skrjabin kirjoitti:Kyllähän ne "tahtoketjut", jos niitä nyt sitten todellakaan voi ketjuiksi edes kuvata, nimenomaan syntyvät sikäli "tyhjästä", että se konteksti, jossa päätökset tehdään, on muotoutunut ilman kenenkään erityisen "tahtoa"; niin ainakin useimmiten.
Päin vastoin, se konteksti on nimen omaan seurausta siitä, että joku on tahtonut jotain ja toiminut sen mukaisesti.
Ei kukaan ole esimerkiksi mitään nälänhätää tahtonut, en ainakaan sellaisesta ole koskaan kuullut.
Tunnet ilmeisesti historiaa, esim. 20-luvun NL:n historiaa, aika huonosti. samoin kaikki muutkin nälänhädät ovat seurausta tahdon perustella tapahtuneesta toiminnasta. Olen jo aiemmin esittänyt tuosta nälänhädän ja tahtomisen suhteesta, joten en viitsi toistaa.
Mutta kaikenlaisia muita pyrkimyksiä sen taustalla tietenkin on, jotka sitten ovat tuohon johtaneet.
Miten "pyrkimys" eroaa "tahdosta"?
Kun politiikka on kontingentti
Mitä on "kotntigentti" suomeksi?
laji, eikä mikään determinoitu
Mitä on "determinoitu" suomeksi?
systeemi jossa tapahtumia voitaisiin tarkoin ennakoida, minusta tahtoketjuista puhuminenkin on mieletöntä.
Miten ennakoimattomuus on ristiriidassa tahtoketjun kanssa? Voisitko selventää ja perustella?
Paremminkin vaikka sitten sattumaketjuista. Politiikkaahan määrää tahto, tilanne ja sattuma ja niin poispäin, ja niiden yhteissummana muodostuu sitten politiikka, jos nyt tämmöinnen vulgaarimachiavellismi sallitaan.
Tilanne on seurausta toiminnasta, joka perustuu tahtoon. Mikä on sellainen historian "sattuma", jossa tahdolla ei ole osaa? Voisitko antaa esimerkin?
Hieman epäselväksi on kyllä ainakin minulle jäänyt, kenen tahdosta täällä ylipäätään puhutaan, jostain "yleistahdostako"? Onko kansoilla tosiaankin "tahto"?
Kansan tahdosta on kirjoittanut mm. Rousseau, melko pätevästi. Kyllä sellainen todella on. Mielenkiintoista on, että Rousseau, aivan oikein, toteaa, että "kansan tahto" ei välttämättä ole kenenkään yksityisen kansalaisen tahto. Hyvä esimerkki, jota itse olen usein käyttänyt, on demokratiassa usein täyttyvä "talonmaalausmallin" mukainen kansan tahto. Mutta sillä,
kenen tahdosta lopulta on kyse, on sivuseikka.