Jukkis kirjoitti:Kirkkojen määrä esim satakunnassa on pikemminkin 20-30 kuin lähellä sataa. Niistä 99% käsittää 33.3 km etäisyyden johonkin toiseen kirkkoon.
Aikas hyvin kun ajattelee sen aikaista puoliautiota maailmaa jossa eli vain harva ihminen metsien keskellä ja kirkot olivat ylipäätään ainoita julkisia rakennuksia.
- Ei se riitä, että jokaisella on yksi kirkko tuolla etäisyydellä, jos ne
kaikki muut ovat ihan muilla etäisyyksillä.
- Ryhmittelyn pitäisi olla säännönmukaista, ei riitä että
silloin tällöin osuu kohdalle.
Jukkis kirjoitti:Jos tähän pitäisi saada ratkaisu niin rehellinen vertaaminen olisi ottaa esim satakunnasta vain ja ainoastaan sama määrä huoltoasemia, esim max 30 ja katsoa osuuko niitä 33.3 km välein prosentuaalisesti mikä määrä.
Hyvä idea. Mikset sinä tekisi sitä, niin voisit todistaa, että kirkkojen sijainnit osuvat suhteessa paljon useammin tuolle etäisyydelle kuin huoltoasemat?
Samalla toki pitäisi pitää silmällä, osuuko huoltoasemia jollekin muulle etäisyydelle suhteessa yhtä paljon kirkkoja 33,3 km etäisyydelle. Jos osuu, se osoittaa edelleen, että kyse on sattumasta.
On turha väittää, etteivät huoltoasemat voi todistaa mitään, koska ne nimenomaan voivat todistaa sen, että sattumalta
mitä tahansa kohteita voi osua tietyssä suhteessa johonkin satunnaiselle etäisyydelle. Jos kerran näin on, kirkkojen sijoittuminen 33,3 km etäisyydelle menee sattuman piikkiin.
Siis:
On turha väittää, etteivät huoltoasemat voi todistaa mitään, koska ne nimenomaan voivat todistaa sen, että sattumalta
mitä tahansa kohteita voi osua tietyssä suhteessa johonkin satunnaiselle etäisyydelle. Jos kerran näin on, kirkkojen sijoittuminen 33,3 km etäisyydelle menee sattuman piikkiin.
Jukkis kirjoitti:Kuten hämeenlinnalainen arkeologikin sanoi, kuppikiviä ei ole tutkittu, eikä niitäkään ole katsottu leivänmuruina. Kuinka ne ovat tiheässä itäsuomessa, harvenevat länteen päin tultaessa ja lopulta ennen länsirannikkoa katoavat kokonaan.
Kirkot on ajoitettu.
Kuppikiviä ei ole ajoitettu.
Siksi kirkkojen leviämissuunta tiedetään, mutta kuppikivien leviämissuuntaa ei voida sanoa varmasti.
Epävarman mahdollisuuden pohjalle taas ei kannata rakentaa hypoteesiä.
Pelkkä esiintymistiheys
EI VOI todistaa leviämissuunnasta – sen todistamiseen tarvitaan
ajoituksia.
Pelkkä esiintymistiheys
EI VOI todistaa leviämissuunnasta – sen todistamiseen tarvitaan
ajoituksia.
Jukkis kirjoitti:Kun yhdistelemme eri asioita: kuppikiviä, linnavuoria, (33), kartanoita, lapinraunioita jne niin saamme oivan kuvan erilaisista rautakauden kulttuureista, niiden reviireistä, tulosuunnista jne. Kaikki tämä pitää vain purkaa osiin ja nähdä vivahteet.
On outoa että sitä ei ole kukaan koskaan tehnyt, saati edes oivaltanut. Yhdellä tavallaan sekin on kuppitutkimusta, mutta kupit ovat tietenkin hedelmällisin koska voimme laskea samalla väestömääränkin.
Noita on purettu siltä osin kuin voidaan – niiltä osin kuin on ajoituksia.
Se, että yhden piirteen (kirkkojen) leviämissuunta tiedetään, ei voi todistaa mitään sitä aiempien ilmiöiden leviämisestä. Ei ole mitään
sääntöä, joka pakottaisi ilmiöt leviämään aika samasta suunnasta samaa reittiä. Se on täysin perätön oletus.