Ensimmäisen mahdollisesti uuden tapauksen esitteli Laitman. Hänen mukaansa kyseessä on
Laitmanin mukaantäysin selvä tapaus: 24.9.1944 ammuttiin 2./Pion.P 32:ssa kangasniemeläinen pioneeri [Erkki Pylvänäinen].
Esimiehen aseenkäyttöä koskeva aikaisempi tutkimus on ajallisesti rajattu jatkosotaan. Koska Pylvänäisen ampuminen on tapahtunut jatkosodan päättymisen jälkeen, ei tapaus tässä suhteessa ole uusi. Mikään ei tietenkään estä tutkimasta esimiehen aseenkäyttöä myös jatkosodan jälkeen, Lapin sodassa. Täyttääkö Pylvänäisen tapaus sitten esimiehen aseenkäytön kriteerit?Pylvänäisen ampuminen 2./Pion.P 32:ssa johtui Pylvänäisen aikaisemmista rötöksistä: Pylvänäinen oli karannut ainakin kerran ennen tätä tapausta, saatu kiinni ja tuotu takaisin pataljoonaan. Silloin pataljoonan upseerit olivat antaneet tiukan käskyn, että mies pidetään silmällä eikä sallita enää mitään uusia rötöksiä ja kaikkien velvollisuus on pysäyttää jos hän pyrkii uudelleen karkuun tai puntikselle. Tästä huolimatta Pylvänäinen oli 24.9.1944 pyrkinyt kyseisen alikersantin [Kärkkäinen] kyytiin päästääkseen taaksepäin. Alikersantti on käskenyt Pylvänäistä pois kyydistä. Pylvänäinen ei totellut vaan kävi päälle ja tuli ammutuksi.
Laitmanin mukaan Pylvänäisen ampuminen johtui hänen aikaisemmista rikoksistaan. Epäselväksi kuitenkin jää, mihin laitman perustaa tämän väitteensä. Pylvänäisen tapausta koskevassa V AKE:n kirjeessä n:o 549/XVI/84 sal. 7.10.1944 (T 25434/62) todetaan kyllä Pylvänäisen karanneen kerran yksiköstään, mutta upseerien häntä koskevasta silmälläpitokäskystä kirjeessä ei mainita mitään. Kirjeessä ei myöskään mainita mitään Pylvänäisen motiivista pyrkiä mainitun alikersantin kyytiin. Mitään tietoa siitä, mihin Pylväinen oli mahdollisesti matkalla, ei kirjeessä ole. Kirjeen sisältö viittaa pikemminkin siihen, että Pylvänäinen on tullut ammutuksi itsepuolustustilanteessa.
Tarkempia tietoja Pylvänäisen ampumisesta on mahdollista saada ampumisen suorittaneen alikersantti Ilmari Kärkkäisen oikeudenkäyntiä koskevasta aineistosta. (17.DE:n kenttäoikeus 11.11.1944/1 §). Kenttäoikeuden syyttäjä oli vaatinut Kärkkäiselle rangaistusta hätävarjelun liioitteluna tehdystä kuoleman aiheuttaneesta pahoinpitelystä. Esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä on kuultu useita todistajia, ja aineisto sisältää myös esimiesten lausuntoja. Oikeudenkäyntiaineistokaan ei sisällä minkäänlaisia viittauksia niihin seikkoihin, joihin laitman edellä viittaa. Aineistossa ei mainita sanallakaan upseerien antamasta ”tiukasta käskystä”, jonka mukaan Pylvänäistä olisi karkaamisvaaran vuoksi pidettävä silmällä. Aineistossa ei liioin ole mitään mainintaa siitä, että ”kaikkien velvollisuus on pysäyttää [Pylvänäinen] jos hän pyrkii uudelleen karkuun tai puntikselle”.
Sen sijaan oikeudenkäyntiaineistosta käy selville, että kyseessä on ollut suomalaisittain mitä tyypillisin tilanne, jossa humalaisten riitely ja tappelu on johtanut yhden henkilön kuolemaan. Vahvasti päihtynyt Pylvänäinen ja eräs toinen niin ikään humalainen sotilas olivat hyökänneet hevosrattaita ajaneen Kärkkäisen kimppuun. He olivat väkivalloin riistäneet ajopelin Kärkkäiseltä ja lähteneet sen jälkeen ajamaan eräästä taaempana olleesta kylästä takaisin kohti joukkueensa majoituspaikkaa. Jonkin ajan kuluttua oli Kärkkäinen tavoittanut heidät ja vaatinut kärryjään takaisin. Tällöin Pylvänäinen oli yhdessä toverinsa kanssa alkanut pahoinpidellä Kärkkäistä mm. kivellä. Tappelun aikana Kärkkäinen oli saanut pistoolin käteensä ja ampunut molempia hyökkääjiä, jolloin Pylvänäinen oli saanut surmansa. Kenttäoikeus oli hylännyt Kärkkäistä vastaan nostetun syytteen, koska se oli katsonut tämän toimineen hätävarjelutilanteessa.
Epäselväksi jää, mihin perustuu laitmanin väite siitä, että
1) upseerit olisivat antaneet ”tiukan käskyn” valvoa Pylvänäistä karkaamisvaaran takia
2) upseerit olisivat maininneet kaikkien velvollisuuden olevan pysäyttää karkaava Pylvänäinen
3) Pylvänäinen olisi yrittänyt karkuun
Ainoaksi selitykseksi jäänee se, että laitman perustaa näkemyksensä johonkin toiseen materiaaliin. Oikeudenkäyntiaineiston ja edellä mainitun V AKE:n kirjeen perusteella Pylvänäisen tapauksella ei ole mitään tekemistä esimiehen aseenkäytön kanssa.