelman ratkaisuyritys sanojen merkityksillä leikkimällä (maahan on edelleen puhtaasti rasistisin valtio oikeastaan koko pallollamme): Termi "negro", "neekeri" oli vielä 60-luvulla täysin korrekti jopa USA:ssa. Sitä käytti mm. Martin Luther King, jota tuskin voi syyttää erityisemmästä rotusorron edistämisestä. Kun hänet oli murhattu, änkyräosasto keksi, että termi on rasistinen, koska etelävaltioissa käytettiin sen paikallista murrevarianttia, nigger, ja klukluthan ihmosivat neekereitä. Tilalle tuli "black". Sittemmin, 70-luvulla, tuosta tuli ei-PC, koska kluklut alkoivat käyttää sitä inhoamistaan "blakcs"eistä, "mustista". Tilalle tuli "afro-american". Kun sitten kluklut alkoivat käyttää tuota termiä inhoamistaan neekereistä, muutettiin termiksi 80-luvun lopulla "african-american". Kluklut inhoavat neekereitä edelleen. Mikähän termi otetaan käyttöön seuraavaksi? Odottelemme mieleenkiinnolla.[

Juu, amerikkalaisten herkkänahkaisuus on tiedossa. Mitä siitä? Jos siellä on toisaalta tyyppejä, joille ei mikään sana kelpaa, ja sitten toisaalta taas hemmoja, jotka saavat hepulin mistä hyvänsä yrityksestä olla käyttämättä loukkaavia termejä, who cares? Riidelkööt keskenään. Nyt on kyse meidän kotoisesta suomalaisesta yhteiskunnastamme ja meidän suhteestamme ensinnäkin toisiimme ja toiseksi muuhun maailmaan. ja sillä kohtaa ongelmia on ihan oikeasti olemassa, vaikka täällä ei sitä aina tahdotakaan myöntää.

Täälläkin mainittu oikeustapaus termin "neekeri" käytöstä koski juuri ja nimen omaan sitä, että suomalainen oli käyttänyt termiä yhdysvaltalaisesta ja saanut turpaansa. Lyöjä jäi tuomiotta, sanoja ei.

[Klaus Lindgren]

Sanopa nyt sitten, mitä kieltä se "neekeri" mahtaa sitten olla ja ketkä siellä Saharan aavikolla asuivat 2000 vuotta sitten, elleivät berberit?

Siellä asuivat juuri ne samat sudanilaisryhmään kuuluvat "mustat" joihin mm. jorubakielen puhujat nykyisin kuuluvat.

Ai ne "samat mustat"? Länsi-Afrikassa puhutaan satoja eri kieliä ja siellä on satoja eri etnisiä ryhmiä. Voisitko hieman tarkentaa? Ja milloinkohan ne berberikielten puhujat saapuivat Saharaan? Ainakin heidän kirjoituksiaan on löytynyt jo ajalta muutama sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua, mikä sekin sotii teoriaasi vastaan.

Eikä alue - kuten totesin - ollut aavikkoa.

Sahara oli rutikuiva jo 2500 vuotta aikaisemmmin, kuten mm. Wikipedia voi sinulle kertoa. Jos et sitä usko, muistanet, että jo faaraoiden aikaan Sahara oli aavikkoa.

Kyse on nimen omaan Atlaksen eteläpuolisista jokilaaksoista. Olen antanut sinulle viitteen, jossa myös kartta alueesta n. parisataa e.Kr. Jatkon kannalta kannattaa vilkaista.

Kyseessä on siis tuo Pauly-Wissovan ensyklopedia. Siitä on ilmestynyt vuodesta 1839 lähtien useampiakin laitoksia ja ne ovat kaikki hyvin laajoja ja moniosaisia. Mikä nide mahtaisi olla kyseessä ja mikä se hakusana mahtaisi olla? Noita tietoja odotellessani voin todeta että 2000 vuotta sitten Saharaa halkoi vain yksi jokilaakso, Niilin laakso, aivan kuten nytkin.

Väärin. Kuka piti? Voisitko antaa lähteitä (suomalaisia koskevia).Sana nimen omaan ei muuttanut merkitystään mihinkään.

Vai että esimerkkejä sanan "neekeri" väheksyvästä käytöstä? No 1800-luvun alkupuolelta löytyvät vaikkapa Hegelin luennot, jotka on suomennettu nimellä "Järjen ääni", ja sitten on tietysti se WSOY:n ja Otavan vanha tietosanakirja 1900-luvun alusta, se iso musta siis. Niin ja vaikkapa teos "Tintti Afrikassa" antaa aika ikävän kuvan Afrikan väestöstä sekin, ja vaikkapa ennen 1970-lukua ilmestyneistä poikien seikkailuromaaneista löytyy samaa tarinaa vaikka kuinka, Tarzan-tarinat tietysti tunnetuimpana esimerkkinä. Kaikissa noissa afrikkalaisia kutsutaan "neekereiksi" ja heitä kuvataan väheksyen. Toki vaikkapa Hegelin ja Hergen puolustukseksi on sanottava, että he kirjoittivat oman aikansa normaalin tietämyksen mukaisesti, ilman erityisen pahaa tarkoitusta, ja edelleen ajatus eri "rotujen" eriarvoisuudesta oli normaali tieteellinen näkemys koko 1800-luvun ajan ja siitä eteenkin päin. Ja juuri siitä sanan "neekeri" painolastissa onkin paljolti kyse: se perustuu vanhentuneeseen luokitteluun ja nyttemmin paikkansapitämättömäksi osoittautuneeseen tietoon, ja siihen liittyy voimakkaasti juuri noiden jo taakse jääneiden näkemysten voimakkaan väheksyvä sävy.

