Venäjä, Nato

[Veikko I Palvo]

Näin kirjoittaa IS tänään Suomen isäntämaatukisopimuksesta Naton rauhankumppanina. Väite leviää Venäjällä: "Nato sai jo Suomen" (IS, 24.5.2014)

"6 faktaa

1. Natolla on turvatakuut vain sen jäsenmaille, Nato auttaa kriisitilanteissa Nato-maita, ei rauhankumppaneitaan.

6. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sopimus piti allekirjoittaa toukokuussa, mutta allekirjoitus on syksyllä.

Arja Paananen "

Tietoisku liittyy Venäjällä levinneisiin tietoihin Suomen asiallisesta Nato-jäsenyydestä.

IS:n artikkelissa sanotaan Putinin propagandapäällikkö Dmitri Kiseljovin Russia Today-konserniin kuuluvan Ria Novostin julkaisseen 19.5. tuon R.Rozoffin kirjoituksen. Seuraavana päivänä 20.5.-14 venäläiskoneet loukkasivat Suomen ilmatilaa Porvoon kohdalla, mm. venäläishävittäjä SU-35S:n. ( Naton "Flanker" )
Mikä lienee Ria Novostin tarkoituksena?
Onko se vain toteamus siitä, että Kremlin kannalta Suomen on valittava puolensa?
Tai
uutisoidaanko venäläisille "Naton jo saaneen Suomen" isäntämaatukisopimuksella ja samanaikaisesti Suomea ja suomalaisia kehoitetaan ilmatilaloukkauksillakin olemaan hakematta NATO-jäsenyyttä?
Koska Naton 5.-artiklan turvatakuut koskevat *vain* jäsenmaita.

Suomen ilmatilaa loukattiin mm. syyskuussa 2007 Porvoon kohdalla, vaikka Venäjällä onkin Suursaarellakin tutka-asemia. Uusi Suomi haastatteli Venäjän suurlähettiläs
Aleksander Rumjantsevia http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/1535-ve ... hteistyota 11.10.2007:
A.Rumjantsev sanoi "Ilmailun turvallisuus on aina ensisijainen. Neuvotteluja käydään Naton ja Venäjän välillä."
A.Rumjantsev sanoi "Suomenlahden ilmakäytävän olevan kapea ja muistutti, että esim. ukkosmyrskyn kiertäminen yläkautta on joskus vaarallista. Matkustajalentokone putosi 2006 Ukrainassakin Donetskin lähelle yrittäessään väistää ukkosta."
"Nato
on Suomen sisäinen asia, siksi en suurlähettiläänä sano enempää, sanoi A.Rumjantsev 2007, jonka haastattelua US julkaisi 11.10.-07 lisää toisellakin otsikolla.
Kysymykseen: ymmärretäänkö Suomessa
riittävästi Venäjän ulkopolitiikkaa, Rumjantsev vastasi "Venäjä ja Suomi ovat 100 v.
kuuluneet samaan valtioon, Venäjän keisarikuntaan. ( Nyky-Venäjä on jotain muuta? )
Suomella on 2007 itsenäisyyden 90-vuotisjuhla. Tätä taustaa vasten suomalaisilla on pitkä kokemus Venäjän ulkopolitiikan ymmärtämisessä," sanoi A.Rumjantsev.
Tuohon
ajanjaksona olivat mm. ne sortovuodetkin, Neuvostoliiton hyökkäys 1939 ja "yya-ajan puolueettomuus."
A.Rumjantsevilta kysyttiin 2007 , voiko Venäjästä tulla Naton jäsen ja vastaus oli:
"Venäjä ei voi olla rakentamassa järjestelmiä, jotka voivat uhata sen omaa turvallisuutta."
Kysymys: Miten suhtaudutte Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyshakemukseen lähettiläs vastasi: "Kysymys on Suomen sisäisestä asiasta. Yksi ulkomaanedustustojen ensimmäisiä periaatteita on olla puuttumatta isäntämaan sisäisiin asioihin, siksi en sano mitään enempää." Venäjän suurlähettiläänä en sano?
Mutta
vihjaillaanko Ria Novostin 19.5.2014 uutisessa "Nato sai jo Suomen" sitäkin, että
Suomen on pakko valita puolensa? Vai olisiko artikkeli pelkkää propagandaa, jota näytettäisiin vahvistetun Suomen ilmatilan loukkauksilla?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

"Venäjän nykyhallinto on valmis käyttämään kaikkia keinoja, mukaan lukien sotilaalliset, saadakseen mitä se haluaa. En ole varma, onko tätä koko Suomen poliittisessa spektrissä ymmärretty tai hyväksytty."

