Ja heti toinen varaus: Toivoakseni Agricolan keskustelupalstalla on luvallista ottaa kantaa samalla foorumilla julkaistuihin kirja-arvioihin. (Jos ei ole, niin sopii poistaa.) Klaus Lindgren arvioi 8.5.2013 Kari Tarkiaisen Sveriges Österland -teoksen suomennoksen Ruotsin Itämaa. Esihistoriasta Kustaa Vaasaan (SLS 2010). Lindgren kirjoitti mainitsemasta asiasta näin:
Tarkiaisen kirja on minulle tuttu,koska tulin lukeneeksi sen heti tuoreeltaan. Lainaan kirjasta kohdan, jossa tekijä käsittelee kaupunkilaitoksen syntyä Suomessa:Turun kaupunki perustettiin varmuudella ennen vuotta 1309, ja kuinka ollakaan, turkulaiset saavat kiittää siitä saksalaisia.
Puheena olevaa kysymystä käsitelleessään Tarkiainen näkyy tukeutuneen lähes yksinomaan Mika Kallioisen vuonna 2000 julkaistuun väitöstutkimukseen Kauppias, kaupunki, kruunu. Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle.Suomessa kaupunkiyhteisö syntyi voimakkaan saksalaisen vaikutuksen alaisena Aurajoen jokilaaksoon. Kaupungin paikka Unikankareella, jonkin matkaa suistosta ylävirran suuntaan, määräytyi siitä, että koggit saattoivat purjehtia sinne asti. - - Turkua voi siis hyvällä syyllä pitää saksalaisen siirtolaisuuden päätepisteenä tai eteentyönnettynä tukikohtana Itämeren alueella.
Itselleni Turun syntyongelma on merkinnyt kiintoisaa, mutta vain passiivisesti "silmälläpidettävää" (käyttääkseni eliöiden uhanalaisuuden luokittelusta lainattua termiä) historian kysymystä; olen siis jokseenkin sattumanvaraisesti pyrkinyt poimimaan tiedonjyvän sieltä, toisen täältä, milloin asiasta on kirjoitettu tai puhuttu kirjoissa, lehtiartikkeleissa, esitelmissä. jne. Lukijoiden pitkästymisen uhallakin tohdin esittää, minkälainen kuva itselleni on syntynyt Turun kaupungin synnystä:
"Synty" onkin sopiva lähtökohta, sillä vuosikymmenien ajan vallitsevana oli aksiooma siitä, että "Turkua ei koskaan ole perustettu, vaan se on syntynyt (spontaanisti)". Minun tietoisuudessani käsitystä edusti näkyvimmin edesmennyt valtionarkeologi C. J. Gardberg, jonka aiheesta pitämiä luentojakin aikanaan kuuntelin. Teorian ydinkohdat voidaan suuresti yksinkertaistaen tiivistää näin, sellaisina kuin minä ne ymmärsin: Hansakoggien käyttöön ottaminen Itämeren-kaupassa aiheutti sen, että nämä suuren syväyksen alukset eivät päässeet nousemaan maankohoamisen madaltamaa Aurajokea Koroisiin asti. Sen vuoksi saksalaiset kauppiaat perustivat koloniansa puolitoista kilometriä alavirtaan Unikankareen kohdalle joen itärannalle ja rakennuttivat nykyisen tuomiokirkon paikalle pienen puukirkon. - Osan teoriansa aineksista Gardberg oli omaksunut edeltäjiltään, eritoten Juhani Rinteeltä, jonka näkemyksiin (mm.tuomiokirkon restauroinnin yhteydessä suoritetut tutkimukset 1920-luvulla) hän ahkeraan viittaili.
Vasta 2000-luvun taitteessa "koggi- ja kauppasaksateoriaa" alettiin vakavasti horjuttaa. Dosentti Markus Hiekkasen pääteesi (esim. 2002, 2003) oli, että Turun kaupunki nimenomaan perustettiin. Perustajina olisivat olleet kirkko, Ruotsin kruunu ja dominikaanijärjestö. Ymmärtääkseni myös tutkija Aki Pihlman jo samoihin aikoihin omaksui kriittisen kannan vanhaan teoriaan.
Muistelen, että valtionarkeologi Gardberg oli 1979, eräänlaisena Turun "juhlavuonna" (750 vuotta laskettuna piispanistuimen siirrosta Koroisiin) esittänyt toivomuksen, että Turun kaupunki joskus pystyisi rahoittamaan arkeologisen kaivauksen, joka käsittäisi jonkinlaisen kapean "ojan" Brahenpuistosta jokirantaan Unikankareen pohjoispuolelle. Aikanaan toivomus toteutuikin mutta toisessa muodossa, kun kesinä 2005 ja 2006 suoritettiin Varhainen Turku -hankkeen kenttätyöt tuomiokirkon ympäristössä, historiallisen Kirkkokorttelin ydinalueen kolmessa eri pisteessä; kyseessä olivat alueen ensimmäiset modernit arkeologiset kaivaukset. Löydettyjen rakenteiden ajoituksessa tärkein komponentti oli kävitykseni mukaan saksalainen ns. kivisavikeramikka, mutta mihinkään hansakauppiaiden tai saksalaissiirtolaisten "kolonisaatioon" sen ei viittaa. Päinvastoin: eräässä Varhainen Turku -hankkeen tuloksia esitelleessä yleisötilaisuudessa kaivausten johtaja Aki Pihlman asiasta kysyttynä nimenomaan totesi, ettei kaivauksissa löydetty mitään sellaista, mikä tukisi käsitystä saksalaisesta kauppiaskoloniasta Turun kaupunkikehityksen alullepanijoina. - Ajoituksesta Hiekkanen ja Pihlman ovat esittäneet hieman toisistaan poikkeavia tutkimustuloksia. Pihlman on vuosien 2005 - 2006 hankkeen perusteella todennut (2010): "Näyttää siltä, että kaupunki perustettiin 1300-luvun ensimmäisinä vuosina aluelle, jossa oli 1200-luvulla maaseutuasutusta."
( Todettakoon samalla, että teoria saksalaisten rakennuttamasta Unikankareen puukirkosta on ymmärtääkseni sekin osoittautunut täysin perusteettomaksi. Sen sijaan äskettäin edesmennyt fil. tri Knut Drake esitti vuosikymmen sitten kilpailevan käsityksen perinteiselle näkemykselle, jonka mukaan Unikankareelle vihittiin vuonna 1300 tai niillä tienoin kivinen tuomiokirkko. Drake esitti sittemmin Hiekkasen tukemana ja kivikirkon rakentamista entisestään myöhentämänä, että ensimmäinen tuomiokirkko mallia 1300 oli puukirkko.)
Edellä kerrotussa ei tietenkään ole vähäisintäkään uutta alan tuntijoille. Päätin kuitenkin kommentoida, koska Klaus Lindgrenin referoima Kari Tarkiaisen teos vaikuttaa näiltä osin tarjoavan suuresti kiistanalaista ellei sitten kokonaan vanhentununeeksi katsottavaa tietoa. Näin siitäkin huolimatta, että meitä ns. pulliaisia ja jokamiehiä on kuluvan vuoden kuukausina yhä tihenevin ja jyrkentyvin äänenpainoin kovisteltu olemaan sekaantumatta tiedeihmisten asioihin, joita meikäläisillä ei ole edellytyksiä ymmärtää.