"Ryssä" on sana, jota ryssät itse itsestää käyttävät, vähän niin kuin nyt tuo mainostettu "romani", joka on jopa mustalaisten käyttämässä suomessa uutuus. "Ryssä" muuten tarkoittaa vain "naapuria". Sana oli käytössä suomessa ainakin 1500-luvulta. Kun ryssävihää lietsottiin, ei termin merkitys suinkaan muuttunut. Suhtautuminen ryssiin muuttui. Eikä sanan vaihtaminen toiseen muuttanut suhtautumista.

Sana "ryssä" on ollut aikoinaan neutraali, mutta nykyään se on yksiselitteisen halventava haukkumasana. Sanojen mrkitykset muuttuvat aikojen saatossa, katsos. Sana "venäläinen" on asiallinen ja neutraali, "ryssä" on loukkaava. (Venäläiset eivät muuten puhu itsestään ryssinä, eiväthän he edes osaa lausua yytä :))

Sitäpaitsi termi "neekeri" niputtaa yhdeksi kategoriaksi melkoisen määrän erilaisia ihmisiä ja kulttuureja melkoisen mielivaltaisella tavalla. Mitä yhteistä on seattlelaisella mustalla kitaristilla ja lesotholaisella maanviljelijällä? Eipä juuri mitään.

Hyvä kysymys ja hyvä toteamus. Mitä yhteistä on yhdysvaltalaisella neekerillä ja maassa asuvalla pohjoisafrikkalaisella arabilla?

Molemmat asuvat Yhdysvalloissa. Tuskinpa muuta.

Olen todennut jo afrikan kielten typologian sekavuudesta, samoin, ettei täällä ole tilaa siitä suuremmin keskustella - elle avata uutta säiettä.

Teoriasi siitä, että "bantut" myivät "neekereitä" orjiksi, vaatisi tosiaan afrikkalaiskielten typologian täydellistä uusimista.

Sanoista on kyse, mutta ei niiden kirjaimellisista tai alkuperäisistä merkityksistä.

Tässä olemme ratkaisevasti eri mieltä. Ongelman keskeinen ydin on, tuleeko meidän muuttaa suomen kielen sanojen konnotaatioita USA:n sisäpoliittisten ongelmien takia.

Edelleen, viis USA:sta. Olisi toki hienoa, jos sanan "neekeri" väheksyvät konnotaatiot voisi nopeasti poistaa, mutta ikävä kyllä se ei taida olla mahdollista. Ja ajatellaanpas asiaa näinkin: erään suomalaissyntyisen ystäväni vaimo on kotoisin Etelä-Sudanista. Heidän lapsensa ovat syntyneet ja kasvaneet täällä Suomessa ja heidän äidinkielensä on suomi. Myös Lola Odusoga on tietääkseni suomalainen. Eikö olisikin aika merkillistä ja suorastaan loukkaavaa kutsua näitä ihmisiä "neekereiksi"?

Kyse nimen omaan ei ole suomalaisesta ongelmasta. Tämä PC-sekoilu on alkanut jo paljon aiemmin. Seurauksena oli jopa täydellisiä naurettavuuksia, kuten Brunbergin Neekeripusujen nimen vaihtaminen tai neekeritytön kuvan poistaminen Fazerin lakritsapatukan kääreestä. Samaan sekoiluun kuului Hullunkuristen perheiden korttien nimen vaihtaminen.

Nuo nyt ovat aika pieniä juttuja sen rinnalla, että ihmisiä väheksytään ja halveksitaan ja jopa uhkaillaan. Tai sen, että heidät asetetaan johonkin mielivaltaiseen kategoriaan, joka erottaa heidät muista.

Toistaiseksi minulle riittää, että esimerkiksi Runeberg käytti sanaa "finne" suorastaan ylpeänä. Ruotsissa tunnetaan Runeberg oikein hyvin.

Minulle taas riittää se, että Suomen laulu on ruotsiksi Suomis sång, ei Finlands sång.

Sanaa "Suomi" käytettiin tosiaan 1840-luvun romanttisessa suomalaisessa ruotsinkielisessä runoudessa aika ajoin, mutta eipä sen koommin. Termiä "suomalainen" ei käytetty silloinkaan ruotsin kielessä. Pääsääntöisesti termiä "finne" käytetään Ruotsissa neutraalisti, usein jopa lämmöllä.

