historioija kirjoitti:
Niin, mitäpä koulun opettamista tiedoista elämässä välttämättä tarvitaankaan, varsinkaan nykyään, kun Internetistä löytyy "kaikki".
Aika vähän. Sellaista, mitä pitäisi vaatia jokaiselta täysi-ikäiseltä ja täysivaltaiselta kansalaiselta, koulu taas enimmäkseen ei opeta. Siihen ei kuulu historiaa, mutta kylläkin yhteiskuntatietoa (enkä nyt tarkoita d'Hondtin järjestelmää, vaan kansalaisen velvollisuuksia ja oikeuksia). Toisaalta yhteiskuntatiedon varjolla ei pidä yrittää selittää historiaa välttämättömäksi vain sillä perusteella, että nämä aineet on ilman asiaperusteita yhdistetty yhdeksi "oppiaineeksi".
Sanoisin, että äidinkielestä ja englannin kielestä sekä peruslaskutaidosta täytyy olla valmiina olemassa vahva pohja, koska niiden käyttövalmius vaatii sellaisen.
Äidinkieli on määritelmän mukaan sellainen, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään ja siten paljon ennen koulun alkamista. Koulun "äidinkieli" opettaa normitettua yleiskieltä ja jonkinlaista yleistä kielitietoa. Peruslaskutaitojen osaaminen on jo romahtanut, eikä se ole kovin vakavaa, koska nykyisin lasketaan "laskimilla" (käytännössä lähinnä apseilla). Historia ei siis suinkaan ole ainoa aine, jonka kuuluminen "yleissivistykseen" voidaan perustellusti kyseenalaistaa.
Historia on yhteisöllinen muisti, voipa kutsua yksilöidenkin muisteja historioiksi.
Historia on menneisyyttä koskeva illuusio, jolla saattaa olla kosketuskohtia siihen, mitä on joskus tapahtunut, mutta tällä on suhteellisen vähän tekemistä historian sosiaalisten funktioiden kanssa. Historia ylläpitää tietynlaisia näkemyksiä yhteiskunnasta, ihmisestä, kulttuurista, kansakunnasta jne.
”Yhteisöllinen muisti” kai sopii yhdenlaiseksi nimitykseksi tälle. Kunhan muistetaan, että sekä yhteisöllisyys että muisti ovat tässä asioita, jotka historia konstruoi, eivät todellisuudessa olevia asioita
Tarvitseeko yksittäinen ihminen yhteisöllistä muistia eli kokemusvarastoa? Päättäjät varmasti, muutenhan he joutuisivat harhailemaan pelkkien teorioiden turvin ja tekemään samoja erehdyksiä uudelleen.
Ihmiset osaavat mainiosti toistaa vanhoja erehdyksiä aivan siitä riippumatta, mitä uskomuksia heillä on historiasta.
He eivät osaisi olla varuillaan esimerkiksi uusien hitlereiden varalta, eivätkä tietäisi, miten sodat syttyvät ja miten niistä tahtoo olla vaikea päästä irti.
Hitler nousi valtaan maassa, jossa yleinen sivistystaso oli korkea ja jossa perinteisesti arvostettiin historiaa. Mitä sotiin tulee, sotilaat ja poliitikot osaavat kyllä ilman historiaakin varautua aina menneisiin sotiin.
Tähän saakka menneisyyden pääpiirteittäistä tuntemusta on pidetty olennaisen[a] osana sivistystä.
Sellaista on tapana puhua, mutta todellisuudessa lukion käyneidenkin yleistietämys historiasta on liki olematon, elleivät he harrasta historiaa. Joku varmaan kommentoi tähän, että se osoittaa, että historian tuntimääriä on lisättävä...