Varhaiselta tuntuva ajoitus, kesä 1940, on minulle uusi tieto, kun samalla puhutaan Suomen viemisestä liittoon Hitlerin Saksan kanssa. Vielä nykyään osa tutkijoista kiistää käsittääkseni pelkästään jo sen, että Suomen ja Hitlerin Saksan suhde olisi lainkaan ollut liittosuhde.JariL kirjoitti:Mikä tässä on uutta?Niinpä Mannerheim kesällä 1940 [minulle uusi ajoitus!] ryhtyi päättäväisesti viemään Suomea liittoon yksityisesti "maailmanlopun valtakunnaksi" nimeämänsä Hitlerin Saksan kanssa.
Tähän asti olen ollut siinä uskossa, että ensimmäiset todelliset askeleet otettiin aikaisintaan joulukuussa 1940 Talvelan Berliinin-vierailun yhteydessä, jos sitten silloinkaan. (Henkisesti) "täyden askeleen" ottamisen Jokipii sijoitti Heinrichsin vierailun yhteyteen tammi-helmikuun vaihteessa 1941. Jokipii nimenomaan korosti masiivisessa tutkumuksessaan, että elo-syyskuun 1940 kauttakulkusopimukseen liittyvät hankkeet eivät merkinneet vielä minkäänlaisen alkua kehityskaarelle, jonka loppupäässä oli kesäkuu 1941 ja Barbarossa. Tosin olen kuullut Markku Jokisipilän yleisötilaisuudessa kutsuvan syksyn 1940 kauttakulkusopimuksen solmimista ilmauksella "point of no return", ja siihen olen kyllä uskonut, tosin vain siinä merkityksessä, että silloin syntynyttä sidosta ei tapahtumien oman logiikan vuoksi käynyt enää purkaminen, vaikka olisi ollut halujakin.
Mutta ilmeisesti muille on ollut selviö, että Suomen korkein valtiojohto oli jo heinäkuussa 1940 (aika lähelle tulee Ylikangasta!) pyrkimässä selvään liittosuhteeseen Hitlerin Saksan kanssa. "Ainoa, mikä yhtälöstä vielä heinäkuussa 1940 puuttui", kirjoittaa Jokisipilä, "oli Hitlerin kääntyminen Suomen tukemisen kannalle, mutta sitäkään ei tarvinnut enää kauan odotella."
Historian harrastajana ottaisin kysymyksen esittäjältä mieluusti vastaan kirjallisuusviitteitä, missä teoksissa asiasta on aikaisemmin Jokisipilän esittämän ajoituksen tapaan kirjoitettu. Ne ovat minulta jääneet huomaamatta.