EU-tuomioistuimen päätös Googlen sensuroinnista herättää kiivasta vastustusta

[Tapio Onnela]

EU-tuomioistuimen päätös, jonka mukaan yksityishenkilöllä on oikeus vaatia Googlea poistamaan epäolennaiset tai vanhentuneet tiedot itseään koskevista hakutuloksista on herättänyt myös kiivasta vastustusta eri puolilla maailmaa.
Wikipedian perustaja Jimmy Wales sanoi BBC:lle, että kyseessä on yksi laajimmalle ulottuvista internetiä koskevista sensuuripäätöksistä tähän mennessä.

EU-tuomioistuimen mielestä ”ihmisellä on oikeus tulla unohdetuksi”. Jutun käynnisti espanjalainen mies, joka valitti siitä, että hänen aiemmin omistamansa talon huutokauppailmoitus rikkoo hänen yksityisyyttään.

Päätös on nostanut paljon vastustusta ja keskustelua ympäri maailmaa. Guardianissa James Ball vertaa päätöstä Kiinan internet sensuuriin ja arvelee teknologiasijoittajien nyt karttavan Eurooppaa.

Aiheesta kirjoittaa myös Elkan blogissa Arkin kulmilta Olli Alm, joka myös suhtautuu päätökseen hyvin epäilevästi ja kauhistelee sen vaikutuksia muistiorganisaatioiden toimintaan.

Useimmat kriitikot nostavat esille ensisijaisesti tuomion epämääräisyyden. Kukaan ei tunnu tietävän, että koskeeko se myös muita hakukoneyhtiöitä, kuten Yahoota ja Bingiä. Eikä myöskään sitä, että mikä on sellainen vanhentunut ja arkaluonteinen tieto, joka pyynnöstä täytyy poistaa. Toisin sanoen päätöksen tulkintaan ei ole minkäänlaista ohjeistusta.

Muistiorganisaatioiden näkökulmasta tämä on vielä vain ukkosen jyrinää horisontissa, koska se koskee hakukoneiden ja sivustojen välisiä yhteyksiä, ja poistovelvoite on annettu nimenomaan hakukoneyhtiölle. Mutta tämä ajatus oikeudesta tulla unohdetuksi on paljon laajempi, ja siihen ottaa kantaa myös EU:n tietosuojadirektiivi. Siinä vaiheessa kun jotkut neropatit päättävät laajentaa oikeuden koskevan hakukonelinkkien lisäksi myös niiden taustalla olevia rekisteri- ym. aineistoja, niin arkistoissa ympäri Eurooppaa kuuluu varmasti syvä ja pitkä huokaisu.

* Google ruling 'astonishing', says Wikipedia founder Wales (BBC 14.5.2014)
* Olli Alm: Olikohan loppuun asti mietitty paatos, Arkin kulmilta 15.5.2014
* Olli Alm: Oikeus tulla unohdetuksi, Arkin kulmilta 13.5.2014

Iltasanomien jutut aiheesta:
* http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288689053228.html
* http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288688355462.html

[Veikko I Palvo]

EU-tuomioistuimen mielestä ”ihmisellä on oikeus tulla unohdetuksi”. Jutun käynnisti espanjalainen mies, joka valitti siitä, että hänen aiemmin omistamansa talon huutokauppailmoitus rikkoo hänen yksityisyyttään.

Mario Gosteja Gonzalezin esimerkkitapaus näyttää olevan myöskin oiva esimerkki sananvapausasiassa, EU:n tuomioistuin ECJ antoi Gonzalezille myönteisen päätöksensä,
mutta kansallisesesti Gonzalezin nostama kanne espanjalaissanomalehteä vastaan samasta asiasta hylättiin Espanjassa.
Hakukone
on EU-tuomioistuimen mukaan velvollinen pyynnöstä poistamaan "asiaankuulumattomat" tiedot, Googlekin näyttää EU-alueella olevan siten jokaisen maan jokaiseen arkistonpitäjään verrattava.
Arkistojen pitäjien tietosuojavelvollisuudet on ECJ:n päätöksellä nähtävästi siirretty mm. Googlelle?
Ja eihän tuo Euroopan komission varapuheenjohtaja Viviane Reding´kin kiittelemä ECJ:n sensuuripäätös voi koskea muita kuin EU-maita, lähemmäs 200 maata Googlenkin toiminta-alueella on EU-tuomioistuimen ulottumattomissa.
Mutta
eikö EU-alueellakaan ECJ:n hakukone-päätöksestä voi valittaa korkeammalle instanssille, vaikkapa EU-parlamentissä käsiteltäväksi?

