emeraldus kirjoitti:kyselisin käsityksiänne siitä, miten Maarian eli vanhan Räntämäen asutus suhtautuu Koroisten, Kaarinan ja Turun alkuvaiheisiin? Maariahan on aivan Koroisten kyljessä ja vanhin kalmisto on siellä, joten jos alueella on ollut venäläistä vaikutusta, se varmaankin olisi alkanut Räntämäen ollessa alueen keskuspaikkana.
Jospa sitten ei-asiantuntijana yrittäisi palauttaa mieleen lukiessa silmiin sattunutta. (En siis pyri harjoittamaan edes minkäänlaisia "muinaistutkinnon alkeita", joten sen suhteen kenenkään ei tarvitse hermostua - kunhan siteeraan, vertailen ja liitän oheen joitakin luetun pohjalta nousseita omia kysymyksiäni.)
Janne Harjula on kirjoittanut SKRH-teoksen ensimmäisen mutta tiiviin pääluvun "Esiurbaanit kauppapaikat". En ole vielä ennättänyt lukea teosta systemaattisesti, mutta havaintojeni mukaan Harjula ei mainitse Aurajokilaakson oletetusta venäläisvaikutuksesta mitään. Hän esittelee Unto Salon teorian, jonka mukaan "kaikilla muilla Suomen keskiajan kaupungeilla paitsi Naantalilla on ollut saksalaisten kanssa käytyyn kauppaan liittyvä edeltäjä". Tutkimuksen nykyisen kannan Harjula summaa luvun päättävässä yhteenvedossaan:
Suomen kuudella keskiaikaisella kaupungilla ei nykyisen arkeologisen aineiston perusteella ole voitu todeta edeltäjiä, mutta tulevat arkeologiset tutkimukset Koroisissa ja Liikistössä voivat selventää käsityksiä kohteiden ajoituksesta ja alueiden luonteesta sekä suhteesta myöhempiin Turun ja Ulvilan kaupunkeihin.
---------------
"
Refl.": Yritin jo eräässä varhemmassa viestissäni kainosti arvuutella tietäväisemmiltä, missä määrin todennäköisenä koko oletettua ortodoksista missiota voidaan pitää Ravattulan löydön jälkeen. Venäjänhän (vai pitääkö sanoa Kiovan Rusj) katsotaan kristillistyneen vuoden 1000 tienoilla ja Ravattulan kirkko on ajoitettu jo 1100-luvulle. Vertailun vuoksi: mitenköhän Ravattulan varhainen kyläkirkko sopii toisen auktoriteetin, prof. Ella Kivikosken vanhaan, lähes aksioomana pidettyyn käsitykseen siitä, että "pakanuus" piti Aurajoen seutukunnalla puoliaan paljon myöhemmin kuin muinais-Kalannissa ja Nousiaisten Hirvijoen laaksossa? Sitä paitsi Mika Kallioisen mukaan (
Koroinen eläväksi -seminaarin raportti, 2003) "venäläinen I. P. Saskolski on kyseenalaistanut venäläisen vaikutuksen merkityksen Turun synnyssä. Hänen mielestään esimerkiksi nimi 'turku' lainattiiin idästä, koska vastaavaa kauppapaikan nimeä ei vielä ollut suomen kielessä. Nimen ei tarvitse viitata ainakaan pysyvään venäläisasutukseen, ja Saskolski korostaakin, että Turun synty perustuu paikallisen väestön toimintaan."
-------------------
Räntämäen merkityksestä puheena olevien kysymysten kannalta voidaan viitata siihen, mitä Markus Hiekkanen kirjoittaa
Suomen keskiajan kivikirkot -teoksessaan (2007):
Maarian seurakunnan perustaminen saattoi tapahtua samaan aikaan tai hiukan varhaisemmin kuin piispankirkon siirtäminen Nousiaisista Räntämäen eli Maarian Koroisiin. Ne vastasivat eri asioista Koroisten piispankirkon johtaessa koko Suomen lähetyshiippakuntaa Maarian hiippakunnan ollessa paikallisseurakunnan keskus.
(Kursivointi lisätty.)
Nootissa Hiekkanen korostaa, että kyseeessä on "kirjoittajan tulkinta".
---------------
"
Refl.": Siitä mitä eri aikoina on kirjoitettu, saa vaikutelman, että ydinaluetta oli nimenomaan Aurajokilaakso linjalla Liedon Vanhalinna - (Räntämäen) Koroinen- uusi Turku. Vähäjoen varrella sijaitseva "varsinainen" Räntämäki tuntuisi jääneen tästä kehityksestä sivuun. (Joskus on tosin arveltu, että Koroisten sijasta kauppapaikka olisi voinut sijaita [Maarian] Virusmäen rinteessä.) Turun venäjälähtöiseksi oletettu nimistö (Paaskunta, Kupittaa) ei sekään rajalla, Aura-ja Vähäjoen välisessä niemessä, sijaitsevaa Koroista lukuun ottamatta tunnu viittavan Räntämäen vaan pikemminkin Nummen (Kaarinan) suuntaa. Todettakoon vielä, että "Etelä- ja Pohja-Suomen" raja leikkasi myöhemmin keskiajalla terävänä juuri Aurajokilinjaa pitkin.