Ja kuinka monta tarvitaan, että sillä olisi "yleistä merkitystä"? Riitätkö sinä?

En.

Täälläkin mainittu oikeustapaus termin "neekeri" käytöstä koski juuri ja nimen omaan sitä, että suomalainen oli käyttänyt termiä yhdysvaltalaisesta ja saanut turpaansa. Lyöjä jäi tuomiotta, sanoja ei.

Tuntematta tapausta en ota kantaa tuomion oikeellisuuteen. Sen sijaan huomaamme, että termi "neekeri" ei selvästikään ollut tuossa yhteydessä neutraali.[/quote]

[Jouko Heyno]

Sanopa nyt sitten, mitä kieltä se "neekeri" mahtaa sitten olla ja ketkä siellä Saharan aavikolla asuivat 2000 vuotta sitten, elleivät berberit?

Siellä asuivat juuri ne samat sudanilaisryhmään kuuluvat "mustat" joihin mm. jorubakielen puhujat nykyisin kuuluvat.

Ai ne "samat mustat"? Länsi-Afrikassa puhutaan satoja eri kieliä ja siellä on satoja eri etnisiä ryhmiä. Voisitko hieman tarkentaa? Ja milloinkohan ne berberikielten puhujat saapuivat Saharaan? Ainakin heidän kirjoituksiaan on löytynyt jo ajalta muutama sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua, mikä sekin sotii teoriaasi vastaan.

Toki puhutaan. niin Euroopassakin. Entäs sitten? Berberikielten puhujat (ja berberikielet - ei saa sekoittaa puhujia ja kieliä, kielen voi vaihtaa, geenejä ei - vielä) levittäytyivät nykyisen saharan ("kuiva") alueelle kauppiaina sitä mukaa kun kaupankäynti kehittyi. Suomestakin, ihan totta, löytyy jopa venäjänkielisiä tekstejä, joten...

Eikä alue - kuten totesin - ollut aavikkoa.

Sahara oli rutikuiva jo 2500 vuotta aikaisemmmin, kuten mm. Wikipedia voi sinulle kertoa. Jos et sitä usko, muistanet, että jo faaraoiden aikaan Sahara oli aavikkoa.

Joo, tota, nimen omaan ei ollut. Netin sijasta kannatta tutustua kirjastoihin.

Kyse on nimen omaan Atlaksen eteläpuolisista jokilaaksoista. Olen antanut sinulle viitteen, jossa myös kartta alueesta n. parisataa e.Kr. Jatkon kannalta kannattaa vilkaista.

Kyseessä on siis tuo Pauly-Wissovan ensyklopedia. Siitä on ilmestynyt vuodesta 1839 lähtien useampiakin laitoksia ja ne ovat kaikki hyvin laajoja ja moniosaisia. Mikä nide mahtaisi olla kyseessä ja mikä se hakusana mahtaisi olla? Noita tietoja odotellessani voin todeta että 2000 vuotta sitten Saharaa halkoi vain yksi jokilaakso, Niilin laakso, aivan kuten nytkin.

Ihan oikeasti: Katso vaikka hakusanaa "niger", ihan noin aluksi. Ja Saharaa halkoo edelleen muitakin jokia kuin Niili. Kannattaa katsoa karttaa. Tsad-järvi ja siihen laskevat joet ovat yksi kohde. Niger halkoo Saharaa jne. Jos kirjoittaa historiantutkijoiden sivustoilla, kannattaa keskittyä asioiden selvittämiseen pikaisen kirjoittelun sijaan. Tämä ei ole sättäpalsta.

Väärin. Kuka piti? Voisitko antaa lähteitä (suomalaisia koskevia).Sana nimen omaan ei muuttanut merkitystään mihinkään.

Vai että esimerkkejä sanan "neekeri" väheksyvästä käytöstä? No 1800-luvun alkupuolelta löytyvät vaikkapa Hegelin luennot, jotka on suomennettu nimellä "Järjen ääni", ja sitten on tietysti se WSOY:n ja Otavan vanha tietosanakirja 1900-luvun alusta, se iso musta siis.

Niin, ja oliko kyse termistä vai Hegun asenteesta? Entäs jos hänen terminsä neekereistä olisi ollut "Herran enkelit"? Ja miten se liitty suomen kieleen, mitä joku saku kirjoittaa?

Niin ja vaikkapa teos "Tintti Afrikassa" antaa aika ikävän kuvan Afrikan väestöstä sekin,

Lienee belgi - voin olla väärässäkin, suomalainenhan tuo, vaiko?

ja vaikkapa ennen 1970-lukua ilmestyneistä poikien seikkailuromaaneista löytyy samaa tarinaa vaikka kuinka, Tarzan-tarinat tietysti tunnetuimpana esimerkkinä.

Tarzan on loistava esimerkki. "Hän"hän arvosti nien omaan neekereitä, wazireja. Kun puhuu Tarzaneista, ne kannattaa lukea ensin.

