http://www.abo.fi/public/News/Item/item/7304
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... ta?ref=top
---4 - Ote lääkintäkapteeni Konrad von Baghin artikkelista Sotilaslääketieteellisessä aikakauskirjassa 2/1945: Reaktiivisten ja sielusyntyisten häiriötilojen käsittelystä ja ehkäisemisestä joukko-osastoissa.
Tämä puheenvuoro menee täysin ohi aiheen.historioija kirjoitti:Hankala kysymys tämä sairauksien ja häiriöiden todellisuus ja siitä tehtävät johtopäätökset yhä vieläkin rauhan aikana. Sairauslomille ja eläkkeelle pyrkiminen eritasoisin perustein tuntuu luonnolliselta ja on laajalti ympäristön ymmärtämää.
Sodan etulinjan kauhuista pois hakeutuminen on ilman muuta ymmärrettävää yksilöiden itsensä kannalta. Se pyrkimys on varmasti ollut yleinen, ja monelle elämää suurempi kysymys.
Vastaavasti on liikkeen rajoittaminen ollut sodankäyntikyvystä vastaaville olennainen ongelma. Von Baghin mietelmät epäilemättä pätevät sovellettuina yhä, sillä työelämä on monin osin kova paikka sekin, joskin harvoin sotatilanteeseen verrattava.
Tarkoitan tällä sitä tosiasiaa, että ihmisen käyttäytyminen ja esiintyminen sekä näkemykset eivät sinänsä ole kovin päteviä perusteita helpotuksille sen enempää sodassa kuin rauhassakaan. Jos asiamme on tärkeä, niin meistä löytyy monenlaista lahjakkuutta, mm. näyttelemisen ja vakuuttamisen taitoa. Varauksellisuus siis on suhtautumisessa tarpeen. Siitä seuraa luonnollisesti epäoikeudenmukaisuuksiakin, varsinkin jos ihmisten ongelmia aiheettomasti vähätellään.
Sotahistoriasta väitellyt Ville Kivimäki kirjoittaa teoksessaan Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939 - 1945 (WSOY 2013) mm.:historioija kirjoitti: Von Baghin mietelmät epäilemättä pätevät sovellettuina yhä
Konrad von Baghin esitys sotaneuroosien "vainoamisesta" ja Yrjö K. Suomisen ajatusleikki muutamien tuhansien suomalaisten tappamisesta sotaponnistusten tehostamiseksi olivat toki mielipiteitä, jotka lähestyivät kansallisosialistisessa Saksassa vallinnutta ajattelu- ja toimintatapaa.
Niinpä.historioija kirjoitti:Minä edustan sitä linjaa, että asioita voi ja tulee tarkastella mahdollisimman laajoissa yhteyksissä ja etsiä uusiakin sellaisia. Tällä linjalla jatkan edelleen.
Rinnastuksilla ja yhteyksillä nykyilmiöihin ymmärrämme mielestäni parhaiten, mistä menneisyyden tapahtumissa ja ilmiöissä oikein oli kysymys. Historia ei ole vain mielenkiintoisia ja omituisia sattumuksia, vaan siinä ilmenevät enemmän tai vähemmän selvinä samat "pohjavirrat" ja lainalaisuudet kuin nykyäänkin. Ihminen ei ole ratkaisevasti muuttunut vuosituhansissakaan.nylander kirjoitti:Sotahistoriasta väitellyt Ville Kivimäki kirjoittaa teoksessaan Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939 - 1945 (WSOY 2013) mm.:historioija kirjoitti: Von Baghin mietelmät epäilemättä pätevät sovellettuina yhä
Konrad von Baghin esitys sotaneuroosien "vainoamisesta" ja Yrjö K. Suomisen ajatusleikki muutamien tuhansien suomalaisten tappamisesta sotaponnistusten tehostamiseksi olivat toki mielipiteitä, jotka lähestyivät kansallisosialistisessa Saksassa vallinnutta ajattelu- ja toimintatapaa.Niinpä.historioija kirjoitti:Minä edustan sitä linjaa, että asioita voi ja tulee tarkastella mahdollisimman laajoissa yhteyksissä ja etsiä uusiakin sellaisia. Tällä linjalla jatkan edelleen.
Jos "ihminen on aina samanlainen", niin miten se auttaa selittämään sitä, että saksalainen ja suomalainen käsitys "tärähtäneistä" samoin kuin heidän kohtelunsa oli erilaista kuin anglosaksisissa maissa?historioija kirjoitti:Rinnastuksilla ja yhteyksillä nykyilmiöihin ymmärrämme mielestäni parhaiten, mistä menneisyyden tapahtumissa ja ilmiöissä oikein oli kysymys. Historia ei ole vain mielenkiintoisia ja omituisia sattumuksia, vaan siinä ilmenevät enemmän tai vähemmän selvinä samat "pohjavirrat" ja lainalaisuudet kuin nykyäänkin. Ihminen ei ole ratkaisevasti muuttunut vuosituhansissakaan.nylander kirjoitti:Niinpä.historioija kirjoitti:Minä edustan sitä linjaa, että asioita voi ja tulee tarkastella mahdollisimman laajoissa yhteyksissä ja etsiä uusiakin sellaisia. Tällä linjalla jatkan edelleen.
