Emma-Liisa kirjoitti:Sain luettua Juhani Suomen Mannerheimin-kirjan. Se oli yllättävän hyvä, ja vaikka toki makua (mitä saniontaan Juhani Suomi itse käyttää usein) oli mukana, se ei suuremmin haitannut.
Tärkein asia ei ole Mannerheimin heikkoudet, joista julkisuudessa on puhuttu, vaan se että Paasikiven politiikalle ei todellakaan ollut positiivisia vaihtoehtoja.
Esim. asekätkentä (jonka paljastuminen oli henkilöiden lukumäärän takia varmaa) oli suorastaan valtakunnalle vaarallista.
Asekätkentä oli toisaalta oikein ja hyvin ymmärrettävää, mutta toisaalta maan kannalta riski - en tosin osaa arvioida, kuinka suuri riski.
Toiminta olisi siis ollut suoritettava keskitetymmin ja vähemmin (ehdottomasti luotettavin) miesvoimin. Olisiko tämä sitten ollut käytännössä mahdollista ja olisiko siitä tositilanteessa ollut apua, koska aseet olisivat olleet etäällä harvoissa paikoissa.
Maalle ei varomatonkaan toiminta tainnut onneksi aiheuttaa varsinaisia vahinkoja. Ehkä se päinvastoin ilmitultuaan pelotteena hillitsi ulkopuolisia ja oman maan vallankumouksellisia yrittämästä väliintuloja.