historioija kirjoitti:Esityksessä pitäisi huomioida kaikki ne erilaiset vaikutukset, jotka maan rajojen yli ovat kumpaankin suuntaan kulkeneet. Sitten pitäisi vielä ottaa huomioon ulkoisten ja sisäisten tapahtumien ja olosuhteiden nekin puolet, jotka varsinaisesti koskevat vain toista "osapuolta" eli maailmaa tai Suomea. Lisäksi olisi otettava lukuun samat asiat lähimpien naapureiden kanssa, sikäli kuin ne eivät yllä maailmanluokan asioiksi. Näin voisi syntyä kokonaisvaltainen näkemys, jossa oma maa kuitenkin olisi korostetusti ja oikeutetusti esillä.
Lienee helpommin sanottu kuin tehty. Mikään ei tietenkään estä tällaiseen pyrkimästä. Esityksestä ei kuitenkaan tule kovin suppea, vaan uskomattoman laaja. Moni mainitsemistasi asioista vaikuttaa varsin subjektiivisesti määritellyltä, kuten mikä on tärkeää ja mikä "maailmaluokan asia".
Ennen tällaisen totaaliesityksen laatimista tarvitaan valtava määrä tutkimustietoa, jota meillä puuttuu edelleen paljon. Historiantutkimuksen kuten muunkin tieteellisen tutkimuksen kanssa ongelmaksi tulee nopeasti se, että kun joku koettaa selvittää ja myös onnistuu selvittämään juurta jaksain jotakin kysymystä, lopputuloksen myötä syntyy jatkuvasti uusia ongelmia ja tutkimuskysymyksiä. Tässä on syy, miksi myös koulujen oppikirjoja laativat ammattilaiset, jotka ovat näistä tutkimustuloksista jossain määrin perillä. Periaatteessa tällaiseen kokonaisvaltaiseen otteeseen on jo usemman vuosikymmenen ajan opetuksessa pyritty.
Ranskalaista "totaalihistoriaa" 1920-luvulta lähtien tavoitellutta koulukuntaa kutsuttiin meillä annalisteiksi ja heillä on ollut jonkin verran vaikutusta myös Suomessa.