Vetehinen kirjoitti:
Mielestäni pitää unohtaa ilmansuunnat itäinen ja läntinen. Idässä ja lännessä oli samaa.
Veikko I Palvo kirjoitti:Useinkin kirjoitetaan lahjoitusmaatalonpoikien kapinoista ja katsotaan niiden osoittavan, millä lahjoitusmaalla oli epäkohtia.
Se on luultavasti väärin katsottu. Kapina ei ole mahdollinen siellä, missä väestö on lyöty täysin maahan (esim Tanska) vaan siellä kapinoidaan, jossa on voimaa kapinoida ja kapinaliikkeiden johto on yleensä varakasta väkeä, joka puolustautuu ettei menettäisi omaisuuttaan. Jos kaikki on jo mennyt, ei pysty kapinoimaankaan.
Nuijasodan yksi syy oli se, että pohjanmaalaiset halusivat pitää oman puolustuksensa eikä vieraita sotajoukkoja.
Uusia 1809 valloitettuja Ruotsin itämaakuntia kutsuttiin Venäjällä
"Uudeksi Suomeksi" eroituksena aiemmin valloitetusta ja 1811 suuriruhtinaskuntaan liitetystä "Vanhasta Suomesta."
Jyrki Paaskoski mm. kirjoittaa lahjoitusmaatalonpoikien kapinoista 1790-luvulla Taubilan donaatiolla ( omistaja Andrej Freedericks ) ja Virolahden haminalaisen kapteeni Carl Kilchenin 250 sielun donaation kapinasta 1794, Kilchen oli ostanut 250 sielun donaation vuotta aiemmin ja korottanut heti lahjoitusmaatalonpoikien veroja.
Virolahden talonpojat
saivat ankarat rangaistukset ja "pahimmat" kapinoisijat teloitettiin.
Kapinoita oli muuallakin.
Salmissa oli kapina 1831 Suuriruhtinaskunnan aikana, kapinoita oli Salmissakin ollut aiemminkin - verokapinoita. Yleensä näytetään katsottavan kapinointi Salmissa vain
"kolerakapinaksi", kuten H.Ylikangas Nimismieshistoriikissaan. Nimismies oli aiemmin ollut Anna Orlovan verovoutina ja nimismiehenä poltettiin talon mukana Nimismiehen
pesänselvityksessä myös lahjoitusmaan uusilla isännillä oli suurehkot taloudelliset vaatimukset nimismiehen "verovilpeistä."
Lahjoitusmaatalonpojat saivat ankarat tuomiot, mutta ne muutettiin Siperiaan
karkoituksiksi.
Suuriruhtinaskunnan Lahjoitusmaakomitea päätti 1826, että kaikki Vanhan Suomen lahj.maat oli tulkittava rälssin luontoisiksi, lahj.maatalonpojat joutuivat myös juridisesti vuokraviljelijöiksi.
Aleksanteri II julisti Krimin sodan tappion seurauksena 19.2.1861 manifestissaan maaorjuuden Venäjällä päättyneen.
Suomen suuriruhtinaskunnassa säätyvaltiopäivät kokoontuivat ensimmäisen kerran 1863 ja säädyt esittivät, että suuriruhtinaskunta ryhtyisi lunastamaan lahjoitusmaita takaisin sitä mukaa kuin niitä vapautui donataareilta myytäviksi.
Suuri osa ostetuista maista jäi suuriruhtinaskunnan metsiksi.
Mutta
esittivät säädyt tilojen myyntiä takaisin talonpojillekin perintötiloina.
Esim. Salmissa isojako suoritettiin 1890-luvulla ja sen pohjoisosassa, Suojärvellä vasta itsenäisyyden ajan alussa.
mm. vuosien 1790 - 1809 aikana Ruotsin itäisissä maakunnissa ei liene kapinoitu?
Suuren osan Pyhtäätä, mm. Ahvenkosken kartanon, omisti Niclas Clayhills, mutta hänen donaatioissaan talonpoikaiskapinoita ei näyttäisi olleen ja myös ruotsinkieliset lahjoitusmaatalonpojat saattoivat autonomian
aikana säätyjen 1863 päätöksen jälkeisinä vuosikymmeninä ostaa viljelemiään maita takaisin perintötiloiksi?
lisäys: Nykyisin keskustellaan kuntaliitoksista, mutta missä ilmansuunnassa on Suomen Kunnallisasetuksen 1865 alkuperäinen perustamisajatus?
Ruotsissa
ainakin annettiin 1863 voimaan astuneet uudet kunnallislait ja perustettiin n. 2500 kuntaa. Suuriruhtinaskunnan ensimmäiset säätyvaltiopäivät säätivät 1865 voimaanastuneen Kunnallisasetuksen, 10 vuodessa oli muodostettava kunnat.
Kunnallisen terveydenhuollon
läpimurto- ja syntyaika oli 1880-luvulla, jolloin annettiin myöskin vuoteen 1923 asti voimassa ollut Vaivaishoitoasetus. Köyhäinhoitolaki säädettiin 1922. Koulut jne.
Venäjän
Zemstvo-ukaasi 1864 ei liene ollut esikuvana Suomen suuriruhtinaskunnan kunta-asetukselle?
Veikko Palvo