Sanojen merkitys

[Heikki Jansson]

Tässä osoitteessa esitetyssä videoleikkeessä (kesto ~15 sekuntia) käytetyn "neekeri"-sanan loukkaavuudesta ei voine olla epäselvyyttä.
http://www.youtube.com/watch?v=uyh69K-mS7A&NR=1

Huomatkaa muuten, ettei se, jota loukataan edes ole neekeri itse vaan minusta ainakin valkoihoinen. - Eri asia ja tärkeämpi on kysymys siitä, onko se mikä aiheuttaa tilanteessa loukkaamisen itse käytetty sana vai kokonaisuus, konteksti. Ei kai kukaan ole kiistänyt, etteikö sanaa usein käytettäisi loukkaamistarkoituksessa.

[Heikki Jansson]

Ei Lola Odusoga ole neekeri, hän on mulatti. Ja mainittakoon, että kannatin hänen silloista valintaa Miss Suomeksi.

Yksinkertainen kysymys: missä entisissä Afrikan siirtomaissa elintaso ja ihmisten yleinen hyvinvointi on parantunut enemmän tai yhtä paljon kuin entisessä emämaassa itsenäistymisen jälkeiseinä aikana? Tämän kymymyksen vastaus kertonee jotakin afrikkalaisista valtioista.

Olisiko jostain syystä mielestäsi pitänyt parantua enemmän tai yhtä paljon?

Vastaus toisaalta varmaan riippuu siitä, millä mittarilla mitataan. Jos vertauksen lähtökohdaksi otetaan toisaalta itsenäistynyt siirtomaa siinä kehitystilassa jossa se oli itsenäistyessään, ja verrataan emämaan kehitykseen silloin kuin se oli vastaavassa kehitysasteessa aikoinaan (kaiketi keskiajalla ellei aikaisemmin), ja vertausmittariksi otetaan esimerkiksi bruttokansantuotteen kehitys, on vastaus todennäköisesti: kaikki joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Huomioon ottaen se teknologinen kehitys, joka Afrikan valtiolla on ollut hyödynnettävissä, on todennäköisesti entisen emämaan kehitys aikoinaan ollut selvästi hitaampaa, mutta vannomatta tietenkin paras. Esimerkiksi sisällissodat aiheuttavat vääristymiä, joita ei voi, sikäli kun tuollainen vertaus ylipäätään olisi mahdollinen, oikoa ja vertaus on käyttökelvoton.

Muutoinkin on esittämäsi vertaus liian ylimalkainen sanoakseen oikeastaan mitään. En tosin tiedä mitä se jokin, jonka ilmoitat vastauksen kertovan, edes voisi olla? Tarkoitatko ehkä afrikkalaisten väitettyä älyllistä alemmuutta verrattuna valkoisiin (niin kuin Tatu Vanhasen esitettiin ilmoittaneen oik. ne sitä osoittavat tutkimukset, jotka tämä oli ottanut omien tutkimustensa pohjaksi)? Tietääkseni muuten eivät Tatu Vanhasen tutkimukset tai ne tutkimukset jotka ovat hänen tutkimustensa perustana ja osoittavat joidenkin afrikkalaisten älykkyysosamäärän olevan selvästi alempi kuin joidenkin valkoisista koostuvien vertailuryhmien koske neekereitä yleensä vaan nimenomaan joitain määrättyjä afrikkalaisia, sitä keitä, en tarkemmin tiedä, en tunne yksityiskohtia.

[Trilisser]

Tatu Vanhanen ei kiinnosta pätkääkään sillä jos joku löytää jotain myönteistä Singaporen kaltaisista ihmisautomaattien tuotantolaitoksista (mitä muutakaan Singaporen koululaitos on) en tätä henkilöä arvosta kovinkaan paljoa.

Vertailukohtana on tietenkin väestön keskimääräisen elintason ero emämaan ja siirtomaan välillä itsenäistymishetkellä vs. tänä päivänä. Epäilenpä vaikkapa Zimbabwen ja Englannin elintasoeron (ml. lapsikuolleisuus, keskim. elinikä yms), olevan tänä päivänä suuremman kuin edellisen itsenäistyessä.

[Annastiina Mäkilä]

Tietääkseni muuten eivät Tatu Vanhasen tutkimukset tai ne tutkimukset jotka ovat hänen tutkimustensa perustana ja osoittavat joidenkin afrikkalaisten älykkyysosamäärän olevan selvästi alempi kuin joidenkin valkoisista koostuvien vertailuryhmien koske neekereitä yleensä vaan nimenomaan joitain määrättyjä afrikkalaisia, sitä keitä, en tarkemmin tiedä, en tunne yksityiskohtia.