Kiinassakin Internet-sensuurilain hyväksyi yhden puolueen kansankongressi ja sitä
kutsutaan Lännessä "Suureksi punaiseksi palomuuriksi."

Venäjällä duuma hyväksyi 5.2014 lain sananvapauden rajoittamisesta Internetissä.

Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Ylen uutinen:

Poliitikko ja pedofiili hakeneet ensimmäisenä tietojensa poistamista Googlelta
Euroopan unionin tuomioistuin päätti tiistaina, että ihmisillä on oikeus pyytää Googlea poistamaan heitä koskevia tietoja hakutuloksista, jos ne ohjaavat vanhentuneeseen tai epäolennaiseen tietoon.

http://yle.fi/uutiset/poliitikko_ja_ped ... ta/7244495

[Veikko I Palvo]

Ylen uutinen:

Poliitikko ja pedofiili hakeneet ensimmäisenä tietojensa poistamista Googlelta

Mitenkähän EU-tuomioistuimen Google-päätös käytännössä toimii.
Poliitikko haluaa tulla uudelleen valituksi ja haluaa poistaa Internetistä epäedulliset tietonsa ja tiedot poistetaan. Mutta entäpä jos vaalitaistelun aikana joku tutkiva journalisti tutkii painettujen sanomalehtien arkistotietoja ja tuon journalistin lehti julkaisee nuo "poliitikon kannalta epäedulliset ja vanhentuneet" tiedot uudelleen.
Saisiko tuo lehti julkaista tietonsa vain "paperilla", eikä nettilehdessään?
Mutta
eikö EU-tuomioistuimen lakipäätös tosiaankaan edellytä 28:ssa EU-maassa voimaantullakseen EU-parlamentin tai jäsenmaiden kansallisten parlamenttien hyväksyntää?

Veikko Palvo

[historioija]

Mitenkähän EU-tuomioistuimen Google-päätös käytännössä toimii.

Päätös voi ymmärtääkseni koskea vain hakukoneiden tietoja, ei sitä, miten nuo tiedot muualla säilytetään ja niitä julkaistaan. Jälkimmäisiä puolia säätelevät kansalliset lait lähinnä henkilörekistereistä ja kunnianloukkauksesta.
Lakien tulkintaan ei poliittinen valta voi Suomessakaan puuttua muuten kuin täsmentämällä lakeja.

[Veikko I Palvo]

Päätös voi ymmärtääkseni koskea vain hakukoneiden tietoja, ei sitä, miten nuo tiedot muualla säilytetään ja niitä julkaistaan. Jälkimmäisiä puolia säätelevät kansalliset lait lähinnä henkilörekistereistä ja kunnianloukkauksesta.
Lakien tulkintaan ei poliittinen valta voi Suomessakaan puuttua muuten kuin täsmentämällä lakeja.

EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan Googlen tulee näköjään pyydettäessä huolehtia Ylen uutisen mukaan mm. pedofiilin ja poliitikon yksilönoikeuksista näiden sitä pyytäessä. Miten "epäolennainen" tieto lienee sitten päätynyt nettiin ja onko tieto "vanhentuneissa" nettilehdissä? Rikosrekisteritietoja esim. tuskin internetin tietokantoihin päätyykään, ainakaan Suomessa?
Poliitikko mm. voinee Google-lain nojalla vaatia hakukonetta poistamaan vaikkapa "epäasialliseksi" katsomansa vanhan puheensa, joten onko se "sensurointia" vaiko yksilön suojaa tai vaikkapa äänestäjien harhauttamista?

Veikko Palvo

[historioija]

Nettiterroria eli henkilöihin kohdistuvaa vääristelyä epäilemättä pyritään suitsimaan yhä enemmän. Kaikkia järjestelmiä voidaan käyttää ja käytetään väärinkin, mutta se ei saa estää rakentavia pyrkimyksiä.
Kaikkea voi vaatia, mutta jää nähtäväksi, missä määrin vaatimukset menevät läpi Googlessa ja mahdollisesti edelleen tuomioistuimissa.
Itse aineistoihinhan ei tällä päätöksellä kosketa, vaikeutetaan vain niiden löytämistä netistä. Hakukoneet tulkitaan tietyiltä osin henkilörekistereiksi, mikä juuri antaa unionin tuomioistuimelle vallan säätää moista: http://www.etvk.fi/?p=3527

[Veikko I Palvo]

