jukkis kirjoitti:
Kiistatta harmittaa että saa yleensä aina osakseen hiljaisuutta silloin kun alkaa vasta lämpenemään. Oikein syhyttäisi käydä jokin todella korkeatasoinen debatti aiheesta. Emmekä ole katsoneet Tavastian syntyprosessia kuin vasta 700-luvulle saakka. Käsittelemättä on kokonaan muinaislinnojen funktiot, pirkkamiesten armeija (johon tämä vanajan soturihautakin liittyy), hämäläiskuninkaat, kumpuhaudat, 33-mitat, saksalaiset ristiritarit ja vaikka mitä.
On myös otettava huomioon, etteivät kaikki keskustelijat pääse päivittäin internetin ääreen ottamaan osaa debattiin. Omalta osaltani keskustelu jäi ainakin kesken, et nimittäin Jukkis lainkaan vastannut Leväluhtaan liittyneisiin kysymyksiini. Voin hieman yksinkertaistaa: voitko enää perustaa mihinkään väitteitäsi Leväluhdan vainajista Doggerlandin tonttukansana, jos näitten pituudet eivät ole erityisen lyhyitä rautakauden mittakaavassa? Yhtä hyvin voisit poimia minkä tahansa rautakautisen ruumiskalmiston ja esittää siitä saman väitteen. Kaikki väitteet ovat kuitenkin lähtökohtaisesti yhtä arvottomia niin kauan kun niille ei ole osoitettavissa mitään perusteluja. Ja tämä aivan riippumatta siitä, kuka väitteen esittää.
Miekanhiontakiviin palataksemme:
jukkis kirjoitti:Tekisi mieli vielä sanoa että näillä miekanhiontakivilllä voi olla vielä kolmaskin astronominen funktio mutta sen puolen jätän jollekulle toiselle ratkottavaksi. Ainakin suunta on kohti auringonnousua.
Mielenkiintoista, ettei edes Sören Gannholm, miekanhiontakivien astronomisen funktion kiihkein kannattaja, ole ehdottanut tällaista aurinkolähestymistä. Itsekin olen enemmän kuin skeptinen, en ymmärrä miten laakean miekanhiontakiven suunta voi olla auringonnousua kohti. Ainakaan uurteet eivät tätä ole: aurinko ei rautakaudellakaan noussut pohjoisesta tai etelästä. Dokumentoin myös uurteiden suunnat Tyrvännön Kirkkovalkaman ja Lammin Vanhakartanon kivestä. Kirkkovalkaman kiven uurteet ovat suunnaltaan etelä-pohjoista ja koillis-lounasta; vanhakartanon seitsemästä uurteesta
yksi (tosin hieman kaartuva) on suurin piirtein itä-länsisuuntainen.
Asia jota ilmeisesti et ole huomannut miekanhiontakiviin liittyen, on, että ne ovat kaikki järjestään veden ääressä. Väität kirjassasi (s.55) näin: "Kuitenkaan mikään ei kielinyt tieverkon,
vesistön tai edes peltoviljelyn vaatimasta suoruudesta [miekanhiontakivien uurteiden välillä]". Tässä olet väärässä, eikä tämä ole mielipidekysymys. Esimerkiksi Tyrvännön kivet ovat olleet samalla rantalinjalla ennen Vanajaveden laskemista 1800-luvulla. Jos se, että kaikki Suomen miekanhiontakivet sijaitsevat rautakautisella rantaviivalla ei riitä, niin myös Gotlannin tuhannet uurteet sijaitsevat veden äärellä. Kaikki. Suosittelen lukemaan työstämäni wikipedia-artikkelin aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Miekanhiontakivi. Jos katsomme Tyrvännön karttaa, saattaa tämä rantaviiva olla paljon selittävämpi syy kivien muodostamalle suoralle linjalle(?) kuin mitkään ley-linjat.
Sitten tietysti on kysymys, miksi veden läheisyys on niin tärkeää näille kiville. Aiemmin olin taipuvainen uskomaan tässä olevan jotakin kultillista ajattelua, mutta toisaalta pelkkä veden käyttö hionnassa taitaa olla riittävä selitys. Toisaalta, kuten itsekin toteat, ei menneisyydessä pitäisi tehdä liian jyrkkää rajaa uskonnollisen ja maallisen ajattelutavan välille. Silti pidän parhaana selitysmallina miekanhiontakiville kiviesineiden (rautakauden kontekstissa kovasinten) hiontaa, kunnes toisin todistetaan.
jukkis kirjoitti:Eikä tässä kaikki, alkuperäinen etäisyys on melkoisella varmuudella ollut 3.33 km mutta myös se on rikkoutunut kiveä siirtäessä. Mikä tämä mitta sitten on?
Tässä mielessä en ihan rinnastaisi miekanhiontakiviä kuppikiviin, sillä kyse ei ole kartasta vaan jonkinlaisesta maanjaosta. Etäisyys on mitattu ns. gotlannin kyynärän avulla, joka siis on 0.55m jolloin mittayksikkö tanko käsittää kuusi kyynärää eli 6 x 0.55m joka siis on 3.33m.
Mielenkiintoista, että otit esiin miekanhiontakivien liittymisen maanjakoon. Aivan Tyrvännön vierestä Tenholasta nimittäin tiedetään Tenholan linnavuoren laella ollut ja sieltä 1970-luvulla kadonnut kivi, jonka laella oli harjua pitkin kulkeneen vanhan rajalinjan suuntaisia miekanhiontauurteita karkeampia uria. Samoin likeltä tunnetaan Hämeskivi (
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... D=83010001), jonka laella on kuntien rajoja osoittavia uurteita. Varsinaisista miekanhiontakivistä nämä eroavat kuitenkin paitsi karkeammilla uurteillaan, myös sillä, etteivät ne sijaitse tai ole sijainneet veden ääressä.
Uuden ja vanhan kyynärän eroa olisi varmaan hyvä tarkastella enemmänkin kirkkotutkimuksessa, ajatuksena tuo on mielenkiintoinen. En kuitenkaan näe, miten se liittyy niin pitkiin mittoihin kuin esittämäsi 11 tai 33 km välimatkat, joilla virhemarginaali on kuitenkin suuri. Tällöin on aika vaikea erottaa, onko kenties käytetty 59,38 vai 55,36 cm kyynärää - jos mitään ylipäänsä on mitattu.
Koska on selvää ettei muiden keskustelijoiden yleistieto ole samalla tasolla kuin omasi, olisi mielestäni reilua keskustelun eteenpäinviemiseksi jakaa tietosi muidenkin kanssa. Joten sen sijaan että tyydyt vähättelemään toisten tietämystä, voisitko antaa edes vihjeen missä lähteissä paavillisen bullan ohella puhutaan Hämeen kuninkaista? Entä mitkä haudat ovat tulkittavissa teutoniritareitten haudoiksi? Vihjaat samoihin asioihin myös kirjassasi tarjoamatta enempää tietoa. En usko, että kaikki lukijasikaan ovat tietoisia näistä lähteistä.
Kuten varmasti sinäkin, uskon, että keskustelu Suomen menneisyydestä on terveimmällä pohjalla kun sitä käydään monella tasolla. Se ei missään nimessä ole arkeologien muodostamien kuppikuntien (mitenkään kuppikiviin liittymättä) yksinoikeus. Lähteitten pimittäminen ei kuitenkaan vie keskustelua millään taholla eteenpäin.