Olen tutustunut Tatu Vanhasen tutkimuksiin ja en kutsuisi niitä tieteellisiksi tutkimuksiksi. Esimerkiksi tutkimuskirjallisuuslähteitä hän käyttää hyvin tarkoitushakuisesti ja yksinkertaisesti sivuuttaa kaiken tutkimuksen, joka ei tue hänen omia ennakkokäsityksiään. Toisaalta hän lukee näiden älykkyysosamääräkokeiden tuloksia täysin ilman analyysia, siis todellista analyysia. Jo itse ÄO-kokeiden kehittäjä ei olisi halunnut testejä käytettävän tällaisiin tarkoituksiin kuin Vanhanen käyttää. Jo tämä kehittäjä tiesi, että ÄO-kokeilla mitataan ensisijaisesti ympäröivän kulttuurin tarjoamia malleja ja avaimia, ja toisekseen kehityksen astetta. (Hän siis kehitti kokeet peruskoulua varten, jotta luokasta löydettäisiin ne lapset, jotka erilaisen kehittymisvauhdin tähden tarvitsivat joko huomiota tai siirtoa toiselle luokalle.)

Puhuttaessa ÄO-kokeista, tulisi pitää mielessä todellakin se, että ne ovat täysin kulttuurisidonnaisia kokeita. Vanhasen materiaalinaan käyttämät kokeet olivat käsittääkseni mensa-tyyppisiä, matemaattista lahjakkuutta mittaavia kokeita. On hyvin yksinkertaista ymmärtää, että esimerkiksi suomalaisen on helppo pärjätä tällaisessa testissä. Me käymme vähintään 9 vuotta koulua ja sekä koulu että yhteiskunta on matemaattiseen ajatteluun kannustava. Jos taas teemme samaisen testin ihmiselle, joka on kasvanut hyvin erilaisessa yhteiskunnassa, on hänen testissä pärjäämisensäkin erilaista. Eli tästä kaikesta voimme päätellä, että ÄO-kokeiden keskimääräiset tulokset tietyssä joukossa eivät kerro niinkään älykkyyden eroista, vaan yhteiskunnallisista ja kulttuurisista eroista. Tietysti Vanhasen "tutkimukset" voivat kiehtoa, sillä ne tarjoavat helppoja vastauksia hyvin monimutkaisiin kysymyksiin. Harmi vain, että ne usein tarjoavat myös täysin vääriä vastauksia.

[Trilisser]

Kysyin muuten irokeesi-sanan merkitystä yhdeltä intiaanien kulttuuria ja historiaa tutkineelta jenkkitutultani. Hän ei ollut aivan varma, onko Heynon tarjoama merkitys oikea vai väärä, mutta sen hän sanoi, ettei irokeesi ole missään tapauksessa loukkaava nimitys ja vastaa esim. nimitystä "sioux". Esimerkkinä hän sanoi, että jos ummikko kysyy vaikkapa oneidalta hänen heimoaan, hän voi vastata olevansa irokeesi. Tai oglala teton lakota voi vastata olevansa sioux.

[PV]

Yksittäistapaus toki, mutta muistaakseni eräs tapaamani nakota tai lakota sanoi että selvyyden vuoksi käyttää usein sanaa sioux, vaikkei sitä pidäkään korrektina. En tiedä voiko tuota yleistää, en tunne itse asiaa lainkaan.

Sanan alkuperällähän on väliä lähinnä silloin jos se tunnetaan. Heynon esittelemät neekeri-sanan etymologiset juuret eivät juuri vaikuta sanan käyttöön vaikka olisivatkin totta, mutta voisin kuvitella että ymmärtääkseni nuorempien irokeesi- ja sioux-sanojen (negatiivinen?) alkuperä olisi monille käyttäjille tuttu ja vaikuttaisi konnotaatioihin. Vaan tämä lähinnä tämän keskustelun pohjalta, en tunne kyseisten sanojen alkuperää enkä nykyistä käyttöä.

