Emma-Liisa kirjoitti:Kun Paasikivi puhui Neuvostoliiton "legitiimeistä turvallisuusintresseistä" Suomea kohtaan, niin ei hän suinkaan tarkoittanut, että ne olisivat "laillisia" kansanoikeudellisessa mielessä. Itse asiassa hän muistelmissaan osoitti, että NL:n ulkopolitiikka oli aiheuttanut sille itselleen vahinkoa, ja parasta olisi ollut jättää Suomi rauhaan.
Paasikivi kai ymmärsi, että samaan aikaan voi samassa pöydässä olla olemassa kaksi totuutta. Lantilla on tunnetusti kaksi puolta. Vaikka kuinka selittäisi vastapuolelleen, että lantissa on klaava ei vastapuolen käsitys siitä, että siinä on kruunu, järky. Tilannetta ei tee yhtään paremmaksi esim. Ukrainan ns. väliaikaisen hallituksen päätös näännyttää krimiläiset janoon: menetelmä on kovin tuttu myös tunnettujen ukrainalaisten poliitikkojen Lazar Kaganovitšin (ja Nikita Sergeijevits Hrustsovin) stalinistisesta keinovalikoimasta Ukrainassa 1930-luvulla. Onneksi ei Kiova sentään tällä "tempauksellaan" kykene aiheuttamaan suoranaista "janonhätää", vaan sen ehdoin tahdoin aiheuttama vahinko krimiläisille (joita se väittämänsä mukaan edustaa) rajoittuu peltojen "kastelu"-ongelmiin.
Näyttäisi kaikkiaan pikku hiljaa selkenevän, ettei Kiova ole saanut tavoittelemaansa valtaa haltuunsa lähes lainkaan Itä-Ukrainassa. Ainakin vallankaappaajien valta on "murenemassa Itä-Ukrainassa", uutisoi läntinen media ja se oli Ylen uutislähetyksen pääkohdan aihe aamupäivällä kuunnellesssani - tosin vallankaappajia kutsuttiin nimellä "Kiova" tms.
Kaiketi pitäisi nyt
myös Itä-Ukrainan väestön edustajat kelpuuttaa kansainvälisiin käytäviin neuvotteluihin Ukrainan tulevaisuudesta. Tämä olisi perusteltua, jotta ei Venäjää pidettäisi syypäänä ihan kaikkiin Itä-Ukrainan kansannousun yhteydessä - käytän Lännen "terminologiaa" (propagandaako?) - ilmeneviin epäkohtiin. Länsivallat haluavat Venäjän pysyvän poissa Itä-Ukrainasta - eikö silloin johdonmukaisuuden nimissä neuvotella Itä-Ukrainan edustajien kanssa itäisen Ukrainan ongelmista (ja molempien kanssa yhteisistä ongelmista). Väestöä itäisessä Ukrainassa lienee yli 20 miljoonaa, joista muutama kyllä kerkeäisi neuvottelupöytäänkin. Se, että Venäjä on yhtenä maksajana mukana on minusta itsestäänselvyys. Nähtiin, mihin Venäjän syrjäyttämisyritys Pravyi Sektorin toimesta - ellei compuksessa niin ainakin yhdessä Länsivaltojen kanssa - johti. Kyse ei ollut mistään spontaanista kansannoususta, vaan tietoisesta paramilitaaristen joukkojen hyväksikäytöstä sopimuksesta 21.2.14 huolimatta ja siitä piittaamatta.
Ilmeistä on, että Länsi-Ukrainan vallan kaapanneen regimin krimiläisiin kohdistama tietoinen näännyttämispolitiikka on kaikkein ensimmäiseksi saatava loppumaan. Kaasua kyllä vastaanotetaan - kaasun toimittamisesta pitävät venäläiset huolen, vaikka luotolla, jos ei muuten. Ihmisen aiheuttama jano - man-made thirst - ei tee eroa naisten, lasten tai vanhusten ja nuorten voimakkaiden miesten välillä. Onneksi krimiläisillä on kyky itse hankkia vetensä - pidemmän päälle ihan kaiken tarvitsemansa veden - joskin se aiheuttaa turhia kuluja, koska kastelujärjestelmät kattavat nykyisellään koko Krimin niemimaan - niistä ovat krimiläiset maksaneet jo - ennakkoon.
Dnepr-joessa riittää vesi. Länsi-Ukrainassa kulutetaan kaasua, jota Venäjällä kaivetaan heille. Länsi-Ukrainalaiset eivät maksa kulutuksestaan. Kaasu on ehtyvä luonnonvara. Vettä tulee taivaalta riittävästi kaikille. Se ei ole ehtyvä luonnonvara. Sitä ei tarvitse kaivaa. Sen virtaaminen voidaan toki estää vaikka kastelukanavista on kertaalleen maksettu.
Kun halutaan aiheuttaa vaikeuksia... niin, totta kai, neuvottelut vaikeutuvat. Siihen kai vallan kaapanneet enintään Länsi-Ukrainaa edustavat ovat tietoisesti pyrkineet. Pienikin kiusa on sekin kiusa. Näitä kysymyksiä on, aivan oikein, minustakin roppakaupalla. Ne eivät tietysti poistu märehtimällä niitä.
Toinen mahdollisuus olisi tietysti, että sen sotapropagandan sijasta jota täälläkin eräät levittävät, viitattaisiin siihen,
millä edellytyksillä voidaan levittää ja luoda kestävää rauhaa sotakiihkoilun sijaan. Ehkä tällöin olisivat sen kaltaiset kädenojennukset,
joihin tässä videossa viitataan (alkaen n. 10 minuutin kohdalta - sitä ennen analysoidaan kriisin taustaa) avain rauhallisempaan kehitykseen. Videon on laatinut
The Real News-verkosto.
Videossa mainitaan useita edellytyksiä
1) federalismi Ukrainaan 2) yhteinen molempia osapuolia edustava hallinto nykyisen vallankaappaushallinnon sijaan 3) molemmat kielet yhtäläisiksi (venäjä ja ukraina) 4) läpikotainen Maidanin murhien tutkinta - sitä nimenomaan Pravyi Sektor vastustaa - sekä 5) Krimin eroamisen ja liittymisen Venäjään de facto tunnustaminen. Nämä olisivat minusta ilmeisesti vähimmäisvaatimuksia jotka tulisi toteuttaa, mikäli Ukrainaan halutaaan kestävä rauha. Murhia ei saa jättää tutkimatta. Mutta, on tietysti mahdollista, että Ukraina hajoaa kahteen.
Kaikkein eniten itse olen huolestunut sellaisesta hetkestä jolloin (hypoteettisesti) nationalistiset haukat Moskovassa saisivat yliotteen ja Putinin maltillinen hallinto syrjäytyisi /syrjäytettäisiin. Euroopassa neonatsit jo jylläävät. Ranskassa raportoidaan jo nyt äärioikeiston voittaneen vaalit äänivyöryin, samoin kai käy Englannissa Unkarista nyt puhumattakaan. Ukrainassa äärioikeisto kaappasi vallan - kuin toisintona - Reichstagin polttamisesta Saksassa 1932 (osittain liehuttaen hakaristejä) mutta nyt Ukrainassa on Muskoviitti-juutalaisuus vaihtunut pääosaan natsi-Saksan vuoden 1932 "oman" juutalaisuuden sijaan.
Semmottii...