"Venäjä on toiminut, ( Ukrainassa ) kuten se on toiminut, koska se tietää USAn ja länsimaiden rajalliset keinot puuttua tilanteeseen."
Charly Salonius-Pasternak US 2. maaliskuuta 2014.

"Presidentti Obama teki selväksi jaon maihin, jotka ovat Naton jäseniä, maihin joilla on turvatakuut, sekä niihin, jotka eivät ole, kuten Ukraina." Haagissa, Wall Street Journal 26.3.2014
Moskovan uuden itsevarmuuden sanotaan artikkelissa saaneen aikaan uutta merkitystä Naton perinteiselle roolille puolustaa jäsenmaidensa kansallisia rajoja ja estää hyökkäys.

EU:n ei-Nato maita ovat Ruotsi, Itävalta, Kypros, Irlanti, Suomi, Malta.
Ruotsin puolustusministeri sanoi 4.2013 Bratislavassa, http://euobserver.com/defence/119894 sen ettei Ruotsi ole Naton jäsen, johtuvan osittain siitä, että Lissabonin sop. 42,7 sisältää turvallisuustakeen. Englantilainen asiantuntija Nick Witney sanoo Lissabonin 42,7:n olevan epämääräinen, mutta sen edellyttävän solidaarisuutta jäsenmailta......"Kukaan ei hyökkää Tukholmaan ja ajattele, että Britannia ja Nato katsoisivat sitä sivusta."

Naton turvatakuuta Ruotsilla ei kuitenkaan ole, parisataavuotisen puolueettomuuden uskotaan ilmeisesti senkin riittävän. Irlanti oli ww2-aikana puolueettomana, mutta käytännössä Britannian suojelema. Itävalta itsenäistyi puolueettomaksi 1950-luvulla.
Mutta mikä tuon Lissabonin sopimuksen 42,7:n lausekkeen merkitys Suomelle onkaan?

Veikko Palvo

[Ilmo Kekkonen]

Mutta mikä tuon Lissabonin sopimuksen 42,7:n lausekkeen merkitys Suomelle onkaan?

Niinpä. Mikähän se voisi olla?
Ainakin se takaa EU:n poliittisen ja taloudellisen tuen.
Ruotsi on moneen kertaan ilmoittanut seisovansa Suomen rinnalla kriisitilanteessa.

Entäs jos EU:n pohjoiset jäsenmaat pyytävät Natoa auttamaan Suomea?

[Emma-Liisa]

Eikö ensiksi pitäisi pohtia, miten vältetäänjoutumasta itse uhanalaiseen asiaan ja/tai sotkeutumasta muiden kriiseihin?

[Veikko I Palvo]

Mutta mikä tuon Lissabonin sopimuksen 42,7:n lausekkeen merkitys Suomelle onkaan?

Niinpä. Mikähän se voisi olla?
Ainakin se takaa EU:n poliittisen ja taloudellisen tuen.
Ruotsi on moneen kertaan ilmoittanut seisovansa Suomen rinnalla kriisitilanteessa.

Entäs jos EU:n pohjoiset jäsenmaat pyytävät Natoa auttamaan Suomea?