[Jouko Heyno]

Katkotaanpa vähän:

Toki puhutaan. niin Euroopassakin. Entäs sitten? Berberikielten puhujat (ja berberikielet - ei saa sekoittaa puhujia ja kieliä, kielen voi vaihtaa, geenejä ei - vielä) levittäytyivät nykyisen saharan ("kuiva") alueelle kauppiaina sitä mukaa kun kaupankäynti kehittyi. Suomestakin, ihan totta, löytyy jopa venäjänkielisiä tekstejä, joten...

Kyse on nimen omaan Atlaksen eteläpuolisista jokilaaksoista. Olen antanut sinulle viitteen, jossa myös kartta alueesta n. parisataa e.Kr. Jatkon kannalta kannattaa vilkaista.

Ihan oikeasti: Katso vaikka hakusanaa "niger", ihan noin aluksi. Ja Saharaa halkoo edelleen muitakin jokia kuin Niili. Kannattaa katsoa karttaa. Tsad-järvi ja siihen laskevat joet ovat yksi kohde. Niger halkoo Saharaa jne. Jos kirjoittaa historiantutkijoiden sivustoilla, kannattaa keskittyä asioiden selvittämiseen pikaisen kirjoittelun sijaan. Tämä ei ole sättäpalsta.

Voitit kyllä ihan itse yksilöidä, missä päin nykyistä Saharaa tarkoittamasi ihmiset asuivat, mitä kieltä he puhuivat ja mitä jokilaaksoa mahdat tarkoittaa. Lähteesi tarkentaminenkaan ei tekisi pahaa, nykyisellään se on varsin lavea.

Jos tuntee karttaa, löytää Atlaksen. Etelänkin pitäisi löytyä. Ja kun antaa tietosanakirjasta hakusanan, ja olettaa, että opponentti tuntee aakkoset, en enää käsitä, mikä viitteessä on "laveaa".

[Jouko Heyno]

Tarzan on loistava esimerkki. "Hän"hän arvosti nimen omaan neekereitä, wazireja. Kun puhuu Tarzaneista, ne kannattaa lukea ensin.

Luettu on, tietysti. Kolonialistinen ote on kirjoissa itsestäänselvyys.

Totta kai se on kolonialistinen. Mutta siitähän ei ollut puhe, vaan rasismista, joka kohdituu neekereihin.

Olet siis sitä mieltä, että jos puhuu venäläisistä väheksyen, on kyse "pienemmästä" pahasta kuin puhua "ryssistä" väheksyen?

Toki.

Käsittämätöntä. Minusta taas, jos loukkaa ihmistä hänen rotuunsa tai etnisyyteensä perustuen, tuo "Herran enkelit" on yhtä loukkaavaa kuin mikä muu tahansa. Kyse ei ole sanoista, vaan tarkoituksista.

Toki vaikkapa Hegelin ja Hergen puolustukseksi on sanottava, että he kirjoittivat oman aikansa normaalin tietämyksen mukaisesti, ilman erityisen pahaa tarkoitusta,

Ja silti vetoat "pahaan tarkoitukseen". Mites olisi vähän johdonmukaisuutta tähän?

Niin, nykyään tunnemme muun muassa afrikkalaista kulttuuria ja historiaa paremmin ja tiedekin on nuo rotuopit hylännyt.

Ja seuraavaksi kerrot varmaan, mitä halusit sanoa ja miten esittämäsi liittyy asiaan.

Alussa Jumala teki taivaan ja Loimaan. Sen jälkeen mitään ei ole tapahtunut itsestään. Sanojen merkitykset eivät "muutu", niitä muutetaan. Kyse on siitä, alistuuko siihen vai ei. Minä en.

Et käytä kieltä yksin, etkä keksi sitä itseksesi. Saat sanat annettuina ja muokkaat niitä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ja sitä paitsi: miksi käyttää ihmisistä termejä, joiden tietää heitä loukkaavaan? Onko se sana "neekeri" niin kallisarvoinen ja rakas, että siitä kannattaa pitää kiinni?

Kyse ei ole rakkaudesta sanoihin, vaan kieleen. Olen jo antanut esimerkkejä siitä, miten suomalaiset näyristyvät yhdysvaltalaisten sisäpoliittisten ongelmien edessä. Joku nöyrtyy, minä en. Hyvä lisäesimerkki on termin "Amerikka" muuttumisesta suomessa - yhdysvaltalaisen mallin mukaisesti - USA:n synonyymiksi. Näin Y. Puskasta on tullut meilläkin "Amerikan presidentti": Historian tärkein amerikkalainen pressa on kuitenkin tällä hetkellä Chavez, toisena ehdottomasti Evo Morales. Puska ei ole tulevan kehityksen kannalta minkään lainen muutosvoima.

