Aivan, EEC-vapaakauppasopimus. Finnlex: Suomen ja Euroopan talousyhteisön välillä tehty sopimus/EEC, sop. 66. ja 67/1973 ,allekirjoitettu 5.10.1973, ratifioitu 27.11.-73,Vetehinen kirjoitti:
Suomi ei liittynyt jäseneksi vaan solmi vapaakauppasopimuksen, jolla monien teollisuustuotteiden tullit poistuivat siirtymäajan kuluessa kaupassa EEC-maiden kanssa.
Samaan aikaan Suomi solmi vapaakauppasopimuksen myös SEV:n kanssa.
astui voimaan 1.1.1974.
Eduskunta hyväksyi sopimuksen äänin 141 - 36.
NL:llekin
sopimus oli tietysti pulmallinen, loihan EEC-sopimus poliittisiakin suhteita Länsi-Eurooppaan ja muut jäsenmaat ( myös L-Saksa ) olivat NATOnkin jäseniä.
Pres. Kekkosen hallinto oli jo kesäkuussa 1973 tehnyt aloitteet Puolalle, Unkarille, Tsekkoslovakialle, DDR:lle, Romanialle, Bulgarialle ja Jugoslavialle kauppasuhteiden edistämiseksi ja ns. Kevsos-sopimukset syntyivät.
Nuo itä-blokin maat lienevät jääneet Eftan etujen ulkopuolelle, Neuvostoliitollehan Suomi myönsi Eftan edut ( 20%:n tullimuuri ) Moskovassa solmiessaan NL-Suomi -tullisopimuksen.
Mutta mitenköhän Neuvostoliitto hyötyi tuosta NL-Suomi Efta-edusta, sehän vei Länsi-Eurooppaan pääasiassa öljyä?
Ja toiset Efta-maat eivät valmiissa sopimusluonnoksessa hyväksyneet Eftan etujen myöntämistä NL:lle ja FinnEfta nähtävästikin syntyi tästä syystä.
Länsi-Eurooppa hyväksyi Suomen erityissuhteet Neuvostoliittoon?
Clearing-vaihtokaupan olen lukenut olleen 1950-luvulla yli 30%:a Suomen ulkomaankaupasta, pudoten välillä 14 %:iin ja olleen EEC-sop. jälkeen n. 20%:n tasolla.
Kremlissäkin
näytetään hyväksytyn Suomen erityisasema länsikaupan ( metsäteollisuus ) ollessa 70-80 %:a?
Veikko Palvo