Kaikissa noissa afrikkalaisia kutsutaan "neekereiksi" ja heitä kuvataan väheksyen.

Olet siis sitä mieltä, että jos puhuu venäläisistä väheksyen, on kyse "pienemmästä" pahasta kuin puhua "ryssistä" väheksyen?

Toki vaikkapa Hegelin ja Hergen puolustukseksi on sanottava, että he kirjoittivat oman aikansa normaalin tietämyksen mukaisesti, ilman erityisen pahaa tarkoitusta,

Ja silti vetoat "pahaan tarkoitukseen". Mites olisi vähän johdonmukaisuutta tähän?

ja edelleen ajatus eri "rotujen" eriarvoisuudesta

Hauskaa on, että tätä eriarvoisuutta vastustamaan nimen omaan kehitettiin "kallonmittaus", joka sittemmin on saanut niin huonon maineen.

oli normaali tieteellinen näkemys koko 1800-luvun ajan ja siitä eteenkin päin. Ja juuri siitä sanan "neekeri" painolastissa onkin paljolti kyse: se perustuu vanhentuneeseen luokitteluun ja nyttemmin paikkansapitämättömäksi osoittautuneeseen tietoon, ja siihen liittyy voimakkaasti juuri noiden jo taakse jääneiden näkemysten voimakkaan väheksyvä sävy.

Joo, ja siitä "finnistä" ja sen painolastista kannatta tutustua Aira Kemiläisen tutkimuksiin.

"Ryssä" on sana, jota ryssät itse itsestää käyttävät, vähän niin kuin nyt tuo mainostettu "romani", joka on jopa mustalaisten käyttämässä suomessa uutuus. "Ryssä" muuten tarkoittaa vain "naapuria". Sana oli käytössä suomessa ainakin 1500-luvulta. Kun ryssävihää lietsottiin, ei termin merkitys suinkaan muuttunut. Suhtautuminen ryssiin muuttui. Eikä sanan vaihtaminen toiseen muuttanut suhtautumista.

Sana "ryssä" on ollut aikoinaan neutraali, mutta nykyään se on yksiselitteisen halventava haukkumasana. Sanojen mrkitykset muuttuvat aikojen saatossa, katsos.

Alussa Jumala teki taivaan ja Loimaan. Sen jälkeen mitään ei ole tapahtunut itsestään. Sanojen merkitykset eivät "muutu", niitä muutetaan. Kyse on siitä, alistuuko siihen vai ei. Minä en.

Sana "venäläinen" on asiallinen ja neutraali, "ryssä" on loukkaava. (Venäläiset eivät muuten puhu itsestään ryssinä, eiväthän he edes osaa lausua yytä :))

Eivätkä neekerit puhu itsestään neekerein.ä, hehän eivät osaa suomea.

Sitäpaitsi termi "neekeri" niputtaa yhdeksi kategoriaksi melkoisen määrän erilaisia ihmisiä ja kulttuureja melkoisen mielivaltaisella tavalla. Mitä yhteistä on seattlelaisella mustalla kitaristilla ja lesotholaisella maanviljelijällä? Eipä juuri mitään.

Hyvä kysymys ja hyvä toteamus. Mitä yhteistä on yhdysvaltalaisella neekerillä ja maassa asuvalla pohjoisafrikkalaisella arabilla?

Molemmat asuvat Yhdysvalloissa. Tuskinpa muuta.

Äläs nyt, ovathan molemmat "afrikkalaisia".

Olen todennut jo afrikan kielten typologian sekavuudesta, samoin, ettei täällä ole tilaa siitä suuremmin keskustella - elle avata uutta säiettä.

Teoriasi siitä, että "bantut" myivät "neekereitä" orjiksi, vaatisi tosiaan afrikkalaiskielten typologian täydellistä uusimista.

No eipä niinkään, mutta olen jo keskustelumahdollisuuksista täällä todennut. Ohjeissa on todettu, että liian pitkiä esityksiä ei hyväksytä, sitä varten on olemassa kirjapainot. Ilman nimenomaista lupaa ylläpidolta lupaa en edes yritä.

Sanoista on kyse, mutta ei niiden kirjaimellisista tai alkuperäisistä merkityksistä.

Tässä olemme ratkaisevasti eri mieltä. Ongelman keskeinen ydin on, tuleeko meidän muuttaa suomen kielen sanojen konnotaatioita USA:n sisäpoliittisten ongelmien takia.

Edelleen, viis USA:sta.

Kun koko ongelma on lähtöisin USA:sta, niin en voi itse "viis". Todellisuutta ei voi tässäkään unohtaa. Vai voiko?

Olisi toki hienoa, jos sanan "neekeri" väheksyvät konnotaatiot voisi nopeasti poistaa, mutta ikävä kyllä se ei taida olla mahdollista.

Kysymys ei ole poistamisesta, vaan siitä, että niiden tuominen sanaan on uutta. Miksi moinen on hyväksytty? Pitääkö meidän alistua siihen, että USA:n sisäpoliittiset ongelmat ovat meidänkin ongelmamme?