Miksi? Siksikö, että se on USA:ssa loukkaavaa? Sudanissa tai Lolan isän kotimaassa se ei ole.

Siksi, että se on täällä Suomessa loukkaavaa, yhdeksässä tapauksessa kymmenestä.

Voisitko antaa perusteet "laskelmallesi"?

[Jouko Heyno]

Totta. Tässä olemme samaa mieltä. Mutta se ei liity mitenkään käytettyyn sanaan.

Sanankäytön parantaminen on pieni ja vaivaton juttu, ja sillä saadaan aikaan merkittävää parannusta – toki jos ei liioitella sitäkin. Onko se niin vaikeata kutsua nigerialaista nigerialaiseksi?

Nyt vaihdat taas aihetta. totta kai on oikein kkutsua nigerialaista nigerialaiseksi, Gaddafia afrikkalaiseksi ja Pik Bothaa afrikkalaiseksi. Mitä halusit sanoa?

Tuntematta tapausta en ota kantaa tuomion oikeellisuuteen. Sen sijaan huomaamme, että termi "neekeri" ei selvästikään ollut tuossa yhteydessä neutraali.

Tuntien tapauksen asiakirjojen pohjalla otan kantaa: huomaamme, että USA:n sisäpoliitiinen ongelma on tehty ongelmaksi Suomessa.

Loukkaava se termi oli silti, kuten tuo lyöjä saattoi jopa etukäteen tietää. Tiesi ainakin jälkeenpäin.

Viestit kannattaa lukea. Vai sekoititko "lyöjän" ja "lyödyn" tarkoituksella? Ja joku puutteellisesti kieltämme osaava jenkkiurheilijako sen päättää, mikä suomen kielessä on loukaavaa? Olen viitannut yhdysvaltojen sisäpoliittisten ongelmien sotkemisesta suomen kieleen jo aiemmin. En viitsisi enää tämän jälkeen toistaa.

[Jouko Heyno]

neekerien omakielinen nimitys olisi tai sen tulisi olla Suomessa ei-PC

On syytä erottaa toisistaan mikä on julkisessa keskustelussa sallittua ja mikä hyväksyttävää. Ensinnäkin voidaan kysyä, mitä hyötyä ja toisaalta haittaa politiikan diskurssissa voitaisiin saavuttaa neekeri-sanan käytöllä? Useimmat valitsevat kuitenkin sen helpomman tien ja tyytyvät näennäisen neutraalin tummaihoinen tai musta sanan käyttämiseen. Silti kuka tahansa voisi puhua varmasti eduskunnan puhujankopissa neekereistä ilman, että häntä salista poistettaisiin.

Eivätkö mustalaiset ole "tummaihoisia"? Entäs soveltuisiko "musta" mahdollisesti myös Australian alkuasukkaisiin tai melanesialaisiin? Paitsi, että neutraalius on näennäistä, kuten toteat, se on myös harhaanjohtavaa.

Siis, kuten totesin, kyse ei ole sanasta vaan sen käytöstä, kontekstista, juuri niin kuin esitin.
--
Jos pappi puhuu "herran enkeleistä" tai KKK:n johtaja puhuu herran enkeleistä puhuessaan USA:n neekereistä, ei kyse ole sanoista, vaan niiden käytöstä.

-
Ja juuri siksi sanoilla pitää olla sosiaalisesti sovittu merkitys.

-
Riippuu aivan siitä, kuka puhuu, ja mistä. Jos Paju tuotakin ajattelee universaalisti, on hän oman rajoittuneen ajattelunsa vanki.

Samalla kuitenkaan en voi olla osittain ainakin ihmettelemättä tätä argumenttiesi näennäistä ristiriitaisuutta. Miten sanaa käytetään irrallaan kontekstista? Antamasi esimerkki Klu Klux Klanista ja papista unohtaa juuri sanojen luonteen kulttuurisina tuotoksina. Vaikka tilaisuus olisi sama, sanoma olisi eri. Pelkkä kontekstiaalisuus ei selitä sanojen merkityseroja. Lisäksi, mikä sisältää merkityksen jolleivät sanat joita sanotaan? Kuitenkin viimeisessä esimerkissä olet sitä mieltä, että sanat ovatkin sanojansa näköisiä ja tämän kantamat opit ja aatteet muovaavat niitä. On toki helppo keskustella ja esittää mielipiteitä mikäli ei edes pyri sisäiseen koherenssiin. Itse taisit kirjoittaa: "Keskustella kun voi vain siitä, miten keskustelija itse on jonkin asian ymmärtänyt." Jos ymmärtää asiat kuten tuuliviiri, keskustelulta vain katoaa pohja.