Nyt joku sanoo, että tuohan on itsestäänselvyyttä... Onhan se, mutta se pitäisi myös aina muistaa.
Ja maahanmuuttajat aiheuttavat rasismin?historioija kirjoitti:. Joka tapauksessa on aina otettava huomioon keinottelun todennäköisyys. Toisin sanoen huijarit saavat aina aikaan sen, että todella kärsivätkin joutuvat epäluulon ja usein asiattoman kohtelun alaisiksi.
http://yle.fi/mot/070998/mot4a_4g.htm
Näinkin, mutta olisiko tuota epäempaattista ja autoritaarista lääkäriä kehittynytkään, ellei ensin olisi niitä keinottelijoita? Kuka siis tässä on muna ja kuka kana?Emma-Liisa kirjoitti:Ja maahanmuuttajat aiheuttavat rasismin?historioija kirjoitti:. Joka tapauksessa on aina otettava huomioon keinottelun todennäköisyys. Toisin sanoen huijarit saavat aina aikaan sen, että todella kärsivätkin joutuvat epäluulon ja usein asiattoman kohtelun alaisiksi.
http://yle.fi/mot/070998/mot4a_4g.htm
Eiköhän asia ole pikemmin niin, että empaattista lääkäriä kiinnostaa ennen kaikkea auttaa niitä 99 potilasta, mutta epäempaattisen ja autoritaarisen lääkärin kiinnostus kohdistuu siihen, että hän saisi sen yhden mahdollisen huijarin paljastettua ja siinä hötäkässä ne 99 unohtuvat.
Lääkäreillähän oli teoriansa ja ohjeensa ennen kuin he tapasivat ainoaakaan "tärähtänyttä". Ja kyse olisi siis siitä, miksi Suomen lääkärit ottivat ne diktatuurimaa Saksasta eivätkä demokraattisista anglosaksista maista. Joissa myös suhtautuminen karkureihin oli erilaista.historioija kirjoitti:Näinkin, mutta olisiko tuota epäempaattista ja autoritaarista lääkäriä kehittynytkään, ellei ensin olisi niitä keinottelijoita? Kuka siis tässä on muna ja kuka kana?Emma-Liisa kirjoitti: Eiköhän asia ole pikemmin niin, että empaattista lääkäriä kiinnostaa ennen kaikkea auttaa niitä 99 potilasta, mutta epäempaattisen ja autoritaarisen lääkärin kiinnostus kohdistuu siihen, että hän saisi sen yhden mahdollisen huijarin paljastettua ja siinä hötäkässä ne 99 unohtuvat.
Sotalaitosten perinteet ovat vanhoja. Aina on täytynyt pitää sotilaita väkisin rivissä. Suomessa ongelma kärjistyi 1600-luvulla, kun kauas vieraisiin maihin tarvittiin runsaasti tavallisia siviilimiehiä. Entä sitten vuonna 1918, kun vastahankaisuus oli laajaa ja vahvaa, koska kyseessä oli taisteleminen oman maan samanlaisia ihmisiä vastaan. Eiköhän tämä perinne ja myös miesvoiman vähäisyys suurvaltaa vastaan vaikuttanut vahvasti siihen, miten tiukka linja valittiin - tai sitä jatkettiin.Emma-Liisa kirjoitti:Lääkäreillähän oli teoriansa ja ohjeensa ennen kuin he tapasivat ainoaakaan "tärähtänyttä". Ja kyse olisi siis siitä, miksi Suomen lääkärit ottivat ne diktatuurimaa Saksasta eivätkä demokraattisista anglosaksista maista. Joissa myös suhtautuminen karkureihin oli erilaista.historioija kirjoitti:Näinkin, mutta olisiko tuota epäempaattista ja autoritaarista lääkäriä kehittynytkään, ellei ensin olisi niitä keinottelijoita? Kuka siis tässä on muna ja kuka kana?Emma-Liisa kirjoitti: Eiköhän asia ole pikemmin niin, että empaattista lääkäriä kiinnostaa ennen kaikkea auttaa niitä 99 potilasta, mutta epäempaattisen ja autoritaarisen lääkärin kiinnostus kohdistuu siihen, että hän saisi sen yhden mahdollisen huijarin paljastettua ja siinä hötäkässä ne 99 unohtuvat.