Ruotsalainen journalisti ja kirjailija John Crispinsson on saanut tietää että Ylen ruotsinkielinen aamuteevee on vaarassa joutua budjettileikkausten kohteeksi. Crispinsson näkee tässä pienen mutta suuren askeleen kohti ruotsinkielen häipymistä näkymättömiin julkisesta sfääristä.
Aihe on tunnetusti hankala ja tunteita nostattava, mutta Crispinson tiivistää historiaa 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoleen väliin tavalla josta voisi ehkä keskustella ilman että kutsutaan ketään natsiksi tai rasistiksi:
"I nationalismens artonhundratal hamnade de i skottgluggen för ett målmedvetet och genomtänkt finskt nationsbygge. För att kunna bli en nation hävdades att man måste ha ett annat språk än den forna västra rikshalvan, det naturliga var förstås finskan, även om enstaka röster förespråkade ryska eller tyska.
Det utlöste en stundtals hätsk hets mot det svenska och svenskar i Finland. Det är tveklöst så det uppfattades i de svenska tidningarna från sent artonhundratal till 1939. De skriver samstämmigt och vanmäktigt och hur de känner sig hotade, både språkligt och kulturellt och man befarade att Finland skulle avskärmas från Skandinavien om det svenska inslaget försvann.
Det arrangerades dagar när människor lovade att avsäga sina svenska namn och ersätta dem med finska, orter fick nya finska namn och borgen Sveaborg blev Suomenlinna. Statsanställda pressades, de som inte bytte namn och språk kunde tvångsplaceras till annan ort och var man militär kunde karriären bromsas om man inte blev tillräckligt finsk. Det förekom fysiskt våld, det förekom gatubråk, stenkastning och överfall inte minst under 1930-talet. Svenska skyltar målades över för att det svenska skulle bli osynligt.
Processen väckte indignation bland kulturpersonligheter i det som i dag är Sverige. Ellen Key och Selma Lagerlöf var några av dem, den senare skrev: ”Finska språket tränger fram med makten av en religion. Jag kunde inte annat än betrakta det som ett rörande vansinne”.
Men det officiella Sverige var ganska tyst. Den svenska ambassaden i Helsingfors höll en låg profil under 1930-talets förföljelser med argumentet att det skulle göra saken värre om man agerade.
Språkstrider mattades under andra halvan av nittionhundratalet, kanske beroende på att förfinskningen var effektiv. Svenskarna blev relativt sett färre och utgör idag inte ens sex procent av Finlands befolkning."
http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/sv ... 798874.svd