Nettiterroria eli henkilöihin kohdistuvaa vääristelyä epäilemättä pyritään suitsimaan yhä enemmän. Kaikkia järjestelmiä voidaan käyttää ja käytetään väärinkin, mutta se ei saa estää rakentavia pyrkimyksiä.
Kaikkea voi vaatia

Internettiä epäilemättä käytetään väärinkin, mutta missä määrin EU-tuomioistuimen säätämä "Google-laki" sitä sitten pystyy hillitsemään, vaikka tuo laki koskenee muitakin hakukoneita ja -palveluja. Niitä on lukuisia, mm. tässä http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html parhaista hakukoneista.
Shodan-hakukoneohjelma http://money.cnn.com/2013/04/08/technol ... index.html esim. ei sisälly em. luetteloon.
Ja laajemmin, "Google-lakikin" näyttää liittyvän osaltaan myös kyberturvallisuuteen, josta esim. http://kyberturvallisuus.blogspot.fi tuossakin.
Suomen sähkönsiirtoverkkojen
mahdollisesta häirinnästä http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/03/08 ... ikirjoitus Suomi polvilleen 15 minuutissa.
USAn nettivakoilusta on kirjoitettu runsaasti, sekä Snowdenin kaltaisista tietovuotajista, toisaalta olen lukenut eniten USAa vakoilevan maan olevan Ranska.
Totta tai ei, mutta suurilla mailla lienee kaikilla omat kyberturvallisuusjärjestelmänsä.
Muunmuassa Viron
pronssisoturijupakan jälkeen Nato perusti Viroon kyberturvallisuustukikohdan ja nyt Ukrainan kriisin yhteydessä kirjoitetaan Venäjänkin "nettisodankäynnistä".
Missä määrin sitten lakipykälät lisäävätkään netti- ja kyberturvallisuutta?

Veikko Palvo

[historioija]

---
Missä määrin sitten lakipykälät lisäävätkään netti- ja kyberturvallisuutta?

Saa nähdä. En tunne alaa, mutta voi päätellä, millainen sääntely nykyoloissa ja Euroopassa on mahdollista. EU:n on vain koetettava parastaan, kehitystä tapahtuu, mutta epäilemättä vastapuolikin kehittyy koko ajan.

[Veikko I Palvo]

---
Missä määrin sitten lakipykälät lisäävätkään netti- ja kyberturvallisuutta?

Saa nähdä. En tunne alaa, mutta voi päätellä, millainen sääntely nykyoloissa ja Euroopassa on mahdollista. EU:n on vain koetettava parastaan, kehitystä tapahtuu, mutta epäilemättä vastapuolikin kehittyy koko ajan.

En tunne teknisesti itsekään, mutta useinkin kirjoitetaan nettihäiriköinnistä ja hakkeroinnista joidenkin koulupoikien "harrastuksena." EU-tuomioistuimen "Google-laki" näyttää olevan lähinnä lakisääteinen yritys yksityishenkilön tietosuojan turvaamiseksi.
Mutta EU:n
tietosuojaa ja kyberturvallisuutta seuraa EU:n Nato-maiden Ranska, Tsekki, Viro, Unkari,, Italia, Saksa, Latvia, Liettua, Hollanti, Puola, Englanti, Slovakia ja Espanjan
Le Commandement Allie Transformation, johtajanaan kenr. Jean-Paule Paloméros.
Mikä sitten ylittää vastatoimiin oikeuttavan laillisuuskynnyksen kyberhyökkäyksessä?

Esim. Viron 2007 pronssisoturimellakan
jälkeen Tallinnaan perustettiin ACT:n kyberpuolustustoimisto; Kyberkaitsekoostöö,
http://en.wikipedia.org/wiki/Cooperativ ... Excellence Itävaltakin liittyi sen jäseneksi.
EU:n Internet-turvallisuus näyttäisi olevan Allied Command Transformationin varassa, eikä niinkään EU:n tuomioistuimen säätämässä "Google-laissa?"
Poliittinen vaikutusyritys
sinänsä ei ole uutta, 1930-luvulla Suomeen suunnattiin propagandalähetyksiä radioaalloilla, tuleva Terijoen maatalousministerikin lienee ollut "Tiltujen" taustalla ja sodan aikana A.Äikiä suomenkielellä "uutisoi" Leningradista. Armas Äikiä tuli 1947 Suomeen "uutistoimisto Demokraattisen Lehtipalvelun johtajaksi pysyen edelleen NL:n kansalaisena.
Nykyisin samanlaista toimintaa näytettäisiin suuressa osin hoidettavan Internetin välityksellä, mielipidevaikuttamiseen tähtäävää?

Veikko Palvo