Euroopan maiden poliittinen ja taloudellinen tuki Suomelle mahdollisessa kriisitilanteessa
varmaankin saadaan, missä määrin se sitten olisikaan "myötätunnon" kaltaista.
Tuo
Lissabonin lauseke oli tämänkaltainen: Jos jäsenvaltio joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muiden jäsenvaltioiden velvollisuus on auttaa. Ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuuspolitiikkaan.........niiden jäsenvaltioiden, joiden puolustuksen perusta ja toteutus on edelleen Pohjois-Atlantin liiton kautta toteutuvaa.
Ne
EU:n nopean toiminnan joukotkin taidettiin perustaa tuolta pohjalta, mutta Naton kanssa päällekkäisen puolustusliiton perustaminen ei näytä edistyneen, ehkä siksikin, että USA maksaa puolustusliiton sotilasmenoista noin 70 - 75 %:a. Ja EU:n Nato-jäsenmaiden supistettuakin puolustusmenojaan, monikaan niistä ei taida täyttää puolustusmenojen osalta Nato-sopimustaan?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Eikö ensiksi pitäisi pohtia, miten vältetäänjoutumasta itse uhanalaiseen asiaan ja/tai sotkeutumasta muiden kriiseihin?

Ruotsissa kirjoitellaan tavoitteena olevan jopa Sveitsin kaltainen puolueettomuus, mutta muistan uutisoidun Ruotsinkin vesillä aikanaan nähdyistä sukellusveneistä ja sen miten meillä asialle asialle naureskeltiin. Ja ne vieraan valtion ilma-alukset hätyyttelivät ruotsalaisia pääsiäislomalta viime vuonna.
Mutta
emme kai me EU:n jäsenmaanakaan sotkeudu EU:n Nato-jäsenmaiden kriiseihin, mielessäni on vaikkapa Ranskan rauhanturvaoperaatiot Länsi-Afrikassa. Ja EU:n puolustus näyttää hoituvan Nato-jäsenyyden kautta? Onko EU-mailla yhteistä energiapolitiikkaakaan?

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

Eikö ensiksi pitäisi pohtia, miten vältetäänjoutumasta itse uhanalaiseen asiaan ja/tai sotkeutumasta muiden kriiseihin?

Ruotsissa kirjoitellaan tavoitteena olevan jopa Sveitsin kaltainen puolueettomuus, mutta muistan uutisoidun Ruotsinkin vesillä aikanaan nähdyistä sukellusveneistä ja sen miten meillä asialle asialle naureskeltiin. Ja ne vieraan valtion ilma-alukset hätyyttelivät ruotsalaisia pääsiäislomalta viime vuonna.
Mutta
emme kai me EU:n jäsenmaanakaan sotkeudu EU:n Nato-jäsenmaiden kriiseihin, mielessäni on vaikkapa Ranskan rauhanturvaoperaatiot Länsi-Afrikassa. Ja EU:n puolustus näyttää hoituvan Nato-jäsenyyden kautta? Onko EU-mailla yhteistä energiapolitiikkaakaan?

Puhut nyt aika lailla asian vierestä.

Natoon liittymistä puolustavat sanovat, että Nato-jäsenyys estäisi mahdollisuuden Venäjän hyökkäyksestä ja painostuksestä. Jos hyökkäys kuitenkin tapahtuisi, saisimme apua, jos sitä tarvitsisimme. Toisaalta apu riippuisi kunkin jäsenmaan päätöksistä ja tietenkin siitä, miten apua olisi ko. tilanteessa mahdollista antaa, kun resursseja todennäköisesti tarvittasiin samaan aikaan muualla. Ja tietenkin myös meidän olisi autettava muita (esim. Viro on lähettänyt sotilaita Afghanistaniin).

(Jätän tässä pois taloudelliset tekijät sekä sen, että vai Nato-maana voimme olla varma sotateknologian saamisesta.)

Natoon liittymistä vastustavat taas sanovat, että Venäjällä ei ole kiinostunut Suomesta sinänsä eikä hyökkäyksen uhkaa siis ole. Jos emme kuulu Natoon, meillä on mahdollisuus pysyä erillään Venäjän ja Nato-maiden välisistä kriiseistä. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos jokin muu valtio käyttää tai on aikeissa käyttää Suomen aluetta hyväkseen. Silloin Venäjän sodan sattuessa suuntaisi ensi-iskun myös Suomeen.

[Emma-Liisa]

Mutta mikä tuon Lissabonin sopimuksen 42,7:n lausekkeen merkitys Suomelle onkaan?

Eiköhän se ole nolla.

Tosin mikään sopimus ei takaa mikään, jos se ei ole toisen osapuolen intressissä korkeasti priorisoituna. MItä tärkeitä intressejä USA:lla on Suomessa?

Sitä paitsi, miksi kuvitellaan tilannetta, jossa kyse olisi vain hyökkäyksestä yhteen maahan. Suomen aseman ratkaisevat käänteet ovat 200 vuoden aikana sattuneet silloin, kun on ollut kyse koko Euroopasta. Mitä syytä on kuvitella, ettät tämä olisi muuttunut? Ja silloin resursseja vielä vähemmän riittää vähemmän tärkeiisiin kohteisiin.

[Veikko I Palvo]

Puhut nyt aika lailla asian vierestä.

Natoon liittymistä puolustavat sanovat, että Nato-jäsenyys estäisi mahdollisuuden Venäjän hyökkäyksestä ja painostuksestä.

Natoon liittymistä vastustavat taas sanovat, että Venäjällä ei ole kiinostunut Suomesta sinänsä eikä hyökkäyksen uhkaa siis ole. Jos emme kuulu Natoon, meillä on mahdollisuus pysyä erillään Venäjän ja Nato-maiden välisistä kriiseistä. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos jokin muu valtio käyttää tai on aikeissa käyttää Suomen aluetta hyväkseen. Silloin Venäjän sodan sattuessa suuntaisi ensi-iskun myös Suomeen.

Naton jäsenenä meillä olisi sotilaallisesti tukenamme myös EU:n Nato-maat lukuunottamatta Itävaltaa, Kyprosta, Irlantia, Maltaa, Ruotsia. Britannian ja Ranskan ydinaseetkin ovat Naton ydinaseita USAn ydinaseiden ohella. Ydinasepelotteestaan Venäjäkin pitää tiukasti kiinni.

Olisiko sitten niin, että Naton ulkopuolella olemme erossa Venäjän ja EU:n Nato-maiden välisistä kriiseistä sivustakatsojina, kuten EU:n Nato-maat ovat nyt sotilaallisesti sivustakatsojina Suomen suhteen. Ja mikähän Euroopan maa olisi aikeissa käyttää Suomen aluetta hyökkäyksessä Venäjälle, eikö tuo uhka ollut siinä Kylmän sodan aikaisessa Neuvostoliitto - Suomi -sopimuksessa.

Sotilaallisesti liittoutumattomana olemme eri leirissä sotilaallisesti verrattuna useimpiin muihin EU-maihin. Ja Nato-jäsenyytemme jotkut sanovat riippuvan siitä, liittyykö Ruotsi. Ruotsissa tällaista Suomi-kytkentää sen jäsenyydessä ei liene, ennemminkin lahden takana näytettäisiin puhuttavan puolueettomuudesta?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Tosin mikään sopimus ei takaa mikään, jos se ei ole toisen osapuolen intressissä korkeasti priorisoituna. MItä tärkeitä intressejä USA:lla on Suomessa?

Sitä paitsi, miksi kuvitellaan tilannetta, jossa kyse olisi vain hyökkäyksestä yhteen maahan.

Ei kai USA:lla ja EU:n Nato-jäsenmailla ole merkittäviä intressejä Baltian maissa, Virossakaan.
Kyllähän Lissabonin sopimuksenkin 42. artikla näyttää lähtevän ajatuksesta: hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan, aivan samoin kuin Naton 5. artiklakin.

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

Ja mikähän Euroopan maa olisi aikeissa käyttää Suomen aluetta hyökkäyksessä Venäjälle, eikö tuo uhka ollut siinä Kylmän sodan aikaisessa Neuvostoliitto - Suomi -sopimuksessa.

Tämä oli Venäjän politiikka jo 1700-luvulla eikä se ole muuttunut, oli järjestelmä mikä tahansa. Ja kuten muistamme Stalinista, kyse ei ole siitä, mitä on nyt, vaan mitä joskus voi olla.

[Veikko I Palvo]

Ja mikähän Euroopan maa olisi aikeissa käyttää Suomen aluetta hyökkäyksessä Venäjälle, eikö tuo uhka ollut siinä Kylmän sodan aikaisessa Neuvostoliitto - Suomi -sopimuksessa.

Tämä oli Venäjän politiikka jo 1700-luvulla eikä se ole muuttunut, oli järjestelmä mikä tahansa. Ja kuten muistamme Stalinista, kyse ei ole siitä, mitä on nyt, vaan mitä joskus voi olla.

Olisikohan Venäjän näkemissä uhkakuvissa kuitenkin jo neuvostoajalla Suomen alue ja ilmatila olleet eri käsite? Idän ja Lännen Suomen yli mahdollisesti korkealla lentävien ydinohjusten kannalta ei liene merkitystä sillä, kenen hallussa maa-alue on.
Venäjän
perinteisistä uhkakuvista on tässäkin http://www.defmin.fi/files/2232/Kiianli ... 2.2012.pdf kartta:
Barentsin meren suunnalta taisi olla uhkana aluksi B-52 ydinpommikoneet ja sittemmin ydinsukellusveneet Kuolaa kohti.
Naton uhka Keski-Euroopan suunnalta oli jo Napoleonin ja Hitlerinkin hyökkäysreitti.
Kiinan sotilaallinen uhka Venäjälle Siperian ja Kaukoidän sotilaspiirien alueilla lienee sekin neuvostoajan perintöä?
Ja onhan tuossa kartassa Lugan Iskander-ohjustenkin uhka Suomelle, viiden minuutin lentomatka Helsinkiin ja Kannakselta laukaistuna lyhyempikin. Mutta eiköhän ohjusten käyttö ole korkean poliittisen kynnyksen takana?
Mutta sotilaat ja poliitikot tosiaan ajattelevat millaiseksi tilanne voi muuttua uhkakuvia rakennellessaan ja tuossa ajattelussa historian tapahtumat näyttävät olevan painavina taustalla. Vuoden 1939 tapahtumatkin eri tavoin eri suunnilla nähtyinä?

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

Olisikohan Venäjän näkemissä uhkakuvissa kuitenkin jo neuvostoajalla Suomen alue ja ilmatila olleet eri käsite? Idän ja Lännen Suomen yli mahdollisesti korkealla lentävien ydinohjusten kannalta ei liene merkitystä sillä, kenen hallussa maa-alue on.

Ja mitä suomalaisten kannalta merkitsee, jos ydinohjus tuhotaan Suomen ilmatilassa?

[Emma-Liisa]

Naton jäsenenä meillä olisi sotilaallisesti tukenamme myös EU:n Nato-maat

Ja mitä näistä maista oli apua esim. Jugoslaviassa. Ainoa, jolla on resurrseja toimia, oli ja on USA.

[Veikko I Palvo]

Ja mitä suomalaisten kannalta merkitsee, jos ydinohjus tuhotaan Suomen ilmatilassa?

Suomen ilmatila ei taida yltää mannertenvälisten ohjusten lentoradoille, ei idän eikä lännen ydinohjusten. Muistelen risteilyohjusten osalta Kylmän sodan aikana meillä laskeskellun, miten suuri prosenttiosuus niistä saadaan tuhotuksi ilmatilassamme vakuutteluksi Neuvostoliitolle kyvystä puolustaa ilmatilaamme.
Presidentti Mauno Koivisto puolestaan sanoi ydinohjusten olevan "poliittisia aseita."
Olisikohan M.Koivisto
tarkoittanut Kylmän sodan aikaista "kauhun tasapainoa", ydinaseet hirvittävyydessään estivät niiden käytön? Ja vallitsisikohan tuo "kauhun tasapaino" lievempänä edelleenkin, jonkinlaisena turvallisuuden viimeisenä varmistajana Britannialla ja Ranskallakin?

Veikko Palvo