Asianmukaisesti nimi kuuluisi "Salaiset aseveljekset..."jsn kirjoitti:Mm. Oula Silvennoisen väitöskirja Salaiset aseveljet: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944" ---
Valvojat: Agricola, Klaus Lindgren
Asianmukaisesti nimi kuuluisi "Salaiset aseveljekset..."jsn kirjoitti:Mm. Oula Silvennoisen väitöskirja Salaiset aseveljet: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944" ---
Kyllä ylempi kirjoitusasu on oikea. Asia on varsin helppo tarkistaa vaikkapa googlella tai Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta. Jos sinusta nimi yksinkertaisesti olisi parempi näin, niin en silti usko tekijän tai kustantajan enää muuttavan sitä.historioija kirjoitti: jsn kirjoitti:Mm. Oula Silvennoisen väitöskirja Salaiset aseveljet: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944" ---
Asianmukaisesti nimi kuuluisi "Salaiset aseveljekset..."
Nimeke on kielellisesti ja loogisesti virheellinen, sillä se viittaa (esimerkiksi Suomen) ulkopuoliseen veljespariin. "Kaksi veljeä" näet ilmaisee, että on ainakin vielä kolmas veljes.jsn kirjoitti:Kyllä ylempi kirjoitusasu on oikea. Asia on varsin helppo tarkistaa vaikkapa googlella tai Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta. Jos sinusta nimi yksinkertaisesti olisi parempi näin, niin en silti usko tekijän tai kustantajan enää muuttavan sitä.
Virheellisestä käytännöstä olisi tietysti pyrittävä pois oikeaan, kuten muissakin asioissa. Maan tapa ei tunnetusti ole hyväksyttävä, jos se on virheellinen.Emma-Liisa kirjoitti:Kielessä on olemassa sellainen asia kuin totuttu käytäntö ja se ratkaisee tässäkin tapauksessa. Suomea ja Saksaa on aina nimitetty aseveljiksi (ei aseveljiksiksi) ja vastaavasti Suomea ja Viroa heimoveljiksi (eikä heimoveljiksiksi).
Tämä ei päde kielioppiin, joka on täynnä poikkeuksia. Emme sano audon vaan auton, kun olemme niin oppineet.historioija kirjoitti:Virheellisestä käytännöstä olisi tietysti pyrittävä pois oikeaan, kuten muissakin asioissa. Maan tapa ei tunnetusti ole hyväksyttävä, jos se on virheellinen.
Se on muuten "veljes" (vrt. "Seitsemän veljestä").
Minulla ei nyt ole käytössäni kaikkein uusinta eli Kielitoimiston sanakirjaa, mutta sen sijaan minulla on Suomen kielen perussanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1996), joka on aivan riittävän moderni tähän tarkoitukseen.historioija kirjoitti:Virheellisestä käytännöstä olisi tietysti pyrittävä pois oikeaan, kuten muissakin asioissa. Maan tapa ei tunnetusti ole hyväksyttävä, jos se on virheellinen.
Se on muuten "veljes"
Tämähän vaikuttaa aivan nonsense-puheelta. Ilmeisesti huomaat vasta nyt olleesi täysin pihalla ja yrität tuollaisella peittää jälkiäsi. Vilkaisepa nyt sitten vaikkapa perinteistä Nykysuomen sanakirjaa, joka oli valmisteilla sota-aikana ja joka aivan varmasti olisi maininnut "aseveljes"-sanan, jos se olisi käypä termi. Tiedätkö yleensäkään, mitä termi "sanaliitto" tarkoittaa? Voin kertoa: kaksi erilleen kirjoitettavaa sanaa, joilla kuitenkin on sisällöllinen yhteys. Tässähän oli koko ajan puhe yhdyssanasta aseveli.historioija kirjoitti:Yhdyssanojen osat noudattavat pääsääntöisesti vastaavien erillissanojen käytäntöjä. Kaikkia mahdollisia sanaliittoja ei sanakirjoihin tietenkään voida ottaa.
Ei, en hermostunut vaan päätin vain lopulta oikaista sinua, kun täysin virheellisellä perustalla oleva jankutuksesi oli jatkunut jo monen viestin verran. Kyse ei ole minun "omista nuoteistani" vaan suomen kieleen täysin vakiintuneesta sovinnaismuodosta. Yleensähän Agricola-palstalla ei ole tapana erityisemmin puuttua kenenkään kielelliseen ilmaisuus, mutta sinähän tässä välttämättä halusit alkaa esiintyä kielimestarina.historioija kirjoitti:Keskustelu on keskustelua, ei pidä hermostua, jos se ei aina mene omien nuottien mukaan. "Jaanaukseenkin" tarvitaan vähintään kaksi, joten siitä voi moittia myös itseään.