Taidat sotkea keskustelijat. Totesin nimen omaan: "Siis, kuten totesin, kyse ei ole sanasta vaan sen käytöstä, kontekstista, juuri niin kuin esitin." Sinä taas ihan itse: "Antamasi esimerkki Klu Klux Klanista ja papista unohtaa juuri sanojen luonteen kulttuurisina tuotoksina.", mikä on vähintäänkin ristiriidassa (ei näennäisessä) sanan "Neekeri" löukkaavuutta koskevan väitteen kanssa. Olen koko ajan tolkuttanut sitä, että sanat eivät loukkaa, ihmiset loukkaavat, eikä valituilla sanoilla ole suurtakaan merkitystä. KKK:n Suuren lohikäärmeen suussa "Herran enkeli" neekeristä loukkaa yhtä paljon kuin "neekeri", koska sanojan tarkoitus on loukata. Toistan vielä siis, sana "neekeri" ei loukkaa ketään, koska suomen kielessä sen semanttinen sisältö ei ole loukkaava. Nykyisin sille pyritään antamaan loukkaava sisältö, koska sillä sellainen USA:ssa on. Muuta syytä ei ole.

Olet siis sittenkin sitä mieltä, että jos puhuu "mustalaisista" ja "neekereistä" eikä tarkoita niitä loukkaaviksi, nuo sanat ovat OK? No, sitähän minä olen yrittänyt tolkuttaa.

Tulee kuitenkin muistaa mitä kommunikaatio tarkoittaa. Siinä on aina kaksi puolta, lähettäjä ja vastaanottaja. Vaikka lähettäjän kielellisessä järjestelmässä sanaan liittyisi ainoastaan positiivisiä arvoja tulee kommunikaatiossa ottaa huomioon myös vastaanottaja. Tämä tuntuu valitettavan usein unohtuvan. Siitä johtuen jossakin tietyssä yhteisössä keskustelu käyttäen manne-, romani-, neekeri-, mutiainen-, hinttari- jne. sanoja on mahdollista ketään loukkaamatta. Keskustelijan tulee vain ymmärtää milloin vastaanottaja ei omaa yhteneviä arvoja ja tällöin vaihtaa kielellistä rekisteriä. Siksi yleiseen keskusteluun ei tulisi ottaa käyttöön sanoja, jotka saattavat loukata suurtakin joukkoa ihmisiä, jollei tämä nimenomaisesti ole tarkoitus.

Olet siis samaa mieltä kanssani siitä, että maailmalla pitäisi lakata puhumasta "finneistä", koska se saattaa looukata suurtakin joukkoa ihmisiä?

"Herran enkeleiksi", luuletko tosissasi, että hän ja muut kuklut alkavat pitää neekereistä? Itse en ihan usko. Noam Chomsky uskoo.

Viittaatko tällä nyt toisinajattelija Chomskyyn vai kielitieteilijä Chomskyyn? En koskaan ole kyllä ymmärtänyt Chomskyn teoriaa kielestä niin, että sanoja vaihtamalla ihmiset muuttaisivat käsitystään, eikä se oikein mielestäni sovi chomskylaiseen kielen syvärakenteen teoriaankaan. Haemme kielen järjestelmästämme kompetenssin avulla jotain jonka muutamme performanssilla sanoiksi jotka jaamme muiden kanssa. Sanojen ulkoasu tulee mielestäni esiin performanssin tasolla, eikä niillä siten ole merkitystä kielen järjestelmään josta tiedämme jotain vain kompetenssimme avulla. Toivottavasti voit selventää tätä.

Onko Noam Chomskyjä kaksi, vai onko se yksi skitso?

Sanojen merkitykset eivät "muutu", niitä muutetaan. Kyse on siitä, alistuuko siihen vai ei. Minä en.