Ja ajatellaanpas asiaa näinkin: erään suomalaissyntyisen ystäväni vaimo on kotoisin Etelä-Sudanista. Heidän lapsensa ovat syntyneet ja kasvaneet täällä Suomessa ja heidän äidinkielensä on suomi. Myös Lola Odusoga on tietääkseni suomalainen. Eikö olisikin aika merkillistä ja suorastaan loukkaavaa kutsua näitä ihmisiä "neekereiksi"?

Miksi? Siksikö, että se on USA:ssa loukkaavaa? Sudanissa tai Lolan isän kotimaassa se ei ole.

Kyse nimen omaan ei ole suomalaisesta ongelmasta. Tämä PC-sekoilu on alkanut jo paljon aiemmin. Seurauksena oli jopa täydellisiä naurettavuuksia, kuten Brunbergin Neekeripusujen nimen vaihtaminen tai neekeritytön kuvan poistaminen Fazerin lakritsapatukan kääreestä. Samaan sekoiluun kuului Hullunkuristen perheiden korttien nimen vaihtaminen.

Nuo nyt ovat aika pieniä juttuja sen rinnalla, että ihmisiä väheksytään ja halveksitaan ja jopa uhkaillaan.

Totta. Tässä olemme samaa mieltä. Mutta se ei liity mitenkään käytettyyn sanaan. Palautan taas mieliin aiemmin esittämäni termistä "Herran enkelit".

Tai sen, että heidät asetetaan johonkin mielivaltaiseen kategoriaan, joka erottaa heidät muista.

Kaikki sosiolingvistiset kategoriat ovat mielivaltaisia, ja tarkoitus on nimen omaan erottaa. Ilman tätä kielensisäistä mekanismia me emme voisi ylipäätään toimia. Ympäristö on kategorisoitava, jotta voisi elää. Kategosrisointi ei ole sama asia kuin arvottaminen.

Toistaiseksi minulle riittää, että esimerkiksi Runeberg käytti sanaa "finne" suorastaan ylpeänä. Ruotsissa tunnetaan Runeberg oikein hyvin.

Minulle taas riittää se, että Suomen laulu on ruotsiksi Suomis sång, ei Finlands sång.

Sanaa "Suomi" käytettiin tosiaan 1840-luvun romanttisessa suomalaisessa ruotsinkielisessä runoudessa aika ajoin, mutta eipä sen koommin. Termiä "suomalainen" ei käytetty silloinkaan ruotsin kielessä. Pääsääntöisesti termiä "finne" käytetään Ruotsissa neutraalisti, usein jopa lämmöllä

No ei tietenkään käytetty, un se on suomea. "Finnjävelin" lämmön me kaikki ymmärrämme. En "finne" igen? Tuutuako? Lämmintäkö? Kuinka "kuumaa"?

Ja kuinka monta tarvitaan, että sillä olisi "yleistä merkitystä"? Riitätkö sinä?

En.

Täälläkin mainittu oikeustapaus termin "neekeri" käytöstä koski juuri ja nimen omaan sitä, että suomalainen oli käyttänyt termiä yhdysvaltalaisesta ja saanut turpaansa. Lyöjä jäi tuomiotta, sanoja ei.

Tuntematta tapausta en ota kantaa tuomion oikeellisuuteen. Sen sijaan huomaamme, että termi "neekeri" ei selvästikään ollut tuossa yhteydessä neutraali.

Tuntien tapauksen asiakirjojen pohjalla otan kantaa: huomaamme, että USA:n sisäpoliitiinen ongelma on tehty ongelmaksi Suomessa.

Aivan sama tilanne löytyy suomalaisten heikossa omanarvontunnossa, kun Yrjö Puska on "amerkikan presidentti" ja Irakissa on "amerikkalaisia" joukkoja. Amerikan mielenkiintoisin poliittinen johtaja tällä hetkellä on Hugo Chavez, ja toinen, ehkä tulevaisuudessa vielä kiinnostavampi, Evo Morales, joka on intiaani - voih, sekin on sana, joka on USA:ssa ei-PC. Yrjö ei todellakaan ole Amerikan presidentti.

Tuosta PC:stä ja finneistä kannattaa muistaa myös, että esimerkiksi termi "irokeesi" on äärimmäisen luokkaava. Silti sitä käytetään Suomessa edelleen jopa oppikirjoissa. Arvatkaapas, miltä kohteena olevista tuntuu. Termi tarkoittaa "käärmeenpenikkaa".

[Klaus Lindgren]

Toki puhutaan. niin Euroopassakin. Entäs sitten? Berberikielten puhujat (ja berberikielet - ei saa sekoittaa puhujia ja kieliä, kielen voi vaihtaa, geenejä ei - vielä) levittäytyivät nykyisen saharan ("kuiva") alueelle kauppiaina sitä mukaa kun kaupankäynti kehittyi. Suomestakin, ihan totta, löytyy jopa venäjänkielisiä tekstejä, joten...

