Vetehinen kirjoitti:Uusi tuntijakoehdotus ei tietääkseni kiellä historian opetusta lukiossa vaan ehdottaa pakollisuudesta luopumista. Jotkut tuntuvat valinnaisuuden/vapaaehtoisuuden merkitsevän oppiaineen täydellistä häviämistä, mutta ei kai siinä niin käy.
Vaikuttaa kuitenkin jokseenkin ilmeiseltä, että historian opiskelu lukiossa vähenee olennaisesti. Lukion luonteesta seuraa suoraan, että historiaa opiskelisivat vain ne, jotka uskovat saavansa historian kokeesta hyvät pisteet riittävän helposti.
Erja Yläjärvi (historioijan linkkaus) kirjoitti "Paljon tärkeämpää on opiskella historiaa, jotta voisimme ymmärtää heitä, jotka maailmalla nyt kokevat asioita, joita me suomalaisetkin olemme joskus kokeneet."
Erikoinen ajatus, jossa oletetaan, että historia opettaisi ymmärtämään menneiden polvien suomalaisten ajatusmaailmaa ja että siitä olisi hyötyä ymmärrettäessä nykyisiä ja tulevia maailman ilmiöitä. Ja mitähän merkitystä tällä oletetulla ymmärrtyksellä olisi? Käytännän hyötyä markkinoinnin, kaupan ja matkailun kannalta olisi vieraiden kulttuurien ymmärtäminen ”sisältäpäin” eikä suinkaan peilaamalla niitä jotain Suomen 1600-luvun historiaa tms. vasten. Vieraan kulttuurin ymmärtäminen voi vaatia
sen historian tuntemusta, mutta sitä opiskellaan sitten kun tulee tarve. Ja siinäkin on olennaista sen tunteminen, miten vieras kansa itse kokee oman historiansa, ei se, mitä siinä on todellisuudessa tapahtunut.
En ole samaa mieltä. Minusta paljon tärkeämpää on, että voisimme ymmärtää meitä itseämme.
Ymmärryksen tarpeesta on helppo puhua, mutta ymmärrys ei ole ainetta, jota voisi kaataa ihmisen mieleen, eikä myöskään jokin älylllinen oivallus, joka koetaan, kun mieleen on kaadettu historiatietoa ja sitä on hämmennetty näennäisellä keskustelulla (jota sitäkään ei taideta kouluissa oikeasti harjoittaa).
Miksi Suomi ja suomalaiset ovat sellaisia kuin kuin ovat. Mieliaiheeni on kielipolitiikka. Miksi Suomi segregoi? Miksi rkp on aina hallituksessa? Niille on mielestäni historialliset syyt, mitä monet eivät tajua. Itse asiassa monet pelkäävät ajatella koko asiaa ja pelkokin voi olla historiasta kumpuavaa.
Monet asiat johtuvat historiasta. Tämä ei merkitse, että pitäisi opiskella historiaa niiden ymmärtämiseksi. Ruotsin kielen asema Suomessa on yhteiskunnallinen poliittinen kysymys. Jos vaaditaan historian opiskelemista ruotsin kielen aseman ymmärtämiseksi, tuetaan tosiasiallisesti ajatusta, jonka mukaan ruotsin asema on säilytettävä, koska se on historillinen.
Ruotsin kielen ylivahva asema on poliittinen realiteetti, joka vähitellen väistyy. Joku ehkä uskoo, että pakkohistorialla sitä voidaan pönkittää, mutta tämä ajatus on paitsi moraaliton myös epärealistinen.
Aina, kun jotain vaaditaan yleissivistyksen nimissä, on syytä kysyä: mikä on se agenda, jota hän on ajamassa yleissivistyksen nimellä?