Sanojen merkitys

[Jouko Heyno]

Totta kai se on kolonialistinen. Mutta siitähän ei ollut puhe, vaan rasismista, joka kohdituu neekereihin.

Kuten oikeastaan kaikissa tuon ajan romaaneissa ja muissakin kirjoituksissa, nuo "neekerit" kuvataan alkeellisina, primitiivisinä ja lapsenomaisina ja "valkoiset" heidän koko lailla luontaisina herroinaan. Arvostuskin on usein lopulta varsin väheksyvää, silloin siis kun "neekerien" ymmärretään olevan jotain "luonnonlapsia" joilla on "rytmi veressä".

Ja kyse ei siis sittenkään ole termistä, vai kuinka. Ja enkö ole tätä koko ajan sanonut?

Ja seuraavaksi kerrot varmaan, mitä halusit sanoa ja miten esittämäsi liittyy asiaan.

Siten, että 1800-luvun alussa eurooppalaisen filosofin tietämys Afrikan asioista oli erittäin vähäinen,

Ja miten tämä tietämättömyys liittyy puheena olevaan asiaan?

ja vielä 1960-luvullakin se tietämys vaikkapa täällä Suomessa oli edelleen hyvin onnettomalla tasolla.

Ja miten tämä tietämättömyys liittyy puheena olevaan asiaan?

Kun vielä ajatus siitä, että eri "roduilla" on erilaisia kykyjä ja ne ovat eri kehitysasteilla, oli ainakin 1940-luvulle asti peräti tieteenkin hyväksymä,

Ja miten tämä liittyy puheena olevaan asiaan?

poikakirjojen kirjoittajien ja sarjakuvapiirtäjien tietämyksen surkeata tasoa ei voine moittia. Eikä Hegelinkään, sillä mistäpä hän olisi 1800-luvun alun Berliiniin parempaakaan tietoa saanut?

Ja miten tämä liittyy puheena olevaan asiaan?

Sen sijaan nykyään me elämme aikana, jolloin täällä Suomessakin on tarjolla valtavasti tietoa Afrikasta ja sen oloista, kunhan vain viitsii hakea, ja vastaavaa yliolkaisuus ei enää ole ymmärrettävissä.

Ja mitenkä tämä liittyy puheena olevaan asiaan?

[Jouko Heyno]

Viestit kannattaa lukea. Vai sekoititko "lyöjän" ja "lyödyn" tarkoituksella? Ja joku puutteellisesti kieltämme osaava jenkkiurheilijako sen päättää, mikä suomen kielessä on loukaavaa? Olen viitannut yhdysvaltojen sisäpoliittisten ongelmien sotkemisesta suomen kieleen jo aiemmin. En viitsisi enää tämän jälkeen toistaa.

Tosiaan, menivät sekaisin. Mutta ymmärsit silti varmaan pointin: kun A kutsui B:tä neekeriksi, B loukkaantui. On toki selvää, ettei B:n olisi pitänyt turvautua väkivaltaan, mutta hyvin ilmeistä on, ettei sana "neekeri" selvästikään ollut B:n mielestä mitenkään neutraali, vaan nimen omaan loukkaava. Ja ketähän se nimitys ennen kaikkea koskee, ellei sen nimityksen kohdetta? Kysynpä uudestaan: mitä ihmeen kallisarvoista siinä sanassa voi olla, että siitä täytyy pitää kiinni siitäkin huolimatta, että lukemattomat afrikkalaisperäiset kokevat sen loukkavana? Eikö se nyt kuulu ihan tavanomaisiin käytöstapihin, ettei mennä ehdoin tahdoin käyttämään toisista loukkaavia nimityksiä?

Ja kun B ei osaa kunnolla kieltä, jota käytettiin, oli siis mielestäsi oikein, että hän käytti väkivaltaa sen sijaan, että olisi käyttänyt aivojaan ja opetellut kieltä? Onko jokaisella suomalaisella oikeus motata jokaista jenkkiä, joka kutsuu meitä finneiksi? Sanassa "neekeri" ei ole mitään sen kallisarvoisempaa kuin sanassa "ja" tai "suomi": Kyse on siitä, kenen ehdoilla suomea puhutaan - suomalaisten, puolikielisten ulkomaalaisten, vai yhdysvaltoijen sosiaalisista ongelmista "todellisuutensa" peräävien sosiaalitanttojen ehdoilla. Onko oikein, että kun mustalaiset tekevät "Manne-TV" -ohjelmaa, sen nimi muutetaan, koska pieni, mutta äänekäs mustalaisjoukko niin vaatii?

Alan hiljalleen kyllästyä tähän ohipuhumiseen. Olen vastannut minulle esitettyihin kysymyksiin, mutta kun minä kysyn jotain, vastausta ei tule, vaan aletaan puhua "sfääreistä".

[Emma-Liisa]

Kyse on siitä, kenen ehdoilla suomea puhutaan - suomalaisten, puolikielisten ulkomaalaisten, vai yhdysvaltoijen sosiaalisista ongelmista "todellisuutensa" peräävien sosiaalitanttojen ehdoilla.

Onko todella olemassa yhtenäinen joukko "suomalaiset", jotka ehdottomasti haluavat puhua "neekereistä", jolleivat "sosiaalitantat" heitä määräisi? Kumma kyllä, noilla "sosiaalitantoilla" on muuten niin vähän valtaa, että he joutuvat kestämään, että *heitä* nimitellään pejoratiivisesti.

[Jouko Heyno]

Kyse on siitä, kenen ehdoilla suomea puhutaan - suomalaisten, puolikielisten ulkomaalaisten, vai yhdysvaltojen sosiaalisista ongelmista "todellisuutensa" peräävien sosiaalitanttojen ehdoilla.

Onko todella olemassa yhtenäinen joukko "suomalaiset", jotka ehdottomasti haluavat puhua "neekereistä", jolleivat "sosiaalitantat" heitä määräisi? Kumma kyllä, noilla "sosiaalitantoilla" on muuten niin vähän valtaa, että he joutuvat kestämään, että *heitä* nimitellään pejoratiivisesti.

EI, sellaista yhtenäistä joukkoa ei ole. Ei myöskään ole yhtenäistä joukkoa, joka ei haluaisi. Kyse ei ole halusta "ehdottomasti" puhua mistään. Kyse on siitä, että "sosiaalitantat" - jolla muuten ei yleensä ole suurtakaan tekemistä sosiaalitoimen kanssa - ehdottomasti haluavat esittää sanan "pejoratiivisena". Sen sijaan on olemassa melkoisen yhtenäinen joukko "suomalaiset", joka ei vaivautuisi muuttamaan kieltään vain siksi, että Yhdysvalloissa, joka lie tällä hetkellä ainoa virallisesti rasistinen maa, on sosiaalisia ja sisäpoliittisia ongelmia. Olen antanut useita muitakin esimerkkejä, joten tämän keskustelun jatkaminen lie turhaa, koska keskustelua ei synny, jos esitettyihin kysymyksiin vastaa vain toinen osapuoli.