Kyse on nimen omaan Atlaksen eteläpuolisista jokilaaksoista. Olen antanut sinulle viitteen, jossa myös kartta alueesta n. parisataa e.Kr. Jatkon kannalta kannattaa vilkaista.

Ihan oikeasti: Katso vaikka hakusanaa "niger", ihan noin aluksi. Ja Saharaa halkoo edelleen muitakin jokia kuin Niili. Kannattaa katsoa karttaa. Tsad-järvi ja siihen laskevat joet ovat yksi kohde. Niger halkoo Saharaa jne. Jos kirjoittaa historiantutkijoiden sivustoilla, kannattaa keskittyä asioiden selvittämiseen pikaisen kirjoittelun sijaan. Tämä ei ole sättäpalsta.

Voitit kyllä ihan itse yksilöidä, missä päin nykyistä Saharaa tarkoittamasi ihmiset asuivat, mitä kieltä he puhuivat ja mitä jokilaaksoa mahdat tarkoittaa. Lähteesi tarkentaminenkaan ei tekisi pahaa, nykyisellään se on varsin lavea.

Tarzan on loistava esimerkki. "Hän"hän arvosti nimen omaan neekereitä, wazireja. Kun puhuu Tarzaneista, ne kannattaa lukea ensin.

Luettu on, tietysti. Kolonialistinen ote on kirjoissa itsestäänselvyys.

Olet siis sitä mieltä, että jos puhuu venäläisistä väheksyen, on kyse "pienemmästä" pahasta kuin puhua "ryssistä" väheksyen?

Toki.

Toki vaikkapa Hegelin ja Hergen puolustukseksi on sanottava, että he kirjoittivat oman aikansa normaalin tietämyksen mukaisesti, ilman erityisen pahaa tarkoitusta,

Ja silti vetoat "pahaan tarkoitukseen". Mites olisi vähän johdonmukaisuutta tähän?

[/quote]

Niin, nykyään tunnemme muun muassa afrikkalaista kulttuuria ja historiaa paremmin ja tiedekin on nuo rotuopit hylännyt.

Alussa Jumala teki taivaan ja Loimaan. Sen jälkeen mitään ei ole tapahtunut itsestään. Sanojen merkitykset eivät "muutu", niitä muutetaan. Kyse on siitä, alistuuko siihen vai ei. Minä en.

Et käytä kieltä yksin, etkä keksi sitä itseksesi. Saat sanat annettuina ja muokkaat niitä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ja sitä paitsi: miksi käyttää ihmisistä termejä, joiden tietää heitä loukkaavaan? Onko se sana "neekeri" niin kallisarvoinen ja rakas, että siitä kannattaa pitää kiinni?

Miksi? Siksikö, että se on USA:ssa loukkaavaa? Sudanissa tai Lolan isän kotimaassa se ei ole.

Siksi, että se on täällä Suomessa loukkaavaa, yhdeksässä tapauksessa kymmenestä.

Totta. Tässä olemme samaa mieltä. Mutta se ei liity mitenkään käytettyyn sanaan.

Sanankäytön parantaminen on pieni ja vaivaton juttu, ja sillä saadaan aikaan merkittävää parannusta – toki jos ei liioitella sitäkin. Onko se niin vaikeata kutsua nigerialaista nigerialaiseksi?

Tuntematta tapausta en ota kantaa tuomion oikeellisuuteen. Sen sijaan huomaamme, että termi "neekeri" ei selvästikään ollut tuossa yhteydessä neutraali.

Tuntien tapauksen asiakirjojen pohjalla otan kantaa: huomaamme, että USA:n sisäpoliitiinen ongelma on tehty ongelmaksi Suomessa.

Loukkaava se termi oli silti, kuten tuo lyöjä saattoi jopa etukäteen tietää. Tiesi ainakin jälkeenpäin.

[Toni Selkala]

Ensinnäkin pahoittelen jälleen kerran Jouko Heynolle sitä, etten osannut vastata tavalla, jossa olisin tuonut selvästi esiin omat mielipiteeni. Liekin paikallaan aloittaa niistä. Omasta mielestäni jokaisella sanalla on laaja semanttinen kenttä jonka sisällä merkitys kulkee riippuen kulloisenkin puhujan sosio-ekonomisesta asemasta sekä tietenkin ajasta. Siksi tällaisessa tapauksessa on varsin tarpeetonta tuoda esiin sanojen etymologiaa tuhansien vuosien takaa kuten neekeri-sanan osalta näyttää käyneen. Vaikka alunperin sana olisi tarkoittanut naapurin kissan viiksikarvoja, se ei muuta sen merkitystä suomessa 21. vuosisadan alussa. Kun käytämme sanoja kannamme niiden mukana taakkaa niistä arvoista joita aiemmat kielenkäyttäjät ovat niille ladanneet. Emme voi elää tyhjiössä. Tässä löytyy yhtymäkohta neekeri-sanan ja Jouko Heynon esittämän Yhdysvaltain ongelma -tematiikan väliltä. Vaikka ongelma ei olekaan meidän, jaamme osittain sen kielelliset vaikutukset. Esimerkiksi nousseessa neekeri-sanassa tämä yhteys on ilmeinen: alunperin sana on tullut suomeen ruotsista, mutta monet ovat jälkeenpäin liittäneet sanan englannin sanaan "nigger". Samalla on tullut mukana uusia konnotaatiota.

