Tilanteessa jossa sekä Saksa että Neuvostoliitto olivat tehneet selväksi, että Suomen oli pakko valita jompi kumpi ja jossa toisen kanssa oli jo oltu sodassa? En viitsi ryhtyä kirjoittamaan uudelleen vuosien 1940-41 sotaan johtaneesta polusta, yrityksistä hakea selkänojaa puolueettomuudelle ensin Englannista taloussopimuksen avulla ja sitten Ruotsista "valtioliiton" kautta. Emma-Liisa voinee tarkistaa yksityiskohdat vaikka omista väännöistään Janssonin kanssa;-)Jos puolueettomuus olisi ollut Suomen tärkein päämäärä, se olisi sanonut myös Saksalle 1940-1 ei kiitos.
Muistelen, että Emma-Liisa on lukenut Halstin Suomen puolustaminen teoksen. Sen lopussa on tehty hyvin selväksi, että Suomen puolueettomuuden loukkaus johtaa Suomen etsimään apua loukkaajaa vastaan. Näin myös tapahtui ja tämä on tärkeä osa puolueetomuuden logiikkaa. Se pitää sisällään lupauksen siitä, että niin kauan kuin puolueettomaksi julistautuvan asemaa kunnioitetaan, sen resurssit eivät ole kenenkään muun käytössä. Samalla puolueettomuus pitää sisällään uhkauksen siitä, että se joka puolueettomuutta rikkoo saa itselleen uuden vihollisen kaikkine seurauksineen.