Jukkis kirjoitti:Noin yleisen oikeudenkäytön, maanomistusten ja riita-asioiden sovittelussa tuollaiset käräjät – jossa on tuomari kulloisestakin pitäjästä/suvusta jne on toimimaton järjestelmä. Niinhän sitä sanotaan että mitä enemmän kokkeja sopassa. Tosin ei voine kokonaan kieltää etteikö tietyissä asioissa olisi järkevintä yhteishallintokin.
Eihän toimivuus perustele mitenkään sitä, miten asiat olivat ja millaisia käytäntöjä seurattiin.
Jukkis kirjoitti:Käräjät tulee ajatuksena tietenkin käräjäympyröistä. On ajateltu että niissä on kyläkuntien päälliköt istuneet tuumaamassa kaikenlaista. Näkemys on toivottoman vanhanaikainen. Kun näitä käräjäympyröitä tutkii toisenlaisessa valossa, huomaa niiden muistuttavan enemmänkin ns. kivikehiä, joiden funktio on enemmänkin astronominen.
Niinpä tietysti. Ohitat täysin sen mitä tiedetään vielä historialliselta ajalta sekä naapurialueilta. Käräjille kokoonnuttiin päättämään yhteisistä asioista kuten sotaretkistä ja niiden johtajasta (kuninkaasta), ratkomaan riitoja, käymään kauppaa markkinoilla jne.
Vain tietämättömyytesi siitä, kuinka vähän todella tiedät menneisyydestä, saa sinut kuvittelemaan, että valtavirtatieto on tuosta vain kädenheilautuksella minkä tahansa huuhaanäkemyksen syrjäytettävissä.
Vetehinen kirjoitti:Onko jankkoja ja raskaita savia kuppikivialueilla ja miksi otatte raskaat savet (Häkkinen) ja jankot (Lindgren) tähän keskusteluun?
Jos olisit seurannut keskustelua, tietäisit että Itä-Suomessa ei ole juurikaan sellaisia keveitä savimaita, joille peltoviljelys olisi voinut levitä rautakautisen kyntöteknologian tasolla. Niinpä oletus, että kuppikivet liittyisivät ikivanhaan peltoviljelyyn Itä-Suomessa on mahdoton. Kuppikivet lienevät siis paljonkin myöhäisempiä kuin Jukkis haluaisi niiden olevan.
Klaus kirjoitti täyttä asiaa. Ainoa etäisestikään mahdollinen ajatus Jukkiksen skenaariossa on, että kuppikivillä olisi jonkinlainen karttamainen funktio. Hämäläisten tulo idästä, kartanolaitos ja muut sulavat olemattomiin, kun ne asetetaan tieteellisiä tuloksia vastaan (joita Jukkis ei uskalla enää kommentoida, tekosyynä keskustelutyylin asiattomuus - ei kannata joka välissä bluffata jos ei kestä tulla kutsutuksi bluffaajaksi.)
Karttuus ei tietenkään sulje pois uhrikivifunktiota. Pikemminkin voi olla niin päin, että kullakin suvulla/talolla on ollut oma uhrikuppinsa, koska esi-isiä jossain määrin "palvottiin". Tästä on oikeastaan aika lyhyt matka siihen, että oman kupin löytämiseksi se on pyritty sijoittamaan suvun asuinsijaa vastaavaan kohtaan. Tämä voisi teoriassa näkyä kuppikivien evoluutiossa siten, että vanhimmilla kuppikuvioilla ei vielä olisi tällaista kartallista yhteyttä, vaan vasta uudemmilla jotka on tehty tällaisen innovaation jälkeen.
Ongelma on siinä, että hypoteesiä pitäisi testata tieteellisesti uskottavilla menetelmillä. Pitäisi kartoittaa kunkin seudun vanhimmat talonpaikat ja tilastoida sekä osumat että ohimenot talojen ja kuppien välillä molempiin suuntiin, kuten jo esitin.
Arkeologeilla on myös epäsuoria keinoja jäljittää asutusyksikköjä (sivulta 15):
http://www.sarks.fi/mt/pdf/2009_3.pdf
Myös potentiaalisia asuinpaikkoja voidaan yrittää jäljittää, jos varmaa tietoa asutuksen sijainnista ei ole; varhaisilla kaskiviljelijöilläkin on voinut olla talvikota/asumus aina tietyssä paikassa.
Vielä on muistettava, että peltoviljelyalueillakin kylät olivat pitkään hyvin pieniä, ja paikoin yksittäistalot eivät olleet edes kovin lähekkäin. Tästä seuraa monia mahdollisuuksia:
1. Kupit kuvaavatkin paljon laajempaa aluetta kuin kylää; esimerkiksi pitäjää.
2. Kupit olivatkin mieskohtaisia eivätkä talokohtaisia.
3. Kupit olivatkin sukupolvikohtaisia, jolloin edesmenneen isännän kuppi jäi hänen henkensä lepyttämistä varten ja uusi isäntä kaivoi uuden kupin.
Kahdessa viimeisessä vaihtoehdossa mitään karttaa ei voisi ollakaan, ja ensimmäisessäkin vaihtoehdossa se olisi paljon laajemman alueen kartta ja siten vaikeammin todennettavissa.
Idea on heitetty ilmoille; siitä tutkimus vasta alkaa. Hypoteesi on vielä kaukana uskottavasta, saati todistetusta.