neekerien omakielinen nimitys olisi tai sen tulisi olla Suomessa ei-PC

On syytä erottaa toisistaan mikä on julkisessa keskustelussa sallittua ja mikä hyväksyttävää. Ensinnäkin voidaan kysyä, mitä hyötyä ja toisaalta haittaa politiikan diskurssissa voitaisiin saavuttaa neekeri-sanan käytöllä? Useimmat valitsevat kuitenkin sen helpomman tien ja tyytyvät näennäisen neutraalin tummaihoinen tai musta sanan käyttämiseen. Silti kuka tahansa voisi puhua varmasti eduskunnan puhujankopissa neekereistä ilman, että häntä salista poistettaisiin.

Siis, kuten totesin, kyse ei ole sanasta vaan sen käytöstä, kontekstista, juuri niin kuin esitin.
--
Jos pappi puhuu "herran enkeleistä" tai KKK:n johtaja puhuu herran enkeleistä puhuessaan USA:n neekereistä, ei kyse ole sanoista, vaan niiden käytöstä.
--
Ja juuri siksi sanoilla pitää olla sosiaalisesti sovittu merkitys.
--
Riippuu aivan siitä, kuka puhuu, ja mistä. Jos Paju tuotakin ajattelee universaalisti, on hän oman rajoittuneen ajattelunsa vanki.

Samalla kuitenkaan en voi olla osittain ainakin ihmettelemättä tätä argumenttiesi näennäistä ristiriitaisuutta. Miten sanaa käytetään irrallaan kontekstista? Antamasi esimerkki Klu Klux Klanista ja papista unohtaa juuri sanojen luonteen kulttuurisina tuotoksina. Vaikka tilaisuus olisi sama, sanoma olisi eri. Pelkkä kontekstiaalisuus ei selitä sanojen merkityseroja. Lisäksi, mikä sisältää merkityksen jolleivät sanat joita sanotaan? Kuitenkin viimeisessä esimerkissä olet sitä mieltä, että sanat ovatkin sanojansa näköisiä ja tämän kantamat opit ja aatteet muovaavat niitä. On toki helppo keskustella ja esittää mielipiteitä mikäli ei edes pyri sisäiseen koherenssiin. Itse taisit kirjoittaa: "Keskustella kun voi vain siitä, miten keskustelija itse on jonkin asian ymmärtänyt." Jos ymmärtää asiat kuten tuuliviiri, keskustelulta vain katoaa pohja.

Olet siis sittenkin sitä mieltä, että jos puhuu "mustalaisista" ja "neekereistä" eikä tarkoita niitä loukkaaviksi, nuo sanat ovat OK? No, sitähän minä olen yrittänyt tolkuttaa.

Tulee kuitenkin muistaa mitä kommunikaatio tarkoittaa. Siinä on aina kaksi puolta, lähettäjä ja vastaanottaja. Vaikka lähettäjän kielellisessä järjestelmässä sanaan liittyisi ainoastaan positiivisiä arvoja tulee kommunikaatiossa ottaa huomioon myös vastaanottaja. Tämä tuntuu valitettavan usein unohtuvan. Siitä johtuen jossakin tietyssä yhteisössä keskustelu käyttäen manne-, romani-, neekeri-, mutiainen-, hinttari- jne. sanoja on mahdollista ketään loukkaamatta. Keskustelijan tulee vain ymmärtää milloin vastaanottaja ei omaa yhteneviä arvoja ja tällöin vaihtaa kielellistä rekisteriä. Siksi yleiseen keskusteluun ei tulisi ottaa käyttöön sanoja, jotka saattavat loukata suurtakin joukkoa ihmisiä, jollei tämä nimenomaisesti ole tarkoitus.

"Herran enkeleiksi", luuletko tosissasi, että hän ja muut kuklut alkavat pitää neekereistä? Itse en ihan usko. Noam Chomsky uskoo.

Viittaatko tällä nyt toisinajattelija Chomskyyn vai kielitieteilijä Chomskyyn? En koskaan ole kyllä ymmärtänyt Chomskyn teoriaa kielestä niin, että sanoja vaihtamalla ihmiset muuttaisivat käsitystään, eikä se oikein mielestäni sovi chomskylaiseen kielen syvärakenteen teoriaankaan. Haemme kielen järjestelmästämme kompetenssin avulla jotain jonka muutamme performanssilla sanoiksi jotka jaamme muiden kanssa. Sanojen ulkoasu tulee mielestäni esiin performanssin tasolla, eikä niillä siten ole merkitystä kielen järjestelmään josta tiedämme jotain vain kompetenssimme avulla. Toivottavasti voit selventää tätä.

