Historiaa on mukana myös jaksossa
Harppi-Saksan haamu ja Suomi, Mutta millaisia muistoja Itä-Saksassa asuneilla suomalaisilla on tuosta sosialismin mallimaasta? Roman Schatzin vieraina ovat professori Seppo Hentilä ja urheiluvalmentaja Seppo Immonen.[/quote][/quote]
Tuossahan näyttäisi olevan vastakkain kylmän sodan aikainen kahtiajako, Länsi-Saksan osalta muistellaan holocaustia ja DDR:n osalta lähinnä ostalgisesti nuoruuden opiskeluaikoja Itä-Saksassa?
Eli asuivatko hyvät saksalaiset tuolloin DDR:ssä ja pahat BRD:ssä?
Vuonna 1954 perustettua Suomi-DDR-seuraa ei mainita, eikä SKP:n Ontro Virtasen puheenjohtajakaudella 1970 perustettua DDR:n tunnustamiskomiteaa. Komitean toiminta päättyi 1973 Suomen solmittua diplomaattisuhteet Länsi- ja Itä-Saksaan vuonna 1973. DDR-Kulturzentrumin johtajan
http://www.ddr-kulturzentrum.com Wolfgang Fritschin on havaittu Itä-Saksan arkistojen avauduttua olleen Stasin mies, H:gin toimistossa työskenteli muitakin Stasi-agentteja. ( HS/eng.16.1.2005 )
Ja SKP/SKDL:n SNSeurassakin vaikuttaneesta Ontro Virtanen johdattaakin vakoiluun, Ontro avusti mm. inkeriläistä KGB-ev.luutnantti Reino Häyhästä saamaan Kemijärvellä suomalaisen henkilöllisyyspaperit Stalinin puhdistuksissa kadonneen Eugen Mäen nimellä. Mäki meni Suomessa naimisiinkin Hanna Kurikan kanssa.
New Yorkiin 21.10.1952 saavuttuaan kgb-ev.ltn oli yhteydessä YK-diplomaatti "Mihailiin", Mihail Nikolajevitsh Sviriniin. Ja kgb-eversti "Markiin", Rudolf Ivanovitsh Abeliin, jolla oli liettualaisen 1930 kuolleen Andrew Kayotiksen henkilöllisyys.
Abel vaihdettiin 10.2.1962 U-2 -lentäjä Gary Powersiin.
Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt`kin ( Herbert E.K. Frahm ) joutui eroamaan apulaisensa Gynther Guillaumen osoittauduttua Stasin agentiksi.
YLEn haastatteluissa
tuodaan esille DDR:n kiinnostuksen Suomeen aiheutuneen pyrkimyksestä saada Suomi ensimmäisenä ei-Itä-blokin maana tunnustamaan DDR.
Mutta
millainenkohan merkitys oli DDR-Kulturzentrumin toiminnalla 24:ne alaosastoineen ja Suomen valtionavulla, sekä DDR:ssä opiskelleilla?
Yliopistoissa ( Leipzig mainitaan ), urheiluharjoittelussa jne.
Ja
asuivatko ne "keskitysleirissä olleet isoisät" yksinomaan Länsi-Saksassa, eivätkä DDR:ssä 1960- ja 1970-luvuilla?
Veikko Palvo