Tuomo Yrttiaho
Viestit: 201
Liittynyt: 18.04.11 09:40

Tuore pro gradu tarkastelee kielellisiä käänteitä Historiallisessa Aikakauskirjassa vuosina 1970-2005

Kenneth Partti: Kielellisten käänteiden vastaanotto Historiallisessa Aikakauskirjassa ja Historisk Tidskriftissä 1970-2005.
Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta, historian ja etnologian laitos, yleinen historia.

Tiivistelmä
Kielelliset käänteet ovat vaikuttaneet muiden ihmistieteiden tavoin myös historiantutkimuksessa viimeisten vuosikymmenien aikana. Käänteitä on ollut monia ja historiantutkimuksessa niitä ovat edustaneet mm. Quentin Skinner, Reinhart Koselleck, Joan Scott, Hayden White, Frank Ankersmit sekä osin Michel Foucault, joten kaikkia heitä tarkastellaan tässä tutkimuksessa kohdehenkilöinä. Heidän edustamansa kielelliset teoriat ovat kehittyneet 1960–1980-luvuilla ja ulottuvat aatehistorian empiirisestä tutkimuksesta teoreettiseen postmodernismiin.

Tätä kielellisten käänteiden ensimmäisen aallon vastaanottoa tarkastellaan Historiallisessa Aikakauskirjassa ja Historisk Tidskriftissä vuosien 1970 ja 2005 välillä julkaistujen kirjoitusten kautta. Tutkimuskysymyksinä ovat, missä vaiheessa Historiallisessa Aikakauskirjassa ja Historisk Tidskriftissä on julkaistu kirjoituksia kielellisiin käänteisiin liittyen ja mitä niistä kirjoitettiin tutkittavana ajanjaksona. Metodologisesti tutkimus rakentuu vastaanottoteorian, vertailevan historiantutkimuksen ja osin käsitetutkimuksen varaan. Näiden näkökulmien kautta päästään tarkastelemaan itse kielellisten käänteiden vastaanoton lisäksi myös Suomessa ja Ruotsissa vallinneita tutkimuskulttuureja, koska keskustelu kielellisistä käänteistä heijasteli myös sitä.

Tutkimus osoittaa, että kielellisten käänteiden vastaanotto on ollut hyvin monimuotoinen ilmiö Suomessa ja Ruotsissa. Eri teorioiden saapuminen ja käyttöönotto on vaihdellut huomattavastikin, riippuen aina tutkijasta ja tilanteesta, ja konkreettiset kielelliseen tutkimukseen pohjautuvat läpimurrot ovat ilmenneet osin vasta 2000-luvulla. Vertailemalla Historiallisen Aikakauskirjan ja Historisk Tidskriftin kirjoituksia voidaan tehdä johtopäätöksiä myös maiden välisistä tutkimuskulttuurisista eroista, jotka viime kädessä palautuvat maailmansotien jälkeiseen tilanteeseen. Tuolloin Suomessa alkoi yleisen historian ja kansainvälistymisen nousu, kun taas Ruotsin tutkimuskulttuuriset suhteet ulkomaille olivat heikentyneet sotien myötä selvästi. Tästä syystä kielelliset käänteet ilmenivät pääasiassa Historiallisessa Aikakauskirjassa aiemmin ja vahvemmin kuin ruotsalaisessa vastineessaan, poikkeuksena Ruotsissa menestynyt sukupuolihistoria.

On perusteltua puhua kielellisistä käänteistä monikossa, koska käänteitä on saapunut suomalaiseen ja ruotsalaiseen keskusteluun eri aikoina ja eri aalloissa, minkä lisäksi niitä on diskursiivisesti sekoitettu keskenään. Lisäksi vastaanotto ei ole ollut suoraa ja lineaarista, vaan perinteisen ja vanhemman historiantutkimuksen näkemyksiä kielellisistä menetelmistä ilmestyi vielä 1990- ja 2000-luvuilla. Samoin selkeistä läpimurroista huolimatta keskustelu on osaltaan pysynyt paikoillaan, koska vielä 2000-luvullakin palattiin vuosikymmeniä vanhoihin menetelmäteksteihin uudelleenarviointien ja esittelyjen kautta

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”