Missä oli pulaa väestä? Miksi ei kannattanut lisätä ilmaista työmäärää?Vetehinen kirjoitti:
Yksi keino nujertaa varakaskin talopoika taloudelliseen turmioon oli laittaa 200 sotilasta ja kymmeniä hevosia linnaleiriin muutamaksi päiväksi.[/quote]
=============================================================
Linnaleirijärjestelmästä siirryttiinkin ruotujakolaitokseen Ruotsin valtakunnassa,
ei sitä "varakasta" talonpoika-veronmaksajaa kannattanut missään mielessä
"nujertaa taloudelliseen turmioon" ja taloa autioksi eli veronmaksukelvottomaksi.
Sillä
eiköhän valtaosa taloudellisesta toiminnasta Ruotsin valtakunnassa tapahtunut maaseudulla, joka elätti ja ruokki valtion ja antoi miehet sotiin.
Bergslagenin kaivokset eivät sentään yksin riittäneet.
Rahapulassaan
kruunun oli jaettava sodassa kunnostautuneille läänityksiä, mutta samalla kruunu menetti sille suoraan veroja maksavia ja siksi läänityksiä peruutettiinkin jo 1655 neljänneksen peruutuksessa, jolla suuri osa perinnöllisistä läänityksistä palautettiin suoraan kuninkaan alaisuuteen.
Palkkasotilaillekin oli maksettava, muuten ne joukot olivat hyödyttömiä. Ja mistä hallitsija ja kruunu rahat palkanmaksuun keräsi, ellei lähinnä omalta maaseudultaan ja sen veronmaksajilta.
Eikö feodalismi-termi koske ennen kaikkea keskiaikaa ja keskiajalla feodaaliset läänitykset olivat irrallaan kuninkaasta ja kruunusta, "valtioita valtiossa"?
Jos
Ruotsin kuningas olisi luovuttanut läänityksiä täydellisesti pois kontrollistaan voisi kai katsoa Ruotsissa ja Suomessa olleen feodaalisia piirteitä?
Mutta näin ei ollut.
Ehkä Pietari Brahe Kajaanin vapaaherrakunnassaan oli ainakin omasta mielestään jonkin aikaa lähes kuninkaan veroinen, perusti Kajaanin, Brahean ja Kuopion kaupungitkin?
Ja kun useinkin sanotaan Ruotsin käyneen lukuisia sotia, niin samoin niitä kävi Venäjäkin. Muistelen lukeneeni, että 1700- ja 1800-luvuilla Venällä oli rauhanvuosia parikymmentä vuotta vuosisadassa.
Veikko Palvo