Tarkennan näkemystäni sen verran, että Vahtolan vaitiolon Oeschin oikeudenkäynnistä ja tuomiosta ei tarvitse merkitä muuta kuin että hän pitää prosessia asiaankuuluvana vaiheena Oeschille, siis ei minään törkeytenä häntä kohtaan, jos ei erityisenä ansionakaan hänelle.historioija kirjoitti:Niin paljon adjektiiveja lainauksissa, puhumattakaan mainitusta "unohduksesta", että niiden kirjoittajan Jouko Vahtolan roolina ei voi tässä pitää historian viileää asiantuntijaa, vaan kohdehenkilön lämmintä puolestapuhujaa. Ikävä vain, että nämä ominaisuusasiat tahtovat yleensäkin sekaantua, eli ei aina tiedä, mikä esityksen tarkoituksena on. Sekin on muistettava, että esitykset joudutaan sovittamaan areenan mukaisiksi. Tässä julkaisun nimi jo kertoo, mitä on odotettavissa.Niitä sun näitä kirjoitti:Professori Jouko Vahtolan mukaan Oeschin kohtelua sodan jälkeen on pidettävä törkeänä. Oikeudenkäynnistä hän ei sano sanaakaan, joten oliko ylennyksettä jääminen vain linnan kutsuilta pois jäänti sitä "törkeää kohtelua" ?
---
Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraani 2008 -lehdessä on professori Jouko Vahtolan kirjoittama artikkeli Tali-Ihantala 1944, sivuilla 10-12.
Kirjoituksessa käydään läpi aika totuttuun tapaan kyseinen taistelu ja alkupuolella juttua, s. 10, Vahtola toteaa mm.Sivulla 12 kerrotaan Oeschista lisää näin:"Onnistuneeksi ratkaisuksi osoittautui se, että joukkojen komento keskitettiin riittävän ajoissa yksiin käsiin. Päämaja nimitti 14.6. Kannaksen joukkojen komentajaksi, arvostetun ja taitavan kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin.""Harkitseva ja taitava kenraaliluutnantti K. L. Oesch onnistui Kannaksen joukkojen komentajana erinomaisesti. Sen sijaan Oeschin kohtelua sodan jälkeen on pidettävä törkeänä. Hänet oli ylennetty kenraaliluutnantiksi jo 1936 eikä hän saanut enää ylennystä sodan jälkeen. Kekkosen aikana häntä ei kutsuttu edes presidentinlinnan itsenäisyysjuhlaan."
Jos esimerkiksi titteliä professori käytetään jossakin yhteydessä, niin sen on näyttävä jäljessä. Professorilta voi vaatia paljon.
Jälleen jonkinlainen esimerkki historiankirjoituksen harmillisesta suhteellisuudesta.
Perusteikseni Vahtolan asenteesta jäävät siis vain yleensäkin vaikeasti perusteltavat laatusanat, tässä myönteiset Oeschille ja kielteiset joillekin ulkopuoliselle. Ei siis paljon, mutta vähästäkin voi juttua vääntää, kuten historiasta jos nykypäivästäkin huomaamme.