Sanoja ei ole olemassa ilman kommunikaatiota, joten tämä argumentti on sinällään tarpeeton. Siinä mielessä on aina tietoista synnyttää uusi sana tai muuttaa sen muotoa, sillä tokkopa sinäkään uskot, että sanat olisivat olemassa ilman ihmisyhteisöjä. Kuka tai ketkä sanojen merkityksiin vaikuttavat tulikin vastattua jo aikanaan, joten viittaan edellä kirjoittamaani. Bahtin olisi varmasti iloinen nähdessään jonkun näin voimakkaasti kannattamassa hänen marxilaiseen konflikti-teoriaan pohjautuvaan sosiolingvististä tutkimustaan. Kukaan ei kielläkään sinua pitämästä kiinni omista sanoistasi, kannattaa vain muistaa, että yksin on kurja kommunikoida.

Maailmassa on paljonkin sanoja ilman yhteisöjä, jotka niitä käyttävät. On jopa sellaisia kokonaisia kieliä. Bahtinia en ole ilmoittanut kannattavani, enkä kannata. Ei saa yrittää ilkeillä, kun ei ole syytä. Sanojen ainoa "oikea" merkitys on niiden etymologiassa. Kieli, kuten muukin sosiaalinen toiminta, kantaa aina historiaansa mukanaan. Synkronista kieltä ei ole. Ja kuten huomaat, en tässä(kään) kommunikoi yksin.

Kysymys ei ole poistamisesta, vaan siitä, että niiden tuominen sanaan on uutta. Miksi moinen on hyväksytty?

Kieltä ei voitane samassa mielessä pitää sopimuksena kuin vaikkapa kauppakirjaa. Siksi on tarpeetonta kysyä onko joku hyväksyttyä vai ei. Meistä jokainen (suomen kielen käyttäjä ja puhuja) on omalta osaltaan vastuussa kielen muutoksesta. Juuri tästä syystä myös tämä keskustelu on hedelmällistä, koska se osoittaa, ettei mikään päätös voi muuttaa puhujien omaa tahtoa. Kuka siis on hyväksynyt? Me olemme. Sanaa jolla vielä on käyttöä ei voi kahlita, tahdoitpa sitä tai et.

Miksi ei voi? Kauppakirjahan on nimen omaan kieleellinen ilmiö. Ja olen aiemminkin kysynyt, ketkä "me"? Minä ainakaan en.

[Jouko Heyno]

Kysyin muuten irokeesi-sanan merkitystä yhdeltä intiaanien kulttuuria ja historiaa tutkineelta jenkkitutultani. Hän ei ollut aivan varma, onko Heynon tarjoama merkitys oikea vai väärä, mutta sen hän sanoi, ettei irokeesi ole missään tapauksessa loukkaava nimitys ja vastaa esim. nimitystä "sioux". Esimerkkinä hän sanoi, että jos ummikko kysyy vaikkapa oneidalta hänen heimoaan, hän voi vastata olevansa irokeesi. Tai oglala teton lakota voi vastata olevansa sioux.

Jos "käärmeenpenikka" ei ole loukkaavaa, miten ihmeesä "jokirantojen asukas"?

[Klaus Lindgren]

Jos tuntee karttaa, löytää Atlaksen. Etelänkin pitäisi löytyä. Ja kun antaa tietosanakirjasta hakusanan, ja olettaa, että opponentti tuntee aakkoset, en enää käsitä, mikä viitteessä on "laveaa".

Se viite oli siis kai seuraava:

Roomalaisten saamasta selkäsaunasta löytyy aineistoa niinkin perustavaa laatua olevasta teoksesta kuin "Paulys Real-Encyclopädie der classischen Altertumswissenhschaft ".

Kyseisen ensyklopedian julkaiseminen alkoi vuonna 1849 ja on jatkunut vuoteen 2003 asti. Useita laitoksia on ilmestynyt ja kunkin laitoksen julkaiseminen a:sta ö:hön on kestänyt kauan. Mitä laitosta tarkoitat? Mikä se hakusana olisi?

