Markku Kuisman tutkimuksessa sanotaan Raaden huomanneen 1960-luvun alussa Nesteen maksavan neuvostoöljystä enemmän kuin monet muut maat. Mutta eivätköhän tuolloisetkin hinnanerot sisälly siihen "epävakauteen." Vuoden 1961 sopimuksen hinta vuosille 1962 - 1965 oli US$ 1,535/bbl vapaasti laivassa Mustan meren rannassa ja plusVetehinen kirjoitti:
Suomen ja Neuvostoliiton kaupassa ei käytetty "maailmanmarkkinahintaa". Sellaista ei edes ole jäänmurtajille eikä nailonpaidoille. Öljyn hinta toki noteerataan markkinapaikoilla, mutta myös öljyissä on laatueroja, jonka vuoksi öljyjen hinnat eroavat toisistaan ja neuvostoliittolainen öljy on heikkolaatuista sen korkean rikkipitoisuuden vuoksi.
2,75 $/tonni Itämeren rannalla. ( Ventspils? ) Italian fob-hinta 1,31 - 1,22 $/bbl, L-Saksa 1,30 ja Japani 1,26 - 1,18. "Suola-alennusten" hinnoistakin 1,75$/tn kirjoitetaan, merkinnee öljyn laatua. Jalostamojen suunnittelijanakin oli USAlainen ins.tsto Lummus, joka oli 1930-luv. suunnitellut jalostamoja Neuvostoliittoonkin, joten eiköhän suolan/rikinpoistolaitteet olleet suunnitelmissa mukana.
Öljykriisi 1973
näyttää aikaansaaneen UKK:nkin apua vaatineen hintaneuvottelun.
ETLA 12.1986 http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B50.pdf kirj. öljyn hinnan romahdettua Suomen olleen mm. 1983 suurin ulkomainen laivojen toimittaja Neuvostoliitolle.
Suomen tuonnin sanotaan olleen pääosin $-pohjaista ja Suomen viennin NL:oon ruplapohjaista. ( 12.1986 RPL-arvo ja arvio: mm. dollarin osalta US$ 42 %:a. )
Miten ruplan arvo sitten lienee määriytynytkään?
Ruplan kurssi suhteessa Suomen markkaan ja länsivaluuttoihin.
Ja
ainakin tuolloin clearing-tilin luottoraja 300 miljoonaa ruplaa oli ylittynyt, mikä merkitsi Suomen Pankin myöntämää korotonta luottoa NL:lle. Suomalaisyritykset saivat rahansa SP:sta markoissa, vaihdettavassa valuutassa.
Koska
neuvostoöljy ostettiin vaihtamalla sitä mm. laivoihin, itäöljyn todellinen hinta paljastunee vertaamalla sitä idänviennin tuottoihin?
Esim. rakennusviennin
osalta itävienti romahti NL:n loppuaikoina ja Saksan maksamat `sotilaskylien´ rakentamiset NL:oon olivat runsaasti tappiollisia.
Ja
1980-luvun alussa tuonnista oli öljyä 75%, hiili 4%, kaasu 3,5%, sähkö 2% eli energia yht. 85%. Plus muut raaka-aineet, kokonaismäärä yli 90%:a.
Öljyn hinnan romahdettua 1986 välitysöljykauppaa lienee lisätty mahdollisuuksien mukaan ja annettu vientiluottoja -- nostamaan clearing-tilin luottorajan ylitystä?
Venäjän Suomelle maksamaa velkaa.
Veikko Palvo