Sanojen merkitykset eivät "muutu", niitä muutetaan. Kyse on siitä, alistuuko siihen vai ei. Minä en.

Sanoja ei ole olemassa ilman kommunikaatiota, joten tämä argumentti on sinällään tarpeeton. Siinä mielessä on aina tietoista synnyttää uusi sana tai muuttaa sen muotoa, sillä tokkopa sinäkään uskot, että sanat olisivat olemassa ilman ihmisyhteisöjä. Kuka tai ketkä sanojen merkityksiin vaikuttavat tulikin vastattua jo aikanaan, joten viittaan edellä kirjoittamaani. Bahtin olisi varmasti iloinen nähdessään jonkun näin voimakkaasti kannattamassa hänen marxilaiseen konflikti-teoriaan pohjautuvaan sosiolingvististä tutkimustaan. Kukaan ei kielläkään sinua pitämästä kiinni omista sanoistasi, kannattaa vain muistaa, että yksin on kurja kommunikoida.

Kysymys ei ole poistamisesta, vaan siitä, että niiden tuominen sanaan on uutta. Miksi moinen on hyväksytty?

Kieltä ei voitane samassa mielessä pitää sopimuksena kuin vaikkapa kauppakirjaa. Siksi on tarpeetonta kysyä onko joku hyväksyttyä vai ei. Meistä jokainen (suomen kielen käyttäjä ja puhuja) on omalta osaltaan vastuussa kielen muutoksesta. Juuri tästä syystä myös tämä keskustelu on hedelmällistä, koska se osoittaa, ettei mikään päätös voi muuttaa puhujien omaa tahtoa. Kuka siis on hyväksynyt? Me olemme. Sanaa jolla vielä on käyttöä ei voi kahlita, tahdoitpa sitä tai et.

[Toni Selkala]

Kirjoitan vielä lyhyesti kielten luokittelusta, jottei unohtuisi, että myös kielten luokittelut ovat täysin sopimuksenvaraisia. Tässäkin keskustelussa on tullut esille mitä moninaisimpia luokituksia afrikkalaisille kielille. Kuten varmasti kirjoittajat tietävätkin alun perin luokittelut luotiin nimenomaan siitä syystä, jotta voitaisiin todeta indo-eurooppalaisten kielten olevan kovasti paljon parempia kuin muiden. Todellinen kehityksen huippu. Siksi jo lähtökohtaisesti kaikkeen kielten luokitteluihin tulisi suhtautua aavistuksen varauksellisesti.

Keskustelussa on tullut monesti esiin myös sanojen synty ja niiden tausta, usein jopa vuosituhansien päähän. Tämä kuulostaa oudoksuttavalta kun ottaa huomioon sen, miten vähän kirjallisia lähteitä, jos ainoatakaan, on jäljellä afrikkalaisista kielistä tuollaisilta ammoisilta ajoilta. Sanojen merkitysten selvittäminen ei ole samalla tavoin eksakti tiede kuin vaikkapa matematiikka. Sanoista voidaan saada selville milloin ne ensimmäisen kerran ovat esiintyneet, monesti tästä kontekstista osittain saadaan selville mitä ne ovat voineet tarkoittaa, jonka jälkeen voidaan selvittää mahdollisesta muista, aiemmista toisen kielisistä lähteistä, josko sana on lainattu toisaalta.

Mutta koska kyse on vain ja ainoastaan kirjallisista lähteistä, joista emme useinkaan tiedä edes kirjoittajaa saati hänen yhteiskunnallista asemaansa, saamme selville sanoista vain yhden puolen. Siksi olisikin parempi jättää absoluuttisten totuuksien sanominen kielen kehityksestä kahvipöytäkeskustelun tasolle eikä käyttää tällaisia totuuksia argumenttien tukena. Jos vaikkapa vuosituhat myöhemmin löytyisi vain dokumentti, jossa tämän keskustelun pohjalta todettaisiin, että "musta" tarkoittaa Afrikassa alunperin asunutta joukkoa ihmisiä, emme voisi pitää tätä tietoa vääränä, mutta tokkopa kukaan sitä aivan todenmukaisena kuvana mustasta voisi pitää. Ongelma on vähän sama kuin Russelin oivallisesti valaisema esimerkki siitä, miten valoa ei voi kuvata kertomalla sen olevan tiettyä aallonpituutta. Puuttumaan jää kaikki inhimillinen.

[Trilisser]

Ei Lola Odusoga ole neekeri, hän on mulatti. Ja mainittakoon, että kannatin hänen silloista valintaa Miss Suomeksi.

Yksinkertainen kysymys: missä entisissä Afrikan siirtomaissa elintaso ja ihmisten yleinen hyvinvointi on parantunut enemmän tai yhtä paljon kuin entisessä emämaassa itsenäistymisen jälkeiseinä aikana? Tämän kymymyksen vastaus kertonee jotakin afrikkalaisista valtioista.