Huomasin muuten erehtyneeni muutamisa kohdin; Mauretanian historiaa penkaissessani sain tietää, että sinne muutti pohjoisempaa berberejä noin ajanlaskumme alun aikoihin ja ilmasto kuiveni kovasti samoihin aikoihin. Berberit (tai mikä sana nyt olisikaan sopiva) syrjäyttivät kansan nimeltä bafour, jonka jotku lähteet liittävät nykyisiin soninken puhujiin, toiset taas wolofeihin. Toisaalta taas olen saanut oppia, että samoihin aikoihin nykyisen Libyan lounaisosissa oli berberivaltakunta nimeltä Garamanta keskellä rutikuivaa aavikkoa, valtakunta joka kukoisti noin 500 eaa - 500 jaa. Ilmeisestikin siis kaikki Saharan osat eivät ole kehittyneet samaan tahtiin, mikä itse asiassa kuulostaa luontevalta, onhan kyseessä valtava alue. Heynon teoria näyttää siis viittaavan Senegal-joen varsille, ts. nykyisten Senegalin ja Mauretanian rajoille. Toinen vaihtoehto on Niger-joki, jolle siis on tarjolla kaksi etymologiaa: tuareginkielinen "ngher" joka tarkoittaa siis näköjään jokea ja latinan "niger", musta. Ovat ne voineet sekoittuakin, nuo kaksi merkitystä, mutta kumpaakaan Heyno ei hyväksy. Mitä kieltä ja sanaa mahdat, Jouko Heyno, tarkoittaa?

Eri asia sitten on, että asialla ei sanan "neekeri" merkityksen kannalta ole tosiaankaan muuta kuin akateemista mielenkiintoa. Viimeistään uuden ajan alussa sanan "negro" käyttäjät varmasti ymmärsivät sen viittaavaan espanjan ja portugalin kielten sanaan "negro", musta, ja koska äärimmäisen harvat ihmiset olivat koskaan kuulleetkaan mistään muista merkityksistä, se "musta" jäi käyttöön. Eikä silläkään ole sanan loukkaavuuden kannalta mitään merkitystä, sillä tarkoittipa se alkuaan sitten vaikka "Herran enkeliä", se sai voimakkaan väheksyvän merkityksen jo 1800-luvulla, ellei aikaisemmin.

[Klaus Lindgren]

Totta kai se on kolonialistinen. Mutta siitähän ei ollut puhe, vaan rasismista, joka kohdituu neekereihin.

Kuten oikeastaan kaikissa tuon ajan romaaneissa ja muissakin kirjoituksissa, nuo "neekerit" kuvataan alkeellisina, primitiivisinä ja lapsenomaisina ja "valkoiset" heidän koko lailla luontaisina herroinaan. Arvostuskin on usein lopulta varsin väheksyvää, silloin siis kun "neekerien" ymmärretään olevan jotain "luonnonlapsia" joilla on "rytmi veressä".

Ja seuraavaksi kerrot varmaan, mitä halusit sanoa ja miten esittämäsi liittyy asiaan.

Siten, että 1800-luvun alussa eurooppalaisen filosofin tietämys Afrikan asioista oli erittäin vähäinen, ja vielä 1960-luvullakin se tietämys vaikkapa täällä Suomessa oli edelleen hyvin onnettomalla tasolla. Kun vielä ajatus siitä, että eri "roduilla" on erilaisia kykyjä ja ne ovat eri kehitysasteilla, oli ainakin 1940-luvulle asti peräti tieteenkin hyväksymä, poikakirjojen kirjoittajien ja sarjakuvapiirtäjien tietämyksen surkeata tasoa ei voine moittia. Eikä Hegelinkään, sillä mistäpä hän olisi 1800-luvun alun Berliiniin parempaakaan tietoa saanut? Sen sijaan nykyään me elämme aikana, jolloin täällä Suomessakin on tarjolla valtavasti tietoa Afrikasta ja sen oloista, kunhan vain viitsii hakea, ja vastaavaa yliolkaisuus ei enää ole ymmärrettävissä.

[Klaus Lindgren]

Viestit kannattaa lukea. Vai sekoititko "lyöjän" ja "lyödyn" tarkoituksella? Ja joku puutteellisesti kieltämme osaava jenkkiurheilijako sen päättää, mikä suomen kielessä on loukaavaa? Olen viitannut yhdysvaltojen sisäpoliittisten ongelmien sotkemisesta suomen kieleen jo aiemmin. En viitsisi enää tämän jälkeen toistaa.

Tosiaan, menivät sekaisin. Mutta ymmärsit silti varmaan pointin: kun A kutsui B:tä neekeriksi, B loukkaantui. On toki selvää, ettei B:n olisi pitänyt turvautua väkivaltaan, mutta hyvin ilmeistä on, ettei sana "neekeri" selvästikään ollut B:n mielestä mitenkään neutraali, vaan nimen omaan loukkaava. Ja ketähän se nimitys ennen kaikkea koskee, ellei sen nimityksen kohdetta? Kysynpä uudestaan: mitä ihmeen kallisarvoista siinä sanassa voi olla, että siitä täytyy pitää kiinni siitäkin huolimatta, että lukemattomat afrikkalaisperäiset kokevat sen loukkavana? Eikö se nyt kuulu ihan tavanomaisiin käytöstapihin, ettei mennä ehdoin tahdoin käyttämään toisista loukkaavia nimityksiä?