Minulla on Nykysuomen sanakirjan 3. p., joka ilmestynyt 1970. Se antaa sanaan "aseveli" seuraavat esimerkit: "Kaikki N.N:n lähimmät aseveljet kaatuivat" ja "Englanti ja Ranska, vanhat aseveljet."nylander kirjoitti: Vilkaisepa nyt sitten vaikkapa perinteistä Nykysuomen sanakirjaa, joka oli valmisteilla sota-aikana ja joka aivan varmasti olisi maininnut "aseveljes"-sanan, jos se olisi käypä termi.
Virheellinen käytäntö on useinkin vakiintunut jo kauan sitten, mutta se ei tee siitä oikeaa. Pitää pyrkiä aina parempaan. Kyseinen kirjan nimeke on ilman muuta virheellinen.nylander kirjoitti:Tämähän vaikuttaa aivan nonsense-puheelta. Ilmeisesti huomaat vasta nyt olleesi täysin pihalla ja yrität tuollaisella peittää jälkiäsi. Vilkaisepa nyt sitten vaikkapa perinteistä Nykysuomen sanakirjaa, joka oli valmisteilla sota-aikana ja joka aivan varmasti olisi maininnut "aseveljes"-sanan, jos se olisi käypä termi. Tiedätkö yleensäkään, mitä termi "sanaliitto" tarkoittaa? Voin kertoa: kaksi erilleen kirjoitettavaa sanaa, joilla kuitenkin on sisällöllinen yhteys. Tässähän oli koko ajan puhe yhdyssanasta aseveli.historioija kirjoitti:Yhdyssanojen osat noudattavat pääsääntöisesti vastaavien erillissanojen käytäntöjä. Kaikkia mahdollisia sanaliittoja ei sanakirjoihin tietenkään voida ottaa.
Ei, en hermostunut vaan päätin vain lopulta oikaista sinua, kun täysin virheellisellä perustalla oleva jankutuksesi oli jatkunut jo monen viestin verran. Kyse ei ole minun "omista nuoteistani" vaan suomen kieleen täysin vakiintuneesta sovinnaismuodosta. Yleensähän Agricola-palstalla ei ole tapana erityisemmin puuttua kenenkään kielelliseen ilmaisuus, mutta sinähän tässä välttämättä halusit alkaa esiintyä kielimestarina.historioija kirjoitti:Keskustelu on keskustelua, ei pidä hermostua, jos se ei aina mene omien nuottien mukaan. "Jaanaukseenkin" tarvitaan vähintään kaksi, joten siitä voi moittia myös itseään.
Pelkäänpä, että tällä kertaa syrjäteille olet luisunut sinä. Ylläpito voisi ehkä perustaa historiateosten nimiä koskeville ym. oikaisuvaatimuksille oman ketjunsa.historioija kirjoitti:Kritiikkini on muuten suuntautunut kyseisen teoksen tekijöihin ja kustantajia, jotka kirjoille nimet antavat, joten en ymmärrä, miksi te kanssakeskustelijat provosoidutte. Pankaapa siis merkille, miten helposti tällä palstalla luisutaan kielenkäytössä syrjäteille
Ei tarvita turhaa jäykkyyttä. Teos tuli tuolla mainituksi, joten oli luontevaa esittää huomionsa siinä. Sananvaihdon pitkittyminen on taas toinen asia.jsn kirjoitti:Pelkäänpä, että tällä kertaa syrjäteille olet luisunut sinä. Ylläpito voisi ehkä perustaa historiateosten nimiä koskeville ym. oikaisuvaatimuksille oman ketjunsa.historioija kirjoitti:Kritiikkini on muuten suuntautunut kyseisen teoksen tekijöihin ja kustantajia, jotka kirjoille nimet antavat, joten en ymmärrä, miksi te kanssakeskustelijat provosoidutte. Pankaapa siis merkille, miten helposti tällä palstalla luisutaan kielenkäytössä syrjäteille
Kerrantaanpa nyt vielä:historioija kirjoitti:Virheellinen käytäntö on useinkin vakiintunut jo kauan sitten, mutta se ei tee siitä oikeaa. Pitää pyrkiä aina parempaan. Kyseinen kirjan nimeke on ilman muuta virheellinen.
Kieli ja logiikka kuuluu osana kaikkeen kielelliseen ilmaisuun, siis myös historiaan, joten myös sitä täytyy pitää silmällä ja tarkastella.