[Annastiina Mäkilä]

Hei!

Hyppään keskusteluun mukaan näin myöhäisessä vaiheessa ja en oikein ole päässyt täysin kärryille mistä kaikesta keskustellaan. Haluan kuitenkin kirjoittaa muutaman sanan käsitteen 'neekeri' tälläkin palstalla kiistellystä pejoratiivisuudesta.

Ensinnäkin, jos asia kiinnostaa, on Marjo Kaartinen kirjoittanut suunnilleen asiaan liittyen teoksen nimeltä "Neekerikammo". Hän on sitä mieltä, että sana 'neekeri' ei ole suomessa koskaan ollut neutraali, vaan se on omannut aina negatiivisia konnotaatioita ja väheksyntää sitä kohtaan, johon sanalla viitataan. Sana itsessään ei tosiaan ole suomessa kovinkaan vanha, olisiko se tullut suomen kieleen 1800-luvun loppupuolella, samoihin aikoihin kuin rotuoppibuumi muutoinkin.

Ongelma sanan 'neekeri' käytössä on siinä, että mitä sillä oikein tarkoitetaan? Jos kutsuu jotain neekeriksi, niin mihin silloin viittaa? Kuten joku jo kirjoittikin, on suurin osa tämän hetken tiedemaailman ihmisistä hylännyt täysin rotuopit mahdottomina kategorioina. Yksinkertaisesti ilmaistuna: Rotu on länsimaalaisten luoma imaginaarinen kategoria, joka jo alunperin on luotu nostamaan toiset "rodut" toisia ylemmäksi. Jos siis hyväksymme tämän, niin mitä tarkoittaa neekeri? Käsittääkseni sen pitäisi tarkoittaa juuri niin sanottuun neekerirotuun kuuluvaa ihmistä. Mutta jos koko neekerirotua ei ole, niin mihin tuollaista luokittelua tarvitaan? Eikö voida puhua yksinkertaisesti ihmisistä?

Jos sitten halutaan uskoa, että rotuja olisi olemassa ja joku pystyisi näiden rajat määrittelemään, niin silloin ymmärtäisin mihin 'neekeri'-sanalla viitataan. Mutta tällöinkin ongelmaksi nousee se, että sanaa on käytetty alusta asti vain negatiivisessa mielessä. Olen lueskellut paljon rotuihin liittyvää lehtikirjoittelua toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta suomessa. Yleiseksi tuntumaksi 'neekeri'-sanan käytöstä jäi se, että sitä käytettiin lähinnä joko Yhdysvaltojen "neekeriongelmasta" kerrottaessa tai käännösteksteissä, jotka nekin olivat yhdysvalloista. Eli vaikka itse sana 'neekeri' olisikin alunperin laina ruotsista, on sen sisältö muodostunut hyvin paljon yhdysvalloissa käydyn "rotukeskustelun" ehdoilla. Suomessahan "rotuongelmista" ei ole ollut paljoa puhuttavaa vasta kuin aivan viime vuosina, olimmehan hyvin suljettu maa aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti.

Jos sitten väen vängöin haluamme käyttää 'neekeri'-sanaa siinä merkityksessä kuin sitä Yhdysvalloissa käytetään, on sen sisältö pidettävä silloin koko ajan mielessä. Kyseessä on tällöin sosiaalinen ryhmä, ei millään tavoin biologinen. Aivan samalla tavoin kuin esimerkiksi evankelisluterilaiset, saamelaiset tai vaikka suomalaiset. Voit syntyä ryhmän jäseneksi, päättää liittyä siihen myöhemmällä iällä tai lähteä pois ryhmästä. (Tai näin ainakin ideaalimaailmassa.) Eli ideani tässä on se, että tähän ryhmään kuuluvat tasan tarkkaan ne ihmiset, jotka laskevat itsensä kuuluviksi tuohon ryhmään. Ryhmän jäseniä ei voi mitenkään erottaa ulkonäön perusteella. Tämä johtaakin siihen, että mihin ihmeeseen me täällä Suomessa tarvitsemme tuollaista sanaa? Ehkä ainoita käyttötarkoituksia mitä mieleeni tulee on se, että minulla olisi yhdysvaltalainen ystävä, joka laskisi itsensä kuuluvaksi kyseiseen ryhmään ja haluaisi minun kutsuvan itseään sanalla 'nigger'. Sitten selittäisin ystäväni asioita suomenkieliselle ystävälleni. Toisaalta en olisi tässäkään tapauksessa varma, tarkoittaako suomen sana 'neekeri' samaa asiaa kuin englannin sana 'nigger'? Niillä kun on joka tapauksessa hyvin erilaiset sisällöt ja konnotaatiot. Hmm. Pahoittelen tajunnanvirtaani. Mutta en nähtävästi lopulta keksinyt yhtään tapaa käyttää sanaa 'neekeri' minään muuna kuin haukkumasanana, joka osoittaa toisen imaginaarista kuulumista "alempaan rotuun".

[Heikki Jansson]

”Mutta en nähtävästi lopulta keksinyt yhtään tapaa käyttää sanaa 'neekeri' minään muuna kuin haukkumasanana, joka osoittaa toisen imaginaarista kuulumista "alempaan rotuun".”

Itse törmäsin koko aiheeseen ensimmäisen pari vuotta sitten kun huomasin että Wikipedian sen artikkelin keskustelusivulla, joka koskee neekeri-sanan käyttöä suomen kielessä, keskusteltiin aiheesta. Eräs vilkkaimmin asiasta puheenvuoroja käyttävä oli itse laatinut artikkelin ja puhui voimakkaasti sen kannan puolesta että sanan käyttö oli loukkaavana tuomittavaa (mutta hän myönsi että on kyllä henkilöitä jotka käyttävät sanaa neutraalista, mutta nämä ovat vain vanhuksia yms. väkeä).

Tämä henkilö oli itse kirjoittanut ennen itse artikkelia olleen lauseen jossa lukija ohjattiin varsinaiseen negridi-rotua koskevaan artikkeliin. Tämän ohjauksen muualle oli artikkelin laatija muotoillut näin (korostus tässä):

"Tämä artikkeli koskee termiä neekeri. Neekereistä ihmistyyppinä kertoo artikkeli: negridi"

Tässä artikkelin laatija, joka itse väitti - ilmeisen totuudenvastaisesti - että hänestä sana ”neekeri” on loukkaava ja tuomittavaa, käytti sanaa itse - huomaamattaan. [sic]! Miksi? No tietenkin siksi, että hän oli tarvinnut sanaa joka asiallisesti ja neutraalisti kuvaisi neekereitä. Silloin hän käytti siihen luonnollisesti tarjoutuvaa sanaa ”neekeri”. Katselin tuota ohjaus-lausetta monen kuukauden ajan miettien, että käytänpä tuota hyväkseni kun itse mahdollisesti kirjoitan jotain asiasta, mutta joku sitten oli jossain vaiheessa äkännyt tuon – asiayhteydessään möhläyksen – ja poisti siitä kiireen vilkkaa sanan ”neekereistä” jättäen loppuosan lauseesta silleen, ilmeisesti koska kun hän ei keksinyt muuta sanaa siihen hätään, mutta luonnollinen ”neekeri”-sana piti kiireesti poistaa, jolloin lause kuului poistamisen jälkeen: "Tämä artikkeli koskee termiä neekeri. Ihmistyypistä kertoo artikkeli: negridi" - mikä oli tietenkin kieliopillinen viittausvirhe - ei artikkeli "Negridi" suinkaan kertonut ihmistyypistä, mitä se sitten ikinä on, vaan neekereistä. Nyttemmin ohjauslauseessa kohta on korjattu ja käytetään sanontaa ”negridisestä rodusta”.