[Jouko Heyno]

Jos tuntee karttaa, löytää Atlaksen. Etelänkin pitäisi löytyä. Ja kun antaa tietosanakirjasta hakusanan, ja olettaa, että opponentti tuntee aakkoset, en enää käsitä, mikä viitteessä on "laveaa".

Se viite oli siis kai seuraava:

Roomalaisten saamasta selkäsaunasta löytyy aineistoa niinkin perustavaa laatua olevasta teoksesta kuin "Paulys Real-Encyclopädie der classischen Altertumswissenhschaft ".

Kyseisen ensyklopedian julkaiseminen alkoi vuonna 1849 ja on jatkunut vuoteen 2003 asti. Useita laitoksia on ilmestynyt ja kunkin laitoksen julkaiseminen a:sta ö:hön on kestänyt kauan. Mitä laitosta tarkoitat? Mikä se hakusana olisi?

Laitokset ovat muuttamattomia painoksia, joten valitse käsiisi saamasi. Ja hakusanankin olen jo antanut, niin että siitä vaan kirjastoon!

Huomasin muuten erehtyneeni muutamisa kohdin; Mauretanian historiaa penkaissessani sain tietää, että sinne muutti pohjoisempaa berberejä noin ajanlaskumme alun aikoihin ja ilmasto kuiveni kovasti samoihin aikoihin. Berberit (tai mikä sana nyt olisikaan sopiva) syrjäyttivät kansan nimeltä bafour, jonka jotku lähteet liittävät nykyisiin soninken puhujiin, toiset taas wolofeihin.

Hyvä! Ja nuo nimet ovat nykyisien kieten nimiä. Tuskin "suomi"kaan oli parituhatta vuotta sitten "suomea". Anakronismit ovat historiantutkimuksessa aina sudenkuoppia.

Heynon teoria näyttää siis viittaavan Senegal-joen varsille, ts. nykyisten Senegalin ja Mauretanian rajoille.

Ei viittaa. Se viittaa juuri sinne, mihin se viesteissäni viittaa: Atlaksen etäläpuolisiin jokilaaksoihin. Katsopa nyt vihdoin sitä karttaa.

Toinen vaihtoehto on Niger-joki, jolle siis on tarjolla kaksi etymologiaa: tuareginkielinen "ngher" joka tarkoittaa siis näköjään jokea ja latinan "niger", musta. Ovat ne voineet sekoittuakin, nuo kaksi merkitystä, mutta kumpaakaan Heyno ei hyväksy. Mitä kieltä ja sanaa mahdat, Jouko Heyno, tarkoittaa?

Olen tämänkin jo kerran todennut: Sana "niger" on latinassa lainaa, joka on saatu juuri tuosta alkuperäisestä merkityksestä. Tuaregeistakaan ei ole kyse, kuten voi tuaregikielien asemasta kielitypologiassa todeta, enkä ole sellaista esittänyt. Olisi ihan kivaa, jos tänne kirjoitetut viesti luettaisiin.

Eri asia sitten on, että asialla ei sanan "neekeri" merkityksen kannalta ole tosiaankaan muuta kuin akateemista mielenkiintoa. Viimeistään uuden ajan alussa sanan "negro" käyttäjät varmasti ymmärsivät sen viittaavaan espanjan ja portugalin kielten sanaan "negro", musta, ja koska äärimmäisen harvat ihmiset olivat koskaan kuulleetkaan mistään muista merkityksistä, se "musta" jäi käyttöön. Eikä silläkään ole sanan loukkaavuuden kannalta mitään merkitystä, sillä tarkoittipa se alkuaan sitten vaikka "Herran enkeliä", se sai voimakkaan väheksyvän merkityksen jo 1800-luvulla, ellei aikaisemmin.

Voit kertoa italialaisille ja vaikkapa espanjalaisille, kuinka luokaava termi "negro" on. Kait sille värille pitää keksiä uusi nimi. Mitenolisi uusi merkitys valkoiselle paperille tulostetulle tekstille, kun se ei enää voi olle "negro"? Vai oletko sitä mieltä, että on alentavaa olla "negro"?