Tässä taitaa mennä yksi modernin terrorismin ja aiemman poliittisen väkivallan välinen rajalinja, vaikka aina löytyy rajatapauksia. Nykymuotoinen terrorismi toimii demokraattisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jonka kansalaisilla on tietyt oikeudet ja vapaudet. Juuri näiden väärinkäyttö on olennainen osa modernin terrorismin toimintatapoja. Schaumanin ajan Suomi tai Venäjä eivät olleet tällaisia yhteiskuntia, ja tekojen mahdolliset pelotteet kohdistuivat aina ylimpiin vallanpitäjiin. Demokratiassa vallanpitäjien joukko on suurempi, ja uhkaus kohdistuu laajemmalle alueelle. Näin luodaan samalla kauhua ja samalla painetta vallanpitäjiin.JariL kirjoitti:Terrorismiin kai kuuluu olennaisesti pelotusvaikutus? Schaumanin teolla ei näytä olleen tällaista motiivia ainkaan tekijän jälkeensä jättämän kirjeen mukaan. Murhan avulla Schauman halusi varmistaa, että hänen viestinsä tavoittaa keisarin.
Kiinnostavan rajatapauksen tarjonnevat 1800-luvun lopun anarkistit, jotka kohdistivat uhkansa kaikkiin vallanpitäjiin yhteiskunnasta riippumatta. Heitä oli niin Venäjällä kuin Yhdysvalloissakin. Satunnaisia kansalaisia he eivät käsittääkseni murhanneet.
1930-luvun muiluttajat tahtoivat kohdistaa pelotteen poliittisiin vastustajiinsa, mutta en ole varma tavoittelivatko he julkisuutta siten kuin nykyajan terroristit?
Ehkä toinen syy terrorismin uhrien valikoitumisen mielivaltaistumiseen on siinä, että haluttavimmat kohteet on niin hyvin suojattu ja että vihollisen käsite on abstraktisti määritelty: länsimainen rappio, väärinajattelijat jne.