Wikipediassa käydyssä keskustelussa ehdotettiin muuten neekeri-sanan tilalle totutun ”musta”-sanan lisäksi mm. sanaa ”afro-amerikkalainen”, kunnes sain tarpeekseni siitä ja huomautin, että vaikkapa Jyväskylään Somaliasta maahan muuttanutta neekeriä, joka ei ole koskaan ollut edes lähellä Amerikoita on huono sanoa ”amerikkalaiseksi”, ei edes ”afro”-sellaiseksi. Pitäisikö sanoa ”afrofinni”? - Sitten siitäkin ”korvaavasta” sanasta luovuttiin.

Trilisser kirjoitti viestissään:

”Ei Lola Odusoga ole neekeri, hän on mulatti. Ja mainittakoon, että kannatin hänen silloista valintaa Miss Suomeksi. ”

Tuskin katsot, Annastiina, että Trilisser käytti sanaa ”haukkumasanana, joka osoittaa toisen imaginaarista kuulumista "alempaan rotuun".”

Itse kirjoitin referoidessani video-leikettä jossa kuvataan tilannetta, jossa neekeri-sanaa käytetään loukkaavassa tarkoituksessa näin:

”Huomatkaa muuten, ettei se, jota loukataan [tilanteessa] edes ole neekeri itse vaan minusta ainakin valkoihoinen. ”

Tuskin katsot, että käytin sanaa ”haukkumasanana, joka osoittaa toisen imaginaarista kuulumista "alempaan rotuun".””

Aiemmin tässä viestiketjussa kirjoitin:

”Tietääkseni muuten eivät Tatu Vanhasen tutkimukset.... koske neekereitä yleensä vaan nimenomaan joitain määrättyjä afrikkalaisia, sitä keitä, en tarkemmin tiedä”

Tuskin katsot, että käytin sanaa ”haukkumasanana, joka osoittaa toisen imaginaarista kuulumista "alempaan rotuun".”” - Käytin muuten kummallakin kerralla sanaa täysin harkitusti ja tietoisesti, siis lievästi provosoiden.

PV – joka ilmoitti katsovansa, että sanaa ei tule käyttää, kirjoitti:

”Jos suuri osa ihmisistä - ja etenkin "neekerit" itse - kokevat sanan negatiiviseksi...”

Tuskin katsot, että PV käytti sanaa ”haukkumasanana, joka osoittaa toisen imaginaarista kuulumista "alempaan rotuun".” - PV tosin huomautti itse että sana oli lainausmerkeissä, mutta minusta sei ei vaikuta asiaan – hän ei suinkaan puhunut tuosta sanasta vaan ihmistyypistä sijoittaen tosin sen sanan, jolla hän kuvasi heitä virheellisesti lainausmerkkeihin, ikään kuin hän ei olisi löytänyt parempaa sanaa.

Oikeassa olet tietenkin sikäli, että neekeri-sanaa tarvitaan ani harvoin, koska ei ole juuri tarvetta puhua siitä ihmisryhmästä erotuksena muista. Tämä tosiseikka johtaakin siihen johtopäätökseen jonka teit, ja myös siihen, että sanaa käytetään tapauksista lukumääräisesti varmaankin eniten loukkauksena. Ruotsissa on sanasta musta - svart syntyneet väännökset "svarting" ja aiemmin voimakkaasti pejoratiivinen "svartskalle" - mustapää, jota kuulin viimeksi käytettävän - nyt neutraalisti - sanan neekeri sijasta (tiedusteluun siitä, miksi väkivaltaisuus eräässä ravintolassa oli syntynyt vastattiin spontaanistii "för att han var svartskalle" - koska hän oli mustapää - pro neekeri).

Olennaista on kuitenkin se, että, minusta ainakin, jotkut ihmiset pyrkivät määräämällä kielenkäytöstä käyttämään valtaa, määräämään yhteisössä (minullekin) mikä on sopivaa, siis niin, että ne, jotka tällaisia esittävät, katsovat että heillä on oikeus määrätä sanojen yleisestä sallittavuudesta pyrkien täten yhteiskunnallisesti suotaviksi katsomiinsa päämääriin. Tämän holhouksen kohteeksi joutumista en siedä. Määriteltäessä yleiskielessä sallittujen sanojen joukkoa, ovat minun käsitykseni aivan yhtä hyvät kun jonkun toisen eikä se ympäristö, jossa minä liikun ole ikänsä tai muiden ominaisuutensa vuoksi sellainen, etteikö siinä käytetty kieli olisi otettava huomioon yhtä lailla kuin muissa ala- tai pienryhmissä käytetty kieli, eivätkä minun käsitykseni ole sopimattomia enkä minä ole salonkikelvoton. Keskustelin aiheesta hiljattain tuttavieni kanssa, ja väitän, että se joka puolustaa katsomusta, jonka mukaan "neekeri"-sanan käyttö olisi rasistista, poistuisi alta aikayksikön siitä seurueesta, jossa olin, koska seurueessa olleet explisittisen anti-rasistisen näkökannan omanneet henkilöt pitäisivät sellaista syytöstä törkeänä loukkauksena. Minä sekä käytän että puolustan sitä kieltä, joka on minulle luontevaa ja minusta asianmukaista. Siihen ei pitäisi kenellekään olla nokan koputtamista. - Minä en puolestani tarraudu toisen kieleen.

Olen lisäksi perin juurin kyllästynyt kaikenlaisiin eufemismeihin. Ei neekereissä ole minusta mitään sievistelemistä – ihan tavallisia ihmisiä. Ei vanhuksissakaan – en puhu ”ikäihmisistä” , joka on minusta todella loukkaava, koska sen käytöstä yksittäistapauksessa paistaa läpi eufemismi, puhujan käsitys että vanhuus on peiteltävää, ikäraakkiutta. Sama koskee siivoja-sanan sijaan tarkoitettua ”siistijää”. Olin kerran saada rätistä kun käytin sitä ao. siivojaan loukkaantuessa. Korealaiset ovat tietääkseni saaneet huonoa mainetta, joka on peräisin kai eräistä seikkailukirjoista, joissa tarinan roisto on korealainen. Millä kiertoilmaisulla heitä pitäisi alkaa nimittää? Entä kiinalaiset – sillä sanallahan usein tarkoitetaan suurin piirtein ”omituista”. Pitäisikö ryhtyä käyttämään sanaa ”keltaihoinen”, ”keltainen” tai ”asiaattiamerikkalainen”, ehkä ”kiinanjenkki”? Väinö Linna pani Honkajoen suuhun Tuntemattomassa eufemismin "Pensasneuvostoliittolainen".

[Klaus Lindgren]

Laitokset ovat muuttamattomia painoksia, joten valitse käsiisi saamasi. Ja hakusanankin olen jo antanut, niin että siitä vaan kirjastoon!

No niin, katsoin siis vuonna 1937 ilmestyneestä niteestä sanan "niger". Artikkeli pohdiskelee laajasti sitä, mitä jokia muinaiset roomalaiset mahtoivat tarkoittaa tuolla sanalla, eikä oikein usko roomalaisten olleen tietoisia laajan aavikon takana olleesta Niger-joesta. Ahaggar-vuoristosta ja Atlaksesta lähtee molemmista erinäisiä jokia, jotka kaikki kuivuvat aavikolle, ja näistä artikkelissa on karttakin. Alue on siis nykyistä Algeriaa. Sanan "niger" juureksi kirjoittajat ehdottavat sanaa "ngher" tms., joka, kuinka ollakaan, on kirjoittajien mukaan berberikielten sana ja tarkoittaa jokea. Toisin sanoen antamasi lähteen mukaan kyseessä EI ole niger-kongo -kielikuntaan kuuluva sana, eikä siis "omakielinen" sana. Neue Pauly, saman kirjan uudempi versio, oli samoilla linjoilla.

Latinan sana "niger" taas jäi katsomissani etymologisissa sanakirjoissa hämäräksi; saksalainen kirja antoi paljon indoeurooppalaisia mahdollisuuksia, mutta mikään niistä ei oikein istunut. Ranskalainen sanakirja totesi sanan alkuperän olevan tuntematon. Teoriasi siitä, että sana olisi siis tarkoittanut mustia ihmisiä ja olisi lainautunut berbereiltä latinaan, ei siis ole mahdoton, mutta ilmeisestikin vain kiinnostava hypoteesi.

Viitteitä siihen, että Ahaggarin ja Atlas-vuorten välissä olisi a) ollut suuria jokia 2000 vuotta sitten ja b) jotain muita asukkaita kuin berberejä, ei artikkelista löytynyt, enkä niitä ole muuallakaan nähnyt.

Näitä pengoskellessani törmäsin muuten siihenkin tietoon, että 1800-luvun lopulla muuan Carl Meinhof jaotteli afrikan kielet sudanilaisiin ja bantukieliin. Jaottelu osoitettiin 1920- ja 1930-luvuilla perusteettomaksi ja termi "sudanilainen ryhmä" on jäänyt pois käytöstä. Kyseessä on siis vanhentunut teoria.

En siis ole löytänyt mistään mitään tukea teorioillesi sanan "neekeri" omakielisyydestä enkä liioin näkemyksellesi "bantujen" ja "neekerien" erosta.

Roomalaisten kontakteista Saharaan ja sen yli on muuten kiinnostava artikkeli osoitteessa http://www.jstor.org/view/00218537/ap010021/01a00010/0
Kyseessä on lehti nimeltään "Journal of African History".

[Klaus Lindgren]

Ja kyse ei siis sittenkään ole termistä, vai kuinka. Ja enkö ole tätä koko ajan sanonut?

Kyse on sanasta ja sen merkityksistä. Jos maailmankuvamme muuttuu, sanastokin muuttuu. Mihin sanaa "neekeri" nykyään tarvitaan?

Ja miten tämä tietämättömyys liittyy puheena olevaan asiaan?

Siten, että jos vaikkapa Hergé kuvaili afrikkalaiset tyhminä neekereinä, hän toimi silloisen jokamiehentiedon varassa, eikä häneltä voi paljon muuta vaatiakaan. Tänään jokamiehentieto Afrikasta on jo niin paljon paremmalla tolalla, että voidaan vaatiakin enemmän. Maailma on muuttunut ja jokamiehen maailmankuvakin on muuttunut, ja sanasta "neekeri" luopuminen auttaisi omalta osaltaan parantamaan sitä maailmankuvaa vielä paremmin todellisuutta vastaavaksi.

[Klaus Lindgren]

Minä en kyllä osaa nähdä keskustelua termeistä "holhouksena" Janssonin malliin. Ei kukaan voi kieltää ketään käyttämästä termiä "neekeri", yhtä vähän kuin kukaan voi kieltää ketään käyttämästä termejä "puolikielinen ulkomaalainen" tai "sosiaalitantta". Sen sijaan asioista voinee kai vapaassa demokratiassa keskustella? Epäilemättä kuka hyvänsä saa kutsua ketä hyvänsä vaikkapa "neekeriksi" tai "ryssäksi" tai "sosiaalitantaksi", mutta vastapuoli saa yhtä hyvin loukkaantua ja suuttua. Lyödä ei toki saa. On parempi keskustella. Enkä oikein ymmärrä sitäkään, miksi pidättäytyminen loukkaaviksi koetusta sanoista olisi alistumista jonkun muun ehtoihin?

[Annastiina Mäkilä]

Heikki Jansson kyseli, että oliko mielestäni hän ja nimimerkit PV ja Trillisser käyttäneet sanaa loukkaavassa merkityksessä. Vastaukseni tähän on kyllä.

Haluaisin tähän väliin kommentoida, että itsekin inhoan mukamas poliittisesti korrekteja sanoja, ne kun tuntuvat olevan helppo keino lakaista ongelmia hienompien sanojen alle. Ei siivoojan tai vanhuksen asema yhteiskunnassa parane sillä, että heitä pitää kutsua jollain toisella nimellä. Ehkä he tosin saavat hetkellistä iloa yleensä siitä, että heidän asiansa huomioidaan, mutta siihen se ilo loppuukin. Jos kuitenkin ongelmat pysyvät samoina (siis ne ongelmat, minkä tähden sanat alunperin on alettu nähdä negatiivisesti latautuneina), niin ajan myötä myös uudet sanat (siistijä, seniorikansalainen tms.) aletaan nähdä samalla tavoin negatiivisina.

Mielestäni kuitenkin puhutaan aivan eri asiasta, kun puhutaan sanasta 'neekeri'. Tässäkin tosin inhoan, kun yritetään hakea eufemismia tuolle sanalle. Ongelma on nimittäin tässä kohtaa aivan toisaalla, ja siitä yritin myös edellisessä viestissäni kirjoittaa. Kysytäänpä näin yksinkertaisesti: Kuka on neekeri? Missä tuon neekeriryhmän rajat menevät?

Kuten jo kirjoitin, en ole vielä tähän päivään mennessä törmännyt kunnon määritelmään roduista ja siitä missä näiden rajat menevät. Tämä on syy myös verkkaiseen rotuoppien hylkäämiseen tiedemaailmassa. Ja eikö neekeri tarkoittaisi juuri "neekerirodun" edustajaa? Kysyisinkin niiltä, jotka väittävät käyttävänsä tätä sanaa neutraalisti, niin kuinka ihmeessä te sen määrittelette?

Vai ehkä teidän mielessänne "neekeri" ei olekaan "oman rotunsa" edustaja, vaan omaa jonkun muun yhteisen piirteen muiden "neekereiden" kanssa? Mikä tämä piirre olisi? Ihonväri? Missä silloin menee raja "neekerin" ja "valkoisen", tai vaikka "mulatin" ja "keltaihoisen" välillä? Onko teillä jokin samanlainen väritikku kuin joskus oli pepsodent-tuubien yhteydessä, jonka avulla määrittelette kuka on "neekeri" ja kuka ei? Entä jos hyvin tummaihoinen saa vaaleaihoisen jälkeläisen? Onko isä/äiti "neekeri" ja lapsi jotain muuta? Vai määrittelettekö "neekerin" afrikkalaiseksi? Jos näin on, niin miksi usein myös amerikassa asuvia kutsutaan "neekereiksi"? Ja jos argumentti tähän on se, että he ovat "afrikkalaisten jälkeläisiä", niin emmekö me kaikki silloin ole "neekereitä"? Toisaalta tuo teoria ontuu muutoinkin, ihan kuin ihmiset naisivat vain omia sukulaisiaan.

Eli lyhyesti, toivoisin, että joku kertoisi minulle mitä sana "neekeri" oikein tarkoittaa?

[Heikki Jansson]

Heikki Jansson kyseli, että oliko mielestäni hän ja nimimerkit PV ja Trillisser käyttäneet sanaa loukkaavassa merkityksessä. Vastaukseni tähän on kyllä.

Mutta minä kun en kysynyt sitä, olinko mielestäsi käyttänyt sanaa neekeri ”loukkaavassa merkityksessä” vaan kysyin, olinko (minä tai PV tai Trilisser) käyttänyt sitä ”haukkumasanana”. Et vastannut, että olin mielestäsi käyttänyt sanaa ”haukkumasanana” vaan ilmoitit katsovasi, että olin käyttänyt sitä ”loukkaavassa merkityksessä”, ja kiersit siten kysymykseni (tai ainakin muotoilit kysymyksen olennaisesti toisin) vastaamalla toiseen kysymykseen kuin siihen, minkä olin esittänyt, nimittäin kysymykseen siinä merkityksessä joka ilmenee alla kohdassa 3) alla (tai sitten et vastannut totuudenmukaisesti, luulisin).

Kaikkeen kommunikaation liittyy kolme puolta, 1) lausuja ja hänen mielensä, 2) vastaanottaja eli kuulija ja tämän mieli, sekä 3) käytetyn sanan objektiivinen tarkoitus, se tarkoitus, mikä sanalla on yleiskielessä, kontekstista irrallisena (kommunikaatiossa käytetty ”väline”, sana, se merkitys joka ilmoitetaan sanakirjassa - ”neekeri” on sanakirjan mukaan ruotsiksi ”neger” ilman sen enempää kontekstia).

Kysymykseni koski selvästi ensimmäistä noista. Kysyin ”Tuskin katsot, että käytin sanaa ”haukkumasanana”? - ja käytin essiiviä niinkuin sinä olit käyttänyt. En kysynyt ”onko käyttämäni sana Suomen yleiskielessä mielestäsi haukkumasana (eli oliko käyttämäni sana objektiivisesti arvostellen haukkumasana) mikä oli kaiketi se kysymys johon sinä uudellenmuotoilulla pyrit. Sinun vastaus käsitteli kolmatta kategoriaa, eikä siis sitä mitä kysyin. En nimittäin usko, että sinä paheksut esimerkkilauseiden kirjoittajia heidän lauseesta muka ilmenevän loukkaavan käytöksesen vuoksi.

Minusta ei kukaan voi vakavissaan edes kiistää sitä, etteikö sanaa ”neekeri” voisi käyttää – ja myös käytetään – muuna kuin haukkumasanana. Siitä on oivallinen esimerkki erityisesti Wikipediassa ollut lause, jossa sanan käyttäjä ei edes huomannut, että se voitaisiin edes käsittää haukkumasanaksi, koska konteksti niin kiistattomasti osoitti sen mitä sillä tarkoitettiin (lausehan muistutti matemaattista yhtälöä ”neekeri = negridiseen rotuun kuuluva”), ja jos tämä oli haukkumista niin minä olen porsas.

Sanalla ”neekeri” tai ”neekerit” viitataan aivan oikein, kuten huomautat kohteeseen, joka ei ole eksaktisti määritelty. Kyseletkin sanan määritelmää. Sanan käyttö ei edellytä sen eksaktia määrittelyä. Hyvin harva sana – jos mikään - on eksaktista määritelty, ja niidenkin sanojen lukumäärä, jotka on edes suurin piirtein määritelty jossain, useimmiten varmaan oikeustieteissä, ovat hyvin harvalukuiset. Liioin et varmaan peräänkuuluta eksaktia määrittelyä muillekaan johonkin ryhmään viittaaville epämääräisille sanoille: käytämme vaivattomasti esimerkiksi sanaa maanviljelijä-sanaa sen olematta mitenkään missään eksaktisti määritelty; onko vaikkapa Sampo-konsernin pääjohtaja Björn Wahlroos joka nostaa huomattavia maataloustukia maanviljelijä, onko osa-aikainen traktorinkuljettaja maanviljelijä jne. Mikä tahansa tuollainen sana on varsin epäselvä: eräissä tapauksissa voidaan todeta vastaavuuden olevan isomorfista (sana sijaitsee merkityssisällön tulkinnan kannalta sen prismaattisessa ytimessä) ja missä raja kulkee vain ani harvoin täsmällisesti määriteltävissä vaan veteen piirretty viiva – tämä on klassinen oikeustieteen ongelma, itse asiassa tästä seikasta syntyy koko oikeustiede.

Sanan ennakkomäärittely ei ole sen käyttämisen edellytys eikä edes sen mielekkään käytön edellytys. Olemme saman kieliyhteisön jäseniä ja sanan merkitys on sen vuoksi suurin piirtein samanlainen kaikilla ja se riittää – vain ani harvoin edellyttää kommunikaatio tai ihmisten keskinäinen yhteistyö tarkempaa määrittelyä ja siihen ryhdytäänkin sitten tarvittaessa (terminologia syntyy siten). Lisäksi Annastiinan kysymys ja viestit osoittavat ilman erehtymisen mahdollisuutta, että hän ymmärtää mitä sillä tarkoitetaan (ainakin suurin piirtein). Jos yksittäistapauksessa syntyy epäselvyyttä siitä, onko joku henkilö neekeri voidaan siitä käydä täysin hedelmätöntä väittelyä, yhtä hedelmätöntä kuin jos väitellään siitä, onko juustovoileivässä tärkeintä juusto, voi vai leipä.

Sen sijaan on Annastiina mielestäni ilmeisen oikeassa ja esittää asian varsin selkeästi kun mainitaan, että korvaava eufemismi saa saman tartunnan kuin se sana jonka se korvaa. Senkaltainen – mutta tapauksessa käänteinen – kehitys on ilmeisesti tapahtunut Ruotsissa sanan ”svartskalle” osalta. Alun perin tuo yhtä voimakkaasti pejoratiivinen sana kuin suomen kielen ”lakupää” on yleistynyt niin, että sitä käytetään joskus neutraalisti, tarkoituksessa ”neekeri” (- ahhh, mutta sekin on pejoratiivi, no sitten ei kelvollista sanaa ole, koska ”musta” sana ei ole neutraali vaan sanan neekerin korvaamiseksi esitetty eufemismi, joka sitäkin jo käytetään pejoratiivina, afroamerikkalainen ei käy, kuten todettiin, neutraalia sanaa ”neekeri” ei saisi käyttää – täytyy varmaan alkaa käyttää sanaa ”neutraalineekeri”.

On syytä huomata, että ”neekeri”-sanan pejoratiivinen käyttö on useimmiten sosiaalisesti heikosti pärjäävän mutta valtaväestöön kuuluvan tapa korottaa omaa itsetuntoaan ja alistaa vetoamalla yhteenkuuluvuuteensa valtaväestön kanssa tämän oletettuun ”erinomaisuuteen” asettamalla alistettu valtaväestön vastakohdaksi (siten kuin luin sattuvasta kirjoituksestasi nationalismista toisessa viestiketjussa.) Tyypillistä onkin minusta, että yksi esimerkeistä siinä kirjoituksessa, johon kirjoituksessani oli linkki, oli sanonta ”musta huora”. ”Neekeri”-sanaa ei mainittu lainkaan, käytettiin sanaa ”musta” ja tämän sanan pejoratiivius kontekstissa varmistettiin sitä seuranneella sanalla. Mutta, jos ollaan tarkkoja niin huomataan että vika ei ole sanassa – sana saadaan osoittamaan lausujan pejoratiivisen (halventavan) tarkoituksen lisäämällä pejoratiivi ”huora”. Ei sana, vaan sen konteksti, oli loukkaava. Mikä on seuraava sana jos ja kun ”musta” on jo saanut tartunnan? Esittämäni afro-finnikö, joka sitten kääntyy ”afro-akneksi, jota sen jälkeen käytetään pejoratiivisesti. Sillä siitä olen täysin vakuuttunut, että niin kauan kuin valtaväestön porsaanvärinen iho ja rotanväriset hiukset dominoivat katukuvaa, ja musta väri on silmiinpistävä poikkeama tästä, tulee alistavaa käytöstä esiintymään. Pahinta on kuitenkin se fasistisia piirteitä omaava nationalismi, jonka mukaan Somalia on hyvä maa – somaleille - ja Suomi suomalaisille.

Toistan, minusta kysymyksessä oleva sana ei ole pejoratiivi. Toinen käsitys asiasta ei ole sen oikeampi muttei liioin vääräkään. Se on itse kunkin kokemuksesta riippuva käsitys, eikä toisen kokemus ole parempi kuin toisen eikä toisen kokemus voi oikein olla väittelyn kohteena. Jos yksimielisyyteen ei päästä, ei toinen ole tämänkaltaisessa asiassa väärässä ja toinen oikeassa, vaan sanan merkitys on häilyvä ja kielenkäyttö horjuvaa eikä mitään yksiselitteistä vastausta yksinkertaisesti vain ole.

[Heikki Jansson]

Enkä oikein ymmärrä sitäkään, miksi pidättäytyminen loukkaaviksi koetusta sanoista olisi alistumista jonkun muun ehtoihin?

Siteeratusta lauseesta ilmenee se väärinkäsitys jota olin hiukan ounastellutkin että piilee Klausin ja Joukon keskustelun taustalla. Kuten vastauksessani Annastiinalle korostin on huomioitava 1) toisaalta puhuja (ja tämän maailma) ja toisaalta 2) kuulija (ja tämän maailma), ja 3) lisäksi sanan objektiivinen merkitys. Tätä asiaa halusin korostaa ensimmäisessä postauksessani tähän viestiketjuun, mutta sitä ei ilmeisesti ymmärretty/luettu. Klaus ja Jouko ovat täällä pitkässä viestiketjussa puhuneet toistensa ohi Klausin painottaessa kuulijan näkökulmaa ja Jouko taas puhujan. Ei keskustelusta voi tulla mitään kun toinen puhuu muijasta ja toinen ukosta.

Ei väitteeni mukaan ole suinkaan oikein loukata jotakuta käyttämällä jossain tilanteessa tahallaan tästä toisesta tämän mielestä loukkaavaa nimitystä. Se on nimittelynä muutoinkin kiellettyä hyvän tavan vastaisena tai jopa rangaistavaa kunnianloukkauksena riippumatta mitä sanoja siinä käytetään. Liioin ei tietenkään julkinen nimittely, käytettiinpä siinä sanaa ”neekeri” tai jotain muuta sanaa, ole sallittua. Se tulkitaan hyvin herkästi peräti rikoslain 11 luvun 8 §:n mukaiseksi kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan. En missään tapauksessa tietenkään puolusta toisen loukkaamista – se pitäisi olla muutoinkin täysin selvää. Päinvastoin, puolustan ainakin teoriassa sitä käsitystä, että jos jollain on finni nenässä niin sitä ei tarvitse tuoda ihan välttämättä esille heti kättelyssa vaan mielummin muistaa mainita, että tämän solmio on varsin tyylikäs (teoriassa sikäli, etten ehkä aina muista noudattaa tuota elämänohjettani – hyviä periaatteitahan on tunnetusti helppo hankkia, mutta toteuttaminen on jo toinen juttu.).

Minun ymmärtääkseni peruserimielisyys koskee (jos sellaista edes on), ettei sellaista tuon sanan käyttöä joka ei ole loukkaavaa saa väittää loukkaavaksi yksinomaan sillä perusteella että siinä käytetään tuota sanaa. Esitin Wikipedian esimerkki mukaan lukien, viisi eri esimerkkiä sellaisesta tuon sanan käytöstä, jotka eivät olleet loukkaavia. En voi yhtyä siihen, joka paheksuu noiden lauseiden kirjoittajia sen vuoksi, että niiden kirjoittajat ovat käyttäneet niissä sanaa ”neekeri” - paheksuu siitä huolimatta että lauseista hyvin selvästi ilmenee, etteivät ne ole loukkaavia. En ole hypokraatti enkä kuulu niihin, joiden mielestä sellainen kielenkäyttö, joka ei ole loukkaavaa on paheksuttavaa jonkin sanan käyttämisen vuoksi. Tällöin väitetään, että sana on sellaisenaan, kontekstistaan riippumatta loukkaava, itse asiassa, että vaikka sana ei olekaan loukkaava, on sen kuitenkin jostain syystä muodollisesti ”katsottava olevan” loukkaava. Vastaväite ”mutta jos se käsitetään loukkaavaksi” on asettamani premissin vastaisena kielletty – silloin käsitellään toista tilannetta, sellaista, jossa loukkaavuudesta on epäselvyyttä.

Vrt. Wikipedia-tapaus, jossa lauseeseen puututtiin, vaikka hyvin havaittiin, ettei lause ollut loukkaava. Hypokraattisesti, vastoin parempaa tietoa, muka oletettiin että lause olisi ollut loukkaavaa. Oli otettu tietoisesti kanta jonka mukaan itse sanan ”neekeri” käyttö on sopimatonta ja loukkaavaa, mitä se ei ollut, erityisesti ei tuossa yksittäistapauksessa. Yritettiin käyttäytyä ikään kuin oltaisiin oltu sitä mieltä, että ”neekeri”-sanan käyttö on loukkaavaa, mutta kun tämä tietoinen kannanotto olikin vastoin parempaa tietoa – ei oltu sitä mieltä mitä väitettiin - oli seuraus pieni katastrofi, kun ”vahingossa” oli syyllistytty muka loukkaavaan kirjoitteluun. Fakta oli tietenkin että loukkaavaa kirjoittelua ei ollut ollut, vaan oli totuudenvastaisesti väitetty, että sanan ”neekeri” käyttö oli sellaisenaan loukkaavaa.

Vrt seuraavaa kahta lausetta jo aiemmin esiteltyyn Wikipedian lauseeseen jossa sanaparit olivat ”neekeri” ja ”negridi” . Lausetta on seuraavassa näiden kahden sanan osalta muutettu:

1) Tämä artikkeli koskee termiä "ryssä". Ryssistä kansana kertoo artikkeli: venäläinen", ja
2) Tämä artikkeli koskee termiä "lakupää". Lakupäistä ihmistyyppinä kertoo artikkeli: negridi"

Väitän: Molempien yllä esitetyn lauseen loukkaavuus olisi Wikipediassa huomattu - itse asiassa kumpaakaan lausetta ei olisi milloinkaan edes kirjoitettu niiden ilmeisen loukkaavuuden vuoksi. Alkuperäisessä lauseessa käytettiin perinteistä suomenkielinen sanaa ”neekerit”, joka viittaa erääseen ulkoisten tuntomerkkien perusteella selvästi erottuvaan ihmisryhmään ja joka sana ei sellaisenaan sisällä minkäänlaista kannanottoa tämän ihmisryhmään kuuluvien henkilöiden ominaisuuksista. Sen sijaan sekä ”ryssä” että erityisesti ”lakupää” merkitsevät samaa kuin vastaavat neutraalit sanat, mutta eroaa niistä siinä, että nämä vm. sanat ovat tarkoituksellisesti em. ihmisryhmiä halventavia nimityksiä. Näihin sanoihin sisältyy halventavuus, neekeri-sanaan ei. Siksi neekeri-sanaa voi käyttää sekä pejoratiivina tai neutraalisti, muttei noita kahta muuta sanaa (ellei konteksti samalla vahvasti osoita muuta).

Kerropa Klaus, onko jollain mielestäsi oikeus paheksua Trilisseriä sen vuoksi että hän käytti sanaa neekeri seuraavassa lauseessa:

”Ei Lola Odusoga ole neekeri, hän on mulatti. Ja mainittakoon, että kannatin hänen silloista valintaa Miss Suomeksi. ”

Paheksutko sinä Trilisseriä tuon lauseen vuoksi?

Millä tapaa Trilisser loukkasi jotakuta? Ketä hän nimitteli? Ketä hän halvensi? Kehen tässä suunnattiin aggressioita? Nimitelläänkö jotakuta pelkuriksi? Haukutaanko jotakuta älyllisesti vajaakykyiseksi? Fyysisesti heikoksi? En ymmärrä, mikä vikaa sanan neekeri käytössä on tuossa lauseessa? Lause on täysin informatiivinen.

Mitä tulee kielen käyttöön vallankäytön välineenä on kysymys sen verran monimutkainen ja monisäikeinen etten lähde keskustelemaan siitä tässä vaan jätän sen (valitettavan vähäisen) auktoriteettini varaan. Keskustelu leviäisi nimittäin kuin Janssonin eväät. Toisessa yhteydessä, kenties.

[Annastiina Mäkilä]

Mutta minä kun en kysynyt sitä, olinko mielestäsi käyttänyt sanaa neekeri ”loukkaavassa merkityksessä” vaan kysyin, olinko (minä tai PV tai Trilisser) käyttänyt sitä ”haukkumasanana”.

No väännetään nyt rautalangasta: Kyllä, olitte mielestäni käyttänyt sanaa haukkumasanana. Tämä siksi, että mielestäni sanaa ei voi muuna käyttää, koska en voi keksiä neutraalia käyttötarkoitusta sanalle.

Nyt kiersitte minun kysymykseni täysin, vaikka yritin esittää sen niin yksinkertaisesti kuin vain pystyn. Esitän sen nyt vielä kerran: Mikä on "neekerin" määritelmä?

Ja tätä kysymystä on turha kiertää sillä, että mitään sanaa ei voi eksaktisti määritellä, se on täyttä puppua. Jokaikisellä sanalla on oma semanttinen kenttänsä ja usein siitä löytyy keskeltä myös ihmisen sanaa käyttäessään ajattelema "ideaaliyksilö".

[Klaus Lindgren]

Kerropa Klaus, onko jollain mielestäsi oikeus paheksua Trilisseriä sen vuoksi että hän käytti sanaa neekeri seuraavassa lauseessa:
”Ei Lola Odusoga ole neekeri, hän on mulatti. Ja mainittakoon, että kannatin hänen silloista valintaa Miss Suomeksi. ”
Paheksutko sinä Trilisseriä tuon lauseen vuoksi?
Millä tapaa Trilisser loukkasi jotakuta? Ketä hän nimitteli? Ketä hän halvensi? Kehen tässä suunnattiin aggressioita? Nimitelläänkö jotakuta pelkuriksi? Haukutaanko jotakuta älyllisesti vajaakykyiseksi? Fyysisesti heikoksi? En ymmärrä, mikä vikaa sanan neekeri käytössä on tuossa lauseessa? Lause on täysin informatiivinen.

En minä Trilisseriä paheksu, jos kohta kohautinkin kulmakarvojani tuon lauseen lukiessani. Sen sijaan tuo lause on hyvä esimerkki koko sanan ja sen kuvaaman kategorian hankaluudesta: on lopulta hyvin hankalaa sanoa, kuka on "neekeri", kuka "mulatti" ja mitä noita termejä onkaan. Lisäksi nuo kriteerit vaihtelevat maasta toiseen hyvinkin paljon. Jostain kumman syystä yksi osa ihmiskunnasta on luokiteltu omaksi ryhmäkseen, "neekereiksi", mutta muita ei. Tuolla biologian puolella termistä " rotu" on tietääkseni luovuttu jo ajat sitten, juuri sen hankaluuden takia ja myös siksi, että esimerkiksi ihonväri on vain yksi ihmisen lukemattomista ominaisuuksista. Lisäksi, kuten sanoin, vaikkapa madagaskarilaisilla ja Kalifornian mustilla ei ymmärtääkseni ole paljonkaan yhteistä, joten termi luo lopulta hyvin mielivaltaisen kategorian, kategorian, jonka tiedekin on aikoinaan hyväksynyt, mutta jonka se on sittemmin hylännyt. "Negridinen rotu" sopii termiksi silloin, kun roduista (mongolidinen, europidinen, jne.) puhutaan, ja silloin sanalla on tieteellinen sävy ilman sanan "neekeri" painolastia, mutta muuten en ymmärrä, mihin koko sanaa ylipäätään tarvitaan. (Oma lukunsa ovat tietenkin Yhdysvaltain rotukategoriat, mutta annetaan amerikkalaisten pitää ne ominaan. Nekin ovat sosiaalisia konstruktioita, eivät biologisia luokitteluja))

[Heikki Jansson]

No väännetään nyt rautalangasta: Kyllä, olitte mielestäni käyttänyt sanaa haukkumasanana. Tämä siksi, että mielestäni sanaa ei voi muuna käyttää, koska en voi keksiä neutraalia käyttötarkoitusta sanalle.

Jos joku esittää jonkin lauseen ja syntyy kysymys siitä, onko tämä joku käyttänyt tiettyä sanaa lauseessa neutraalisti vai ei, en ala pohtimaan sitä, voinko ”keksiä neutraalia käyttötarkoitusta sanalle”, vaan arvioin sitä, onko kirjoittaja käyttänyt sanaa neutraalisti lauseessa vai ei. Jos päädyn siihen, että käyttäjä on käyttänyt sanaa neutraalisti, olen keksinyt ainakin yhden neutraalin käyttötarkoituksen sanalle, sen tarkoituksen jossa sitä käytetään lauseessa. Arvioinnissa on keskeisellä sijalla lauseen kirjoittajan lauseesta ilmenevä intentio.

Arvelen ymmärtäneeni itse vallan hyvin mitä Trilisser tarkoitti, kun hän kirjoitti että Lola Odusoga ei ole neekeri vaan mulatti ja ymmärsin myös hyvin, ettei Trilisser käyttänyt sanaa ”neekeri” lauseessa suinkaan haukkumasanana vaan neutraalisti erästä ihmisryhmää kuvaavana sanana, siihen ryhmään (määriteltyyn tai määrittelemättömään, yhdentekevää), johon Odusova ei kuulu. Sanan käyttötarkoitus lauseessa on ollut välittää lauseen sisältämä informaatio. Trilisserin lauseen intentio on siis informatiivinen, ei pejoratiivinen. Tätä osoittaa myös se, ettei lauseesta ilmene, kuka tai ketä Trilisser olisi lauseessa haukkunut, ei liioin se mistä pahasta hän olisi haukkunut, eikä se, miksi hän olisi haukkunut. En näe muutakaan seíkkaa lauseessa, jonka perusteella paheksuisin Trilisseriä tai katsoisin hänen käyttäytyneen moitittavasti käyttämällä tuossa lauseessa sanaa ”neekeri”.

”Nyt kiersitte minun kysymykseni täysin, vaikka yritin esittää sen niin yksinkertaisesti kuin vain pystyn. Esitän sen nyt vielä kerran: Mikä on "neekerin" määritelmä?”

En kiertänyt kysymystä. Jätin siihen vain vastaamatta, koska se on epäolennaista. Kuten totesin, ei mitään eksaktia määritelmää sanalle ”neekeri” tietääkseni ole. En näe liioin syytä, uudestakaan kehotuksesta huolimatta, edes yrittää esittää mitään määritelmää. ”Neekeri”-sanan määrittelyn puuttuminen ei johda mielestäni siihen, että ”neekeri” sanan käyttäjää tulisi paheksua yhtä vähän kuin ”maanviljelijä”-sanan määritelmän puuttuminen johtaa siihen, että ”maanviljelijä”-sanan käyttäjää tulisi paheksua. En ymmärrä miksi sanan määrittely olisi edellytys sen sellaiselle käytölle, joka ei olisi paheksuttavaa tai miksi henkilöä, joka käyttää määrittelemätöntä sanoaa tulisi paheksua? Minä en yrityksestäni huolimatta tajua, mitä ajat takaa? Sanojen käyttö käy vallan mainiosti päinsä ilman että niitä on määritelty: on tapana sanoa kuten huomautin, että sanojen merkitys tarkentuu elävässä elämässä eikä kieli suostu ahtautumaan kankeiisiin kaavoihin. Samaan kieliyhteisöön kuuluvat ymmärtävät yleensä toisiaan ilman mitään erityistä sanojen määrittelyä.

”Ja tätä kysymystä on turha kiertää sillä, että mitään sanaa ei voi eksaktisti määritellä, se on täyttä puppua. Jokaikisellä sanalla on oma semanttinen kenttänsä ja usein siitä löytyy keskeltä myös ihmisen sanaa käyttäessään ajattelema "ideaaliyksilö".”

Tämä ei mielestäni, kuten sanoin, ole oleellista. Esitänpä kuitenkin hiukan omia käsityksiäni:

Milloin auringon spektrissä loppuu sininen ja alkaa violetti? Minkä muotoinen on veteen piirretty viiva? Milloin kuuma loppuu ja haalea alkaa? Mitä suomalaisuus on? Milloin puro muuttuu joeksi? Mikä on kommunismi? Milloin pensas muuttuu puuksi?

Korkein oikeus 46 II 156: Vaimo oli avioliiton solmiessaan salannut, että hän oli raskaana toisesta miehestä. Aviomies vaati avioliiton julistamista peruuntuneeksi. Silloin voimassaolleen avioliittolain 68 §:n mukaan puoliso voi vaatia avioliiton peruuntumista mm, jos ”toinen puoliso on jättäyt ilmaisematta” --- henkilöään koskevan ”erittäin tärkeän seikan”, joka olisi pitänyt pidättää toinen puoliso avioliittoon menemästä.

Oliko raskaana oleminen toisesta miehestä sellainen ”erittäin tärkeä seikka”? Yleisen oikeustieteen professori Kaarle Makkonen väitöskirjassaan ”Oikeudellisen ratkaisun ongelmia, Rakenneanalyyttinen tutkimus” s. 212 mainitsee tästä oikeustapauksesta, että ”tällainen tulkintaongelma herättää ilman muuta erilaiset kohtuus-, oikeudenmukaisuus-, uskonnollisuus-, eettisyys ym. kysymykset, jotka vielä saattavat olla ristiriidassa keskenään. Joku syvästi uskonnollinen henkilö esim. saattaa absoluuttiseksi kokemansa kristillis-siveellisen maailmankatsomuksensa perusteella tulla aivan toiseen tulokseen kuin maallisen ajattelutavan omaava henkilö”. - Korkein oikeus piti sitä sellaisena seikkana ja tuomitsi avioliiton peruuntumaan.

Halutessasi voit tietenkin määritellä ”neekerin”. Esittelit jo niitä vaikeuksia